Komppaan niitä, jotka tykkäävät Alexander McCall-Smithin Naisten etsivätoimisto -sarjasta.

Jos haluaa itselleen hyvän mielen ja/tai lohtulukemista lohturuuan sijasta, niin lukekaa näitä! Aivan ihania hyvän olon tuojia. Kaikki ongelmat pienenee näitä lukiessa

Itselleni paras tapa oli lukea nämä ilmestymisjärjestyksessä, koska siten päähenkilöiden vaiheet etenivät loogisesti, mutta toimivat varmasti myös satunnaisessa järjestyksessä luettuina.

Luettelen tässä loppukesän aikana lukemiani uutuus- (tai uudehkoja) kirjoja:

Amor Towles: Seuraelämän säännöt. Nuoria ihmisiä 1930-luvun New Yorkin iltaelämässä.

Jamie Fort: Hotelli Panama. Amerikankiinalainen herra muistelee sodan aikaista amerikanjapanilaista ensirakkauttaan.

Wolfram Eilenberger: Minun suomalainen vaimoni. Suomalaisarjessa on monta ihmeellistä asiaa, mitkä hämmästyttävät, kummastuttavat saksalaista kihlattua (myöhemmin aviomiestä).

Jenni Linturi: Isänmaan tähden. Vanha mies elää osin tätä päivää, osin vuosiaan SS-joukoissa.

Maarit Turtiainen: Punainen paasto. Suomalaisopiskelija Istanbulissa paikallisen poikaystävänsä ja kulttuurierojen pyörteissä.

Sophie Kinsella: Soitellaan, soitellaan. Himoshoppaajan luojan tuttua chick littiä, jossa nimestä poiketen tekstaillaan, tekstaillaan.

Sari Luhtanen: Kaikkea kaunista. Maisa&Kaarina -sarjakuvasta tuttu Luhtanen kirjoittaa myös uskottavaa chick littiä.

Pidin näistä kaikista, vaikka "elämää suurempia elämyksiä" mikään niistä ei tarjonnutkaan.

Mielilukemistani ovat Agatha Christien ihanat Poirot- ja Neiti Marple-dekkarit. Niissä on ihana vanhanajan tunnelma
Myös joistain ruotsalaisista nykydekkaristeista pidän.

En jaksa sivistyksenkään nimissä lukea esim. venäläisiä klassikoita.Olen silti pari lukenut.

Lapsena rakastin Viisikoita, Salaisuus-kirjoja ja neiti Etsiviä sekä SOS-sarjaa. Olen lukaissut muutaman Viisikon aikuisenakin ja muistellut kuinka niitä lukiessa tuli aina nälkä. (Keittäjättären laittamat eväät, mm. kinkkua, munia, hedelmäkakkua.....)

Paha gallup, tästä ei selviä hetkessä ...

Lapsena: Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä ja Kuinkas sitten kävikään, myöhemmin kaikki Muumi-kirjat ja Muumi-sarjakuvat. Kaikki Astrid Lindgrenin kirjat. Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee. Martti Haavion Lasten Kalevala Alexander Lindebergin kuvituksilla. Lewisin Prinssi Caspianin matkat maan ääriin. Daniel Defoen Robinsin Crusoe (lasten laitos). Vähän myöhemmin Laura Ingalls Wilderin Pieni talo preerialla-kirjat. Alcottin ja Montgomeryn tyttökirjat, ennen kaikkea Runotytöt. Alexandre Dumasin Kolme Muskettisoturia. Topeliuksen Välskärin kertomukset. Björn Landströmin Laiva ja Matka Intiaan. Sormusten herra.Tintit, Asterixit, Mustanaamiot, Carl Barksin Aku Ankan jatkikset..

Nuorena Waltarit, varsinkin Johannes Angelos. Mukan Maa on syntinen laulu. Katri Valan runot. Dostojevskin Rikos ja rangaistus. Tolstoin Sota ja rauha. Paljon sarjakuvaa, Tardi, Bilal, Comes, Pratt, Bretecher, Crumb ja Freak Brothers, kuka piirsikään? Aikuisempana kaikki Coletten kirjat. Lawrence Durrellin Aleksandria-kvartetti. Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä ja runot. Aino Kallaksen Reigin pappi ja Sudenmorsian. Joel Lehtosen Putkinotko. Keski-iässä Raija Siekkisen novellit, Monica Fagerholmin Amerikkalainen tyttö, Kjäll Westön Missä kuljimme kerran, Hannu Väisäsen Vanikan palat, Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6.

Tietokirjat ovat mullistaneet vielä enemmän, varsinkin nuorempana:

Peter Freuchen: Nuoruuteni Grönlannissa, Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli, Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen(kuka kirjoittikaan?), Martti Haavion Suomalainen mytologia ja Karjalan jumalat, Lennart Meren Hopeanvalkea, Alan Wattsin Psychotherapy East and West ja Myth and Ritual in Christianity, Sara Wacklinin Sata muistoa Pohjanmaalta, Wallinin Tutkimusmatkoilla arabien mailla. Frida Kahlon elämäkerta. Mircea Eliaden kirjat. Elaine Pagels: The Gnostic Gospels. Viime vuosina mm. Julia Kristeva: Musta aurinko, Matti Huurre: Suomen kivikausi, Kustaa H.J.Vilkuna: Viha. Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden liekit.

Ja varmaan unohtui todella tärkeitä!

Unohtui ainakin Väinö Linnan Täällä Pohjantähen alla.

No niin, unohtui myös Atwood, mutta mun lemppari on Nimeltään Grace. Ja sitten on Carol Shields ja Nancy Huston.

Luin juuri P.D.Jamesin Syystanssiaiset. Murharouva on sijoittanut tapahtumat Jane Austenin Ylpeydestä ja ennakoluulosta tuttujen henkilöiden pariin ihan 1800-luvun alkuun. Toimi yllättävän hyvin Austenin alkuperäistä tyyliä mukaillen!

Kuitenkin on kritisoitava kirjan nimeä: kuka sitten suomenkielisen laitoksen nimestä onkin päättänyt, olisi voinut tutustua kirjaan hieman paremmin, sillä mitään syystanssiaisia ei pidetty, vaan ne jouduttiin perumaan.

Minulla menossa J.K.Rowling: Paikka vapaana. Ihana tapa kertoa ihmisistä!

torstaina, 27. joulukuuta 2012 klo 10:00 Neulasen Manta kirjoitti::
Eikös se Rawling ole ihan realistinen kirja? Kerro arviosi, kun olet saanut kirjan loppuun. Hyvää uutta vuotta!

On kyllä juu, ei ole Pottereiden tapainen ollenkaan. Kerron kun saan luettua. Hyvää Uutta Vuotta!

Mä luin jouluna loppuun Joyce Carol Oatesin uusimman - Sisareni, rakkaani. Varsinainen järkäleromaani, sivuja yli 700. Kertoo traagisen perhetarinan vanhemmista, jotka halusivat kasvattaa lapsistaan menestyviä ihmelapsia, ja lapsista (poika ja tyttö), jotka joutuivat vanhempiensa tallomiksi. Ei ehkä Oatesin paras. Haudankaivajan tytär on suosikkini, samoin Blondi eli kuvitteellinen elämäkerta Marilynistä.

Nyt on luettavana Linn Ullmannin Aarteemme kallis. En mä yleensä pelkistä lapsensurmista lue...