No, täällä on entinen vatsan venyttäjä.. laadussa ei täälläkään ollu vikaa mutta annoskoossa kylläkin, ihan helposti meni terveellistä ruokaa se kolme, neljä lautasellista jos yksin söi taikka tuo mainittu pullapitko ja litran jäätelöpaketti kerralla "välipalaksi" joskus.
Aina olen hyvästä ruuasta tykännyt ja kotoa opetettu että lautanen tyhjäksi aina vaikka täysi olisi.
Tähän on auttanut sen opettelu että oma maha ei ole mikään roska-astia minne kaikki pitää tunkea.
Vihanneksia ja hedelmiäkin voi syödä liikaa ja ne ei sitä oikeaa nälkää yksinään pidä poissa.
Tarpeeksi proteiinia lautaselle aina ensin, sitten kasviksia, rasvaa jos jää tilaa niin perunaa/riisiä/leipää, ei kaikkia.
Ja että miettii sen ekan lautasellisen puolessa välissä että onko oikeasti nälkä vai syökö silmät ja mieli enemmän kuin kroppa tarvitsee.
Tähän auttaa myös klassinen hitaasti syöminen ja että pitää aina neljänneslautasellisen jälkeen muutaman minuutin tauon syömisessä ja tosiaan miettii että tarviiko sitä kaikkea mitä siinä on.
Maku, elä syö mitään mikä ei ole herkullista, nojaa-makuista menee paljon enemmän kuin uskomattoman herkullista koska maun vajautta yrittää täyttää määrällä kun tyytyväisyys ei tule.
Ja lopettaa sen ylenmääräisen juomisen ruuan kanssa, suun kostutus suupalojen välillä riittää, ei sitä tarvi ruualla juoda puolta litraa, parempi on juoda kunnolla puol tuntia tunti ennen syömistä tai sen jälkeen, niin ei mene nälkä ja jano sekaisin.
Tää on hidas prosessi ja kyllä se mietokin kylläisyyssignaali löytyy kun opettelee.
Näillä olen tosiaan päässy tuosta ylenmääräisestä syömisestä eroon, jokaisen tietysti pitää löytää oma tiensä mutta mulle sopii vähemmän on enemmän, kunhan on herkullista ruokaa ja tilavuus tarpeeksi pieni ettei vatsa veny.

Niin, liian höttönen ruoka on liian höttöstä ja liian energiatiheäkään ruoka ei oikein ole hyvä, koska silloin kontrolli on haastavaa. Itselläni on nykyään pääateriat jonkinverran hieman liian höttösen puolella, joskaan ei mitään äärimmäistä ( tuossakin oli sitä energiaakin kyllä, suositusten mukaan pitäisi olla vähempi salaattia ja pari voileipää selaattien tilalla ). Olen huomannut että ainakin oma pakkini tottuu nopeahkostikin jonkinverran pienempään annoskokoon.

Tuossa minun annoksessa on vääristymää, koska siinä runsas salaatti vie tilavuutta lautasella, muttei vatsassa, eikä se painakaan juuri mitään.

Pikkuhiljaa kohti sitä, mikä taitaa olla se tomivin vaihtoehto: Kultainen keskitie, kohtuus ennenkaikkea, oikea sekä riittävä ravinto

keskiviikkona, 13. helmikuuta 2013 klo 12:08 vihdoinkin! kirjoitti::
Onko ketään muuta, jolla tämä sama ongelma. En tunne "tervettä" kylläisyyttä millään. Käyn syömässä päivittäin ns. terveellisen lounaan töissä, noin puolet lautasesta kasviksia, puolet normaalia ruokaa. Voisin ihan kevyesti vetää vaikka kolme samanlaista lautsellista. Ainoastaan sosiaalinen "paine" estää minua tekemästä niin.

Kotona sitten illalla syön ihan kuinka paljon vaan. Ja se näkyy vaa'alla. paino on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana tosi paljon.

Johtuuko tuo tunne, että en tule kylläiseski noista ilta-ahtamisista? Olen aina ollut sellainen, että voin syödä todella isoja annoksia, ruuan laadulla tai koostumuksella ei niinkään ole väliä, kunhan annos on iso

Luin joskus artikkelin siitä, että on ihmisiä joilla joku kylläisyyshormoni on vääristynyt. Nyt en vain enää löydä lukemaani, koska olen ihan varma, että silloin kun tuota kylläisyydentunnetta jaettiin, en ollut paikalla..

Kohtalotovereita ja vinkkejä kehiin, kiitos!

Täällä on samantapainen tilanne ollut koko ikäni, ja sen syy on valitettavasti minulla pysyvä. Minulle ratkaisu löytyi siitä, että vähensin maltillisesti hiilihydraatteja, ja korvasin aiemmin niistä saadut kalorit rasvalla.

Leipää, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia syön täysin normaalisti, mutta perunan, riisin ja pastan korvaan useimmiten kasviksilla. Leipä on lisäksi vehnätöntä. Nuo muutokset auttoivat löytämään suunnilleen normaalin kylläisyydentunteen, ja runsashiilihydraattista ateriaa seuraa yleensä aina halu syödä suuria määriä makeaa. Jonkun mielestä annokseni saattavat olla suuria, mutta vain syömällä aterioilla riittävän paljon ja riittävän täyttävää ruokaa, saan pidettyä ylimääräiset syömiset muun aikaa poissa.

Avain ei siis ollut suoraan hiilihydraattien vähentämisessä, vaan rasvan ja proteiinin lisäämisessä. Esimerkiksi Kiloklubissa aloittaessani söin aivan liian vähärasvaisesti, minulla oli vaikeuksia saada energiapalloa vihreäksi. Kiloklubin ohjelma mahdollistaa myös hiukan vähemmän hiilihydraatteja sisältävän syömisen, ja vihreät laatupallot on niinkin mahdollista saada. Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, niin että lisää kaloreita terveellisesti. Ei millä tahansa rasvalla.

Yhdelle sopii yksi ruokavalio ja toiselle toinen, kokeilemalla jokainen löytää omansa. Minulla vasta tuo muutos sai kylläisyydentunteen löytymään ja painonkin putoamaan. Se putoaa edelleen hyvin hitaasti, mutta vauhti riittää minulle.

Mulla taas on sellainen ongelma että ruoka vain ei maistu/en ole melkein koskaan nälkäinen. Sitten kun syön jotain lämmintä ruokaa melko pienen annoksen tulee niin kylläinen olo, että on suorastaan epämukavaa. Onko kellään muulla tätä ongelmaa?

Moi, onko täällä tällä hetkellä muita, joilla on ongelmia kylläisyyden tuntemisen kanssa? Minulla on, enkä kokonaan saa niitä pois koska kyse on kasvaimen ja leikkauksen aiheuttamasta vauriosta aivoissa. Näistä molemmista on yli 35 vuotta aikaa, eli olen elänyt asian kanssa koko ikäni tai ainakin niin kauan kuin muistan (olen 36).

Asia pysyy hallinnassa sillä, että syön reilummin oikeaa ruokaa, mutta liian pitkät ateriavälit tai liian kevyt välipala iltapäivällä kostautuvat heti. Nälän ei tarvitse edes alkaa kertyä kun noin käy. Ja välillä menee edelleen suuria annoksia makeaa ja muuta, jota en varsinaisesti ole ajatellut syödä. Enemmän kuin ärsyttävää, varsinkin kun asiaan on vaikea vaikuttaa kokonaan itse.

Olin aiemmin aktiivisesti täällä sivustolla mukana, sitten pidin vähän taukoa. Jospa aloittaisi uudelleen ikäänkuin "alusta" vaikka paino ei sama olekaan kuin aiemmin aloittaessani.

Tervetuloa takaisin pape,olenkin sua kaipaillut,ei täällä vanhoja kirjoittele ainakaan paljon,olen koittanut pitää täällä kontrollia,nyt sivusto alkaa taas pelittään ja huuhaa porukat häipyny!
Ehkä siivoiltu!

Toi sun vaivas on varmaankin kurja,mutta sama mulla on jos jokin ateria jää pois,kuten eilen söin aamulla vaan jogurttia,söin leipää sitten pitkin päivää,tuloksena hirvee turvotus!

Kun se on niin, että ihminen tuottaa leptiini-hormonia. Tämä leptiini on sellainen juttu, jota täytyy olla elimistössä, mutta sitä ei pitäisi olla liikaa, koska liiallisena se kiihdyttää ruokahalua (=kylläisyyden tunne jää kokematta). On todettu, että jos normaalipainoiset katselee ruokakuvia, leptiinitasolle ei tapahdu mitään, mutta voi kun me ylipainoiset tehdään niin.. Eli paasto, KOVA aerobinen liikunta, CLA (esim. vihreässä teessä) vähentää leptiinin määrää.

keskiviikkona, 24. syyskuuta 2014 klo 11:19 sasgatzar kirjoitti::
Kun se on niin, että ihminen tuottaa leptiini-hormonia. Tämä leptiini on sellainen juttu, jota täytyy olla elimistössä, mutta sitä ei pitäisi olla liikaa, koska liiallisena se kiihdyttää ruokahalua (=kylläisyyden tunne jää kokematta). On todettu, että jos normaalipainoiset katselee ruokakuvia, leptiinitasolle ei tapahdu mitään, mutta voi kun me ylipainoiset tehdään niin.. Eli paasto, KOVA aerobinen liikunta, CLA (esim. vihreässä teessä) vähentää leptiinin määrää.

Minulta on lapsena poistettu synnynnäinen kasvain tuolta hypotalamuksen alueelta. Eli juuri sieltä, mikä säätelee leptiinin määrää. Ruokakuvien katselu yms. ei vaikuta minulla mitenkään syömistä lisäävästi, mutta muuten voisin syödä välillä mitä tahansa. Aivoni eivät tunnista kylläisyyttä normaalisti, tämän on lääkärikin todennut ja jopa sanonut, ettei minun edes kannata yrittää laihduttaa. Ettei siitä tällaisella ihmisellä mitään tule kuitenkaan.

Teki mieli suuttua tuolle lääkärille, kun tuon kuullessani olin alle kaksikymppinen (nyt 37). Nyt hyväksyn sen, että minulle sopiva painonpudotustahti on huomattavasti hitaampi kuin esimerkiksi Kiloklubin minun painoiselleni naiselle suosittelema.

Todella raskas liikunta (sekä aerobinen että lihaskuntoliikunta, pääasia että väsyn täysin) auttaa hyvin, mutta paasto ei minulle sovi. Enää en välttele hiilihydraattejakaan niinkuin tuon edellisen viestini aikaan, silloin en pystyisi liikkumaan riittävän tehokkaasti. Lepopäivinä joudun todella keskittymään siihen, etten söisi iltaisin mitä tahansa, mutta silloin kun liikun, tuota ongelmaa ei ole koskaan. Nälkä kyllä on, mutta liikunnan jälkeen siihen riittää suuri annos terveellistä ruokaa.

Mulla on sama ongelma. Sellainen mukava kylläisyyden tunne, kun ei tee mieli syödä mitään, tulee harvoin. Usein heti aterian syötyäni alkaa tehdä jo mieli jotain makupalaa.

Minua on auttanut pudottamaan painoa ja hillitsemään sekin että siirrän lounaani myöhempään päivällä, sillä aamupäivällä syömishaluni ei ole niin kova kuin illalla.

Hedelmät ym. välipalat siirrän illaksi, jos vain pystyn. Koetan hedelmistä suosia greippejä ja vesimelonia ym. joiden syöminen on hiukan hankalampaa. Omenoita koetan välttää, sillä syötyäni yhden omenan, syö takuuvarmasti toisen ja kolmannen ja ellen pidä varaani koko omenapussi on hetkessä tyhjä. Sitten onkin siirryttävä "täyttävämpään" herkkutarjontaan.

En syö tuoresalaatteja vaan koetan kypsentää kaikki kasvikset juurekset ym. Kypsennetyt kasvikset ja juurekset antavat paljon paremman kylläisyyden tunnun kuin raa'at.

Liikunta auttaa, koska liikuntasuorituksen aikana ei voi syödä ja liikunnan jälkeenkin on n. tunti että ei tee mieli syödä. Ja hyvä keino on suunnata ajatuksensa johonkin muuhun. Käsitöiden tekeminen, siivoaminen ym. fyysinen toiminta ovat hyviä keinoja pitää ajatukset pois ruuasta. Lukeminen, opiskelu ja tietokone sen sijaan ruokkivat syömishalua!

Minulla eivät auta nuo ajatusten siirtämiset muualle tms. vaan se näläntunne on oikeasti poistettava syömällä ennenkuin se lähtee. Täällä Kiloklubissa olen oppinut, että nälkä myös kertyy, ja jos päästän niin käymään esim. liian pitkillä ateriaväleillä, en pysty loppupäivästä hallitsemaan syömääni ruokamäärää edes sen verran kuin ihmiset yleensä.

Noita "hankalasti syötäviä" välipaloja ym. suosittiin yleensä Painonvartijoissa, jota joskus ennen Kiloklubia kokeilin. Varsinaista apua niistä ei ole. Ajatusten siirtäminen pois ruoasta on sekin väliaikaista. Vain oikeasti riittävän täyttävät ateriat ovat minulla se mikä ratkaisee suosituskalorimäärässä suunnilleen pysymisen. Kiloklubin myötä uskallan nykyisin syödä oikeasti riittävän täyttävästi.

Kiurunkannus, tuo makean mieliteko aterian jälkeen on ihan luonnollista eikä siitä tarvitsekaan pyrkiä eroon. Tämän neuvoi Patrik Borg silloin, kun täällä asiantuntijana oli. Aterian jälkeen syöminen on oikeastaan paras paikka makean syömiseen, koska silloin sitä ei varmasti syödä nälkään, ja pienempi annos riittää. Jos siis herkkuannoksesi ovat sen kokoisia, että herkkupallo pysyy vihreänä, voit nauttia niistä huoletta. Pallossa on kaloriraja (sama määrä prosentteina kaikille), joten määrä on jokaiselle silloin riittävän pieni.