keskiviikkona, 8. heinäkuuta 2009 klo 14:31 jokohan onnistuisi kirjoitti::
Ihanaa, nyt saa mansikoita. Herkuttelu tuokin vain kasvispallukan vihreäksi ja kroppa saa vitamiineja ja muita hyviä aineita. Ja tätä jatkuu... mustikat, vadelmat, herneet, uudet porkkanat...syksyllä sitten saa kotimaisia omenoita.
Mansikat on kuitenkin se paras juttu. Ostin eilen 5 kg mansikoita ja söin niitä 700 g. Tänään tulee syötyä saman verran ja muu perhe (minä + 4 muuta) tuhoaa loput. Eipä tartte tuntea pahaa mieltä ylenmääräisestäkään herkuttelusta.

Minäkin vetäisin puoli litraa eilen Vanhempani ovat ahkeria marjastajia ja osa sadosta päätyy meille lapsille. Jospa saisin itsekin kerättyä mustikoita ja vadelmia? Talvella voisi laittaa aamupuuroon pakastemarjoja hillon sijasta

keskiviikkona, 8. heinäkuuta 2009 klo 21:15 Helkama kirjoitti::
Mä olen pitkään survonut pakkaseen pelkkiä mansikoita ilman sokeria. Hilloista en itse muutenkaan piittaa, joten tätä sosetta käytän jokapaikassa, mihin "normaalit" käyttää hilloa, puuroon, lettujen päälle, jäätelön päälle, leivontaan. Samaa taktiikkaa olen käyttänyt mustikoihin ja vadelmiinkin.

Eipä ole aikaisemmin tullut mieleenkään pakastaa valmista survosta. Minä hölmö pakastan mansikat paloiteltuina, lisään joukkoon ruokalusikallisen sokeria, ja sitten talvella otan pakkasesta niitä paloiteltuja mansikoita ja survon ne jäisinä.
Minkähän ihmeen takia ei ole tullut mieleenkään survoa niitä valmiiksi jo pakastusvaiheessa? Sehän on paljon helpompaa niin!

Myydäänhän kaupassakin kokonaisia pakastemarjoja. Ei niissä ole sokeria. Sokerin lisääminen on vähän yhtä turhaa touhua kuin uunivuuan voiteleminen ennen ruuan siihen lisäämistä. (leipomisessa toki asia erikseen)

Martat neuvoo näin:

Osa marjoista on hyvä pakastaa sokerin kanssa. Marjoissa tapahtuu pakastevarastoinnin aikana jonkin verran solu­hengitystä, joka kuluttaa niiden sisältämää sokeria ja lisää vähi­tellen marjojen happamuutta.

Jo 1/2 - 1 dl sokeria marjalitraa kohti on riittävä määrä. Lisäksi sokeri edistää marjojen maun, C-vitamiinin ja sulatettaessa etenkin pehmeiden marjojen rakenteen säilymistä.

Ja mä en kyllä koe, että ruokalusikallinen sokeria puolessa litrassa marjoja olisi jotenki äärimmäisen paha ja lihottava asia.

torstaina, 9. heinäkuuta 2009 klo 11:58 Helinä81 kirjoitti::
Martat neuvoo näin:

Osa marjoista on hyvä pakastaa sokerin kanssa. Marjoissa tapahtuu pakastevarastoinnin aikana jonkin verran solu­hengitystä, joka kuluttaa niiden sisältämää sokeria ja lisää vähi­tellen marjojen happamuutta.

Jo 1/2 - 1 dl sokeria marjalitraa kohti on riittävä määrä. Lisäksi sokeri edistää marjojen maun, C-vitamiinin ja sulatettaessa etenkin pehmeiden marjojen rakenteen säilymistä.

Ja mä en kyllä koe, että ruokalusikallinen sokeria puolessa litrassa marjoja olisi jotenki äärimmäisen paha ja lihottava asia.

Ei olekaan, eikä ruokalusikallinen sokeria muuta herkkupallon väriä vihreästä muuksi, kun päivän kaikki ruoat on kirjattu, olipa marjojen määrä sen kanssa mikä tahansa. Jos väri pelkästään siitä muuttuu, päivän kokonaisenergiamäärä on huomattavasti pienempi kuin ohjelma kenellekään suosittelee (ruokalusikallinen sokeria sisältää noin 50 kcal).

Valmiissa soseissa (joita ruokahaun soseilla ja survoksilla tarkoitetaan) on vain yleensä huomattavasti enemmän sokeria. Samoin moni laittaa mansikkasoseeseenkin enemmän kuin ruokalusikallisen puoleen litraan. Jos teet hyvin vähäsokerisen survoksen itse ja käytät siihen koko marjan mitään poistamatta (valmiista puuttuu usein kuoret tms.), tee siitä oma resepti niin saat soseesi kirjautumaan oikein.

Hei!

Luin äsken Patrik Borgin artikkelin "Kasviikset vaikuttavat eniten painoon". Sen mukaan reilusti yli 1kg kasviksia ei kannata syödä päivässä jo senkin takia, ettei vatsan täyteys kylläisyyden merkkinä lisää syömiskäyttäytymisongelmia liikaa syömisen osalta. Minä kuitenkin toisinaan mielelläni syön sen verran. Ja juuri siksi, että pidän siitä, että vatsa tuntuu kylläiseltä ja täydeltä. Liha-aterian jälkeen, joka on pienempi vatsa ei tunnu samalla lailla täydeltä, mutta on raskas ja rasvainen olo, johon liittyy jonkunlainen pettymys ja sitten tulee "halu" syödä jotain herkkua. Siksi tuntuu, että on helpompi laihduttaa syömällä vähäenergistä ruokaa, mutta paljon.

Onko mahdollista oppia syömään pienempiä aterioita? Ongelmani on juuri se, että syön vatsan täyteen myös, kun syön herkkuja. Eihän se voi olla mahdollista, kun ei minulla ole itsekuria ja tahdonvoimaa...

Itse ainakin uskon, että on mahdollista oppia syömään pienempiä annoksia (koska mielestäni olen itse sillä osalla vähän ainakin edistynyt, pienin askelin toki). Siihen en ehkä usko, että kovin radikaali kertamuutos toimii parhaimmalla mahdollisella tavalla. Mutta hiljalleen annoskokoa pienentämällä minusta vatsa tottuu pienempiin annoksiin. Samahan toimii toiseenkin suuntaan. Annosten kasvaessa vatsa tottuu suurempiin annoksiin ja rupeaa niitä myös vaatimaan. Hiljaa hyvä tulee varmaan siis tässäkin asiassa.

Mietin myös: syötkö liha-aterialla minkälaisia "lisukkeita"? Onko salaattia ja muita kasviksia lautasella myös?

Moi!

Joo totta kai on lisukkeita: yritän pyrkiä siihen, että salaattia on puolet lautasella. Lisäksi lasi rasvatonta maitoa, jos sellaista tarjolla. Joskus leipää ja levitettä, tomaattia, kurkkua.

Ajatus menee niin, että kun antaa itselleen luvan syödä aina, kun on nälkä, voi ottaa pienemmän aterian - koska tietää, että jos nälkä tulee, saa syödä lisää. Näin oppii hiljalleen kuulemaan kehon kylläisyysviestejä, eikä tarvitse enää syödä joka aterialla niin paljon, että maha on aivan täynnä. Ja näin pienemmät ateriat alkavat riittää. (Pitkähkön opettelun se tosin saattaa vaatia.)

Eihän se voi olla mahdollista, kun ei minulla ole itsekuria ja tahdonvoimaa..

Uskon että jokaiselta löytyy tahdonvoimaa, se pitää vain todellakin löytää. Minä olin ennen varsinkin herkkujen suhteen täysin "ei tahdonvoimaa" -tapaus, mutta vähitellen se tahdonvoima ja uudet tavat syödä ovat löytyneet.

Kokeile tätä:

-Ensinnäkin: usko itseesi! Sinä kyllä pystyt siihen! Muista se! Toista sitä mielessäsi, äläkä ajattele itseäsi "itsekurittomana", mieti onnistumista, älä epäonnistumista.

-Hae tukea läheisiltäsi. Toisten tuki ja hyväksyntä ovat äärimmäisen tärkeitä.

-Syö PALJON kasviksia! reilusti yli sen 600g:n. Hedelmiä vähemmän tosin, pääasiassa vihannesta.

-Pienennä syömisiäsi vähitellen. Vatsa kyllä tottuu, eikä kohta vaadikaan niin paljoa.

-Pakota itsesi olemaan syömättä herkkuja, paitsi esim. 1-2 pv viikossa. Makeanhimo toimii niin, että mitä enemmän herkkuja syö, sitä enemmän niitä haluaa. Kun syö vähemmän, niin kohta ei enää teekään mieli koko ajan eivätkä ne niin hyvältä edes maistukaan enää.

-Yleensä kun herkkuja tekee mieli, onkin oikeasti vain nälkäinen. Kun haluat herkkuja, syökin sen sijaan ruokaa. Täysjyvä tuotteet esim. ovat hyviä vatsan täyttäjiä.

-Herkkujen syönti on paitsi psyykkinen ongelma, myös tapa. Koeta miettiä: "haluanko todella syödä tämän? Miksi? Entä jos en söisikään?" -kyseenalaista toimintaasi.

-Juo vettä ainakin 2 litraa joka päivä. Sillä saat vatsaan helposti täytettä.

...nuo toimivat minulla ja monilla muilla. Vettä en tosin ole juonut aiemmin tarpeeksi, nyt yritän joka päivä ainakin litran näin aluksi, mielellään enemmän. Herkkuja syön yleensä kerran viikossa, joskus kaksi. Se riittää mainiosti. Pystyn vastustamaan houkutuksia siitä huolimatta, että opiskelen leipuri-konditoriitiksi ja joka päivä on silmien edessä herkkuja. (yleensä en maista mitään, mutta jos tuote on uusi ja itse tehty, otan sitä teelusikallisen. En enempää!)