Sotanorsu, näiden teidän parin edellisen tärpin jälkeen olen vähän samaa mieltä miehesi kanssa, ei ole kauan nokka tuhissut! Meillä on aika semmonen supertasa-arvoinen ajattelutapa lapsiin liittyen, en haluaisi omaa hetkeä, vaan meille on ehdottoman tärkeää että raskaus on yhteinen ihan alusta asti. Ja olen itse aika herkkä tästä asiasta, ehkä senkin vuoksi että oon aina itse ollu äitintyttö (porukat eros kun olin pieni, vaikka välit isään pysyikin ihan lämpiminä ja läheisinä). Ja ehkä myös koska mun miehestä tulee varmasti parempi isä kuin musta äiti

Nauti tytteli viimeisestä vapaasta viikostasi ;P

Kemiallinen raskaus tarkoittaa, että munasolu on hedelmöittynyt ihan normaalisti, ja raapaissut kohdun seinämää, mutta kiinnittyminen on syystä tai toisesta kuitenkin epäonnistunut. Tuo raapaisu tai kiinnittymisyritys aiheuttaa vähän hormonineritystä ja voi näkyä haamuna testissä jonain päivänä, mutta sitten haamu katoaa ja menkat alkavat vain vähän myöhässä. On siis tavallaan supersuperaikainen keskenmeno. Aikoinaan näitä ei ole ikinä edes huomattu, mut nykyään herkillä kotitesteillä voi tosiaan haamun saada jo testiin.

Tosi surku, jos jää kemialliseksi, tosin parempi sekin kuin ei mitään! Kuulostaisi ihan loogiselta, että kroppa tarvitsee vielä toipumisaikaa. Ensi kerralla sitten! Ja ymmärrän oikein hyvin perusteesi testata yksin! Ja teidäb tilanteessa varmasti parempi näin. Meillä olisi eri asia senkin vuoksi, että mies lukee minua kuin avointa kirjaa, en olisi saanu tuollaista pidettyä salassa häneltä, vaikka yrittäisinkin

muoks. Anskutti, täälläkin yökukutaan. Valvoin arviolta puolet yöstä, kun heräilin jatkuvasti. Minä, joka nukun ihan aina kuin tukki!

Täältä takavasemmalla myös peukutan teille kaikille. Lukenut harvakseltaan teidän juttuja tammikuusta. Meillä ei aktiivista vauvayritystä vielä ole, jopa kypsytellyt vielä ajatusta haluaako lapsia vai ei.. Mutta on se ehdottomasti ollut yhtenä kannustimena laihdutuksessa.

Harmi Sotanorsu, että osoittautui kemialliseksi. Onko menkat jotenkin erilaiset nyt? Eli huomaako niistä, vai olisitko täysin tietämätön asiasta, jos et olis ollu hätänen? Toivottavasti ens kierrossa kroppa olis niin palautunu, että tarrais sit kunnolla kiinni. <3

Mä taisin saada flunssan joko laivan ilmastoinnista tai sitten kaveri siellä tartutti. Eilen joutui jo niistämään ja tänä aamuna oli kurkku vähän kipee. Äsken olin koiran kanssa lenkillä ja huomas kyllä, ettei ihan kunnossa ole. Otin sitten äsken panadolin, jos se vähän helpottais oloa. Hartiatkin on tosi kipeet eilisestä haravoinnista. Luulen, että flunssalla on osuutta asiaan. Toivottavasti ei nyt tulis pahemmaksi, ettei joudu naimaan flunssaisena. Onneksi perjantaihin on vielä monta päivää.

Mies on vihdoin saanut päätettyä häämatkan määränpään ja hotellin. Viikko siinä menikin selaillessa vaihtoehtoja. Kallishan tuo on, mut häämatkalle mennään toivottavasti vaan kerran elämässä. <3 Mut nyt se on maksettu eli 15.11. Ingles kutsuu!!! Eli kuukauden verran joutuu vielä salailemaan naimisiin menoa ja matkaa läheisiltä. Lähetetään heille kirje, jonka saavat sillä aikaa, kun olemme matkalla. Tulee siis tosi vaikee kuukausi, mut eiköhän se oo sen arvoista.

Huomenna olis punnituspäivä. Odotukset ei oo kauheen korkeella. On tullu kaikkee mussutettua tässä loppuviikosta. Nytkin lähen siskolle lastenvaatekutsuille ostaa joululahjoja kummitytöille eli sielläkin tulee varmasti jotain syötyä. Huomenna sen sit näkee.

Tänään mulla alkoi ensimmäiset menkat pillereiden lopettamisen jälkeen. Tasan neljä viikkoa sitten lopetin pillerit. En ollut yhtään pettynyt vaikka menkat tuli vaan enemmänkin tyytyväinen, koska edelliset menkat on ollu joskus puoli toista vuotta sitten Ennen pillereitä mun kierto oli ol 28-29 päivää, joten neljän viikon päästä saa varmaan ekan kerran jännittää tuleeko menkkoja vai ei Ja jos ei tuu ni sit pitää vielä jännittää johtuuko raskaudesta vai onko kierto vain sekaisin

Sotanorsulle harmi menkoista, mutta keveneelle oikeastaan jee, koska kierto lähti noin vauhdikkaasti käyntiin! Toivotaan, et pysyvät jatkossakin aikataulussa (jos siis ovat tullakseen, toivotaan toki että jäävät viimeisiksi!)

Täällä oli viikonloppu täysi onnellisten uutisten kertomista ja nyt pelottaa vielä enemmän, et entäs jos meneekin pieleen, kun niin moni muukin on ilahtunut raskaudesta.. Mutta työnnän edelleen nuo ajatukset määrätietoisesti pois mielestä!

Kiertopäivä 29 eikä menkkoja. Tällä kertaa jos eivät parin päivän sisään ala, niin en odottele testaamista niin pitkälle kun viimeks (tehtiin testi vasta kiertopäivänä 36) kerta siinä ehti ihan turhaan elätteleen kaikenlaisia toiveita..!! Lähinnä ärsyttää vaan se, että jos ovat taas myöhässä, niin mun ennen niin säntillinen kierto on ruvennut reistaileen ja se ei oo kivaa!

Mutta katotaan. Tietysti peukut pystyssä..

No toisaalta syteen tai saveen, tahdon että läheisimmät tietää joka tapauksessa

Peukut pystyssä Landialle, ja myös tyttelille hääjännitykseen!

Möh, täälläkin vaaka näytti kurjuuksia, 72,4kg. Vaikka viikonlopun syömiset ei ehkä menny oppikirjojen mukaan, en oikein myöskään tiedä mihin lukemiin tässä pitäisi luottaa, kun turvotus, yölliset syömiset/juomiset ja vatsantoiminta vaihtelee niin kovin paljon. Toivottavasti ei vielä pysyvästi jumahtanut 72:n päälle! Torstaina neuvolaan ja ärsyttää jo valmiiksi painokeskustelu siellä.. Tuntui viimeksi ettei sitä kiinnostanut kuin mun paino ja miehen alkoholin käyttö :/

Inhottavaa Sotanorsu, että menkat onkin runsaammat. Ehkä se kemiallinen siis vaikuttaa tuohon vuodon määrään. Onnittelut pudotuksesta!

Landian kanssa täälläkin jännitellään. Toivottavasti saisitte jo plussan, eikä vaan kierto turhaan venyis.

Vk, ehkä kroppa tosiaan pitää vähän tauokoa välillä. -1cm on kuitenkin hyvä!.

Suvi, tuntu varmaan ihanalta teidän uutiset myös läheisistä. Toivotaan, että kaikki menis nyt hyvin.

Anskutti, kyllä tuntuu aika jännältä. Hassua kun koko ajan mietin, että kohta ollaan naimisissa. Ihan kun se oikeesti mitään muuttais. Suurin muutos on varmaan toi nimi. Tänäänkin just mietin, kun töissä soittelin ja nimeni sanoin, että miten kohta osaan sanoa eri nimen. Jännää siis. Mieheltä oli esimies tänään kysyny, että joko jännittää perjantai, kun he olivat sopineet vielä lomaviikon jutuista. Mies oli kuulemma vaan sanonu, että mitäs sitä jännittämään. Luulen kyllä, että häntä jännittää, ei vaan myönnä sitä. Ja ehkä nyt kun ei tuu yleisöä paikalle, niin ei kyllä niin paljon jännitä, mut kuitenkin vähän.

Punnituspäivän saldo -400g. Ihan ok näiden syömisten jälkeen, vaika alku viikosta vaaka näyttikin jotain -1,2kg, niin olishan se ollu paljon kivempi tulos, mut tääkin kelpaa. Miinus on aina miinus. Ei täs kuitenkaan enää bikinikuntoon ehdi ennen reissua, vaikka meinaan siellä silti bikineissä olla.

Reteesti menin minäkin bikineissä viime talvena Teneriffalla, vaikka kauhee määrä ylimääräsiä kiloja mukana kulkeekin. Sen verran ujostelin, että allasbaariin tms. mennessä heitin jonkun rantamekon päälleni tai ison huivin mekoksi... Mutta runsaammatkin kilot näyttää silti paremmalta kun niitä kantaa pää pystyssä! Ja tosiasia on, että en näytä hoikalta, vaikka pukisin soputeltan päälleni..

Tyttelillä on jännä viikko tiedossa, nautiskele täysin siemauksin!