Mulla kanssa neljä kirjaa alotettuna nyt . Ensinnäkin Antti Hyryn Isä ja poika vuodelta 1971. Hyryhän voitti taannoin Finlandia palkinnon Uunillaan. Luin sen enkä tykännyt, jotenkin liian pikkutarkkaa juttua, mutta luin kuitenkin. Tää vanhempi ei oo niin tarkkaa, muttei tääkään mitenkään mieltä ylentävää ole. Olen lukenut kolmanneksen.

Sitten samalla aloitin Heli Laaksosen runokirjaa Pulu uis ja se menee jo toista, osin kolmatta kertaa, koska kirjaston palautuspäivään on viellä reilu viikko. Näistä tykkään.

Mari Jungstedtin kolmas dekkari on loppusuoralla, luen illalla loppuun.

Aloitin eilen aamulla Kata Kärkkäisen Jumalasta seuraava romaania, se keertoo narsismista. Olen niin alussa etten osaa siitä mitään sanoa.

Lullura kyseli jotain kirjasarjoja, tykkään välillä lukea Laila Hirvisaarta ja Enni Mustosta, molemmilla on kirjoja joissa kuvataan vähän vanhempaakin aikaa ja mielestäni aika hyvin.

Slank, on se harmillista, kun kirjailijat eivät luonnossa olekaan aina niin lumoavia kuin omat kirjansa! Mainitsit Helvi Hämäläisen. Pidän kovasti hänen kirjoistaan, mutta Ketunkivellä-elämäkerran lukemisesta ja varsinkin keski-iän ja vanhuuden päiväkirjojen lukemisesta tulee aika kiusaantunut olo, niin vainoharhaisiksi, ilkeiksi ja katkeroituneiksi ne menevät! Hyvin kiinnostavia kuitenkin.

Kovasti olen kateellinen sulle tuosta Doris Lessingin tapaamisesta!

Eilen illalla saunan jälkeen istuin hämärässä lämpimässä kuistilla ja luin melkein samalta istumalta Anna Janssonin Unissakävelijän. Taattua tavaraa..

Seuraavaksi Håkan Nesserin Sukujuhlat, vaikuttaa hieman hitaampitempoisemmalta..

Ehtiiköhä sitä sitten enää lukemaan mitään "kivaa" kun opiskelu alkaa..

Aloin lukea Juhani Ahon Rautatietä. Kauan aikaa sitten koulussa pakkoluettu kirja. Alussa tyyli vähän tökki, mutta pian muuttui nautittavaksi. Visuaalista kerrontaa, vähän niin kuin elokuvaa katsoisi.

Totta puhuen tämä kk on vähentänyt kirjojen lukemistani dramaattisesti! Ja väsyneenä luen naistenlehtiä tai iltistä.

Oletko Slank lukenut Boris Akuninin dekkarisarjaa, jossa jokainen viidestä kirjasta on kirjoitettu eri genreen?

Täällä on aikaisemmin kehuttu Siilin eleganssia ja tartuin siihen kun kirjastossa tuli vastaan. Mutta, taidan olla tyhmä tallukka kun mulle ko. opus on ihan hirveän vaikeaa luettavaa filosofisine pohdintoineen
Viiskyt sivua on lusittu, jatkan nyt vielä ainakin vähän matkaa..

Mä jouduin kanssa jättämään Siilin eleganssin kesken, ei auennut..

Nyt lähtee luentaan Jonathan Gloverin Ihmisyys. Vaikuttaa aika tuhdilta tavaralta, brittiläinen filosofi pohtii 1900-luvun hirmutekoja, natsisaksaa, Ruandaa, Stalinia jne. Miksi ihminen murhaa, raiskaa ja kiduttaa toisia ihmisiä.

Jaksakaa jaksakaa vaan sitä SIILIN ELEGANSSIA. Mä luin sen kesällä ja ajattelin, että se kirja oli itsessäänkin, kuin tunteellinen siili. Alussa hyvinkin piikikäs filosofisine pohdiskeluineen, mutta kun lähtee avautumaan, niin onkin lopulta erittäin kaunis ystävyyden ylistys. Täytyy kyllä tunnustaa, että arjen hössötyksessä en ehkä minäkään olisi päässyt alkua pidemmälle. Lomalla, kun oli aikaa lukea ja ajatella, se oli ihana.

Mä en tunnu nyt löytävän mitään kivaa luettavaa. En ensinkään, ollenkaan. Plaah! Mikään, mihin tartun, ei imaise mukaansa. Mutta ehkä syy on tosiaan siinä, että lomalla luin niin monta kivaa, ettei nyt tunnu mikään miltään...

Kirjastosta löytyi viellä yksi Anneli Kivelän Katajamäki kirja, jonka sitten eilen aloitin.
Kesken on myös Kata Kärkkäisen Jumalasta seuraava, kirja, jossa käsitellään narsismia.
Kiinnostava, koska itse olen ollut vuosia narsistin uhrina, niin kovin tuttua heti alusta asti. Omakohtasten kokemusten vuoksi raskasta luettavaa, siksi Katajamäet ja Mari Jungstedtin dekkarit mukavaa välikevennystä.

Antti Hyryn Isä ja poika oli paljon mielenkiintoisempaa luettavaa kuin Uuni, joten niitä vanhoja voisi lukea lisääkin.

Luin pari vuotta sitten Suomalaiset kirjavaliot sarjan, tai jotain sinnepäin oli nimenä sarjalle, ilmestynyt joskus 60 luvulla. Ensimmäinen kirja oli Aleksis KivenSeitsemän veljestä, Minna Ganthin Kauppa-Lopo, Juhani Ahon Rautatie, Teuvo Pakkala Veli, Ilmari Kianti Punainen viiva, Johannes Linnankoski Pakolaiset, Maiju Lassila Tulitikkuja lainaamassa, F.E. Sillanpää Ihmiset suviyössä, Pentti Haanpää Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Paloheimo Levoton lapsuus, Maria Jotuni Kun on tunteet ja Tyttö ruusutarhassa, Joel Lehtonen Putkinotko, Toivo Pekkanen Ihmisten kevät, Hella Wuolijoki Niskavuoren naiset, Eila Pennanen Aarska, Mika Waltari Kuun maisema, Veikko Huovinen Havukka-ahon ajattelija, Veijo Meri Manillaköysi, Hannu Salama Juhannustanssit, ja viimeisenä Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu.

Oli mielestäni mukava läpileikkaus suomalaisesta kirjallisuudesta alusta alkaen 60- luvun puoliväliin
Tuolloin aloin pitää kirjapäiväkirjaa, siksi muistan nämä noin hyvin ja ovat ilmestymisjärjestyksessäkin. Tää sarja oli ainakin HML:n kirjastossa.