Voiko muka olla kun viime kesänä tehtiin kaikenlaisia lämpöennetyksiä ja tänäkesänä niitä ei ole tehty!?! No, mä en kuitenkaan ole huomannut moista kuumutta, palelen kyllä muutenkin lähes aina...

Minä olen nukkunut ja ollut villasukat jalassa aina kotona viimeiset viisi vuotta ainakin. Lämpömittari näyttää +21-22 ja minua palelee koko ajan, nytkin kökötän villapeiton alla villasukat jalassa :| En tupakoi eikä kilppariarvoissani ollut vikaa, joten en tiedä mikä minussa on vikana

Avokki tuumasi, ku kysyin mun outoja tapoja, et oon outo kaikin puolin

En oo lukenu koko ketjua, joten en tiedä onko muut luetelleet näitä samoja, mutta eihän tässä siitä ollutkaan kyse

- Astiat pitää olla tietyssä järjestyksessä kaapissa. Samanlaiset lasit ja motit vierekkäin, samalaiset lautaset vierekkäin ja vielä järjestetty koon mukaan pienet ensin ja isot sitten. Kun avokki joskus tyhjentää apk:n, niin ku mä meen astiakaapille seuraavan kerran, järjestän astiat oikein Samoin voin tehdä hyvän tutun luona
- Astioihin liittyvä toinen outo tapa on, että niitä pitää olla parillinen määrä. Esim, jos juomalasi menee rikki, otan yhden ehjänkin kaapista pois, jotta niitä on parillinen määrä.
- Seinällä olevat taulut pitää olla suorassa. Suoristelen niitäkin tuttujen luona, julkisissa tiloissa jne..
- Vessapaperin pitää tulla ns. yläkautta rullasta, käännän rullan, jos se on väärinpäin
- Jollain muulla oli tää sama ketjun alussa ainakin, et kylässä kurkataan vessan kaappeihin.
- Pyykit pitää ripustaa kuivumaan suorina, siksipä minä olen se, joka meillä pesee pyykit useinmiten

Tässäpä näitä, joita äkikseltään tuli mieleen

Luen kaikki mainokset yms kerran oikein päin, sitten väärinpäin. Kohta varmaan alan puhumaankin, että lähden tästä nyt ikketpaan ja appuakaan...

1) Tutkin ihmisten kirjahyllyt, lehtipinot ja elokuvavalikoiman aina kyläillessäni sekä kauhistelen, jos seinällä ei ole yhtäkään kunnollista taulua tai edes kunnon kehyksiin laitettua julistetta. (Kylppärin kaapit eivät meikäläistä kiinnosta.)

2) Mietin usein kavereideni luona kyläillessäni, miten itse sisustaisin ko. asunnon. Suurin osa kavereista asuu siis tällä hetkellä lahjoituskamoin sisustetuissa sekatavarakokonaisuuksissa, jossa kaikki on eri paria, joten niiden sisustamista on hauska miettiä.

3) Olen pienestä asti tykännyt siitä etikkaliemestä, jota on maustekurkkupurkeissa, ja juon sitä usein sellaisenaan. Tämä taitaa olla periytyvää, sillä isäni tekee samaa. Keksin etikkaliemen ihanuuden kylläkin aikoinaan ihan itse ja kuulin isäni tavasta vasta nyt parikymppisenä.

4) Inhoan ylisuuria yövaatteita, joihin tuntuu kuristuvan, minkä vuoksi aloinkin nukkua alasti n. 10-vuotiaana. Kyläillessäni pystyn pakon edessä nukkumaan esim. trikoissa ja vastaavissa istuvissa vaatteissa, mutta yömekot ja muut ovat aivan mahdoton ajatuskin.

5) En osaa käyttää tennareita enkä housuja. En vain osaa!

6) Jos luen lehteä samalla syödessäni, asettelen aina vasemman käteni rintakehäni poikki niin, että pitelen oikeasta kyljestä kiinni ja käsivarsi tukee rintoja. En ole toistaiseksi keksinyt ylimääräiselle kädelle mitään muuta paikkaa, jossa se ei olisi tiellä.

7) Syödessäni Ässä Mix -karkkeja teen aina samanmuotoisista karkeista esim. neljän pinoja.

8] Minua kiusaa liian hyvä "tieto"muisti - edelleenkin muistan joitakin kavereideni yläasteen koenumeroita, vaikka niistä ajoista on jo pian kymmenen vuotta. Erityisen hyvin muistan historiaan kuuluvat asiat sekä sen, missä kohtaa hyllyä mikin kirjani tai elokuvani asuu. Yllätän toisinaan itsekin, kun keskustelun yhteydessä sanon jotain, jota en olettanut enää muistavani. Kasvomuistini on sen sijaan heikompi (minulla on myös suhteellisen huono näkö ja harvoin lasit päässä, mikä vaikuttanee), eikä nimimuistinikaan erinomainen ole.

9) Sanon tosiaan aina jonkin tavaran asuvan jossain, esim. "se kuppi asuu siellä vasemmassa alakaapissa". Tämä on tarttunut äidiltäni, jolle se tarttui englantilaisten tavasta ilmoittaa tavaroiden paikat.

10) Ovea sulkiessani pidän avaimia samalla kädessäni. En ole muuten koskaan jäänyt ulos lukkojen taakse!

11) En juurikaan puhele itsekseni, mutta koirilleni sanon toisinaan muutaman sanan. Yleensä tyydyn vain lähettämään lentosuukkoja poikakoiralleni, joka aina ilahtuu niistä kamalasti: häntä alkaa heti heilua ja kasvot "kirkastuvat".

12) Käytän yhä joitakin lapsuusaikaisia sanaväännöksiäni, mutta yleensä vain äitini kanssa, sillä hän tietää välittömästi tarkoittavani hampihaisella hampurilaista yms.

// Niin ja

13) Rakastan sitä, kun äitini kertoo esim. kavereilleni noloja lapsuusjuttujani ja vastaavia edesottamuksiani. Nauran niille aina ihan kippurassa.

tiistaina, 28. helmikuuta 2012 klo 01:55 Hiramunda kirjoitti::

8] Minua kiusaa liian hyvä "tieto"muisti - edelleenkin muistan joitakin kavereideni yläasteen koenumeroita, vaikka niistä ajoista on jo pian kymmenen vuotta. %) Erityisen hyvin muistan historiaan kuuluvat asiat sekä sen, missä kohtaa hyllyä mikin kirjani tai elokuvani asuu. Yllätän toisinaan itsekin, kun keskustelun yhteydessä sanon jotain, jota en olettanut enää muistavani. Kasvomuistini on sen sijaan heikompi (minulla on myös suhteellisen huono näkö ja harvoin lasit päässä, mikä vaikuttanee), eikä nimimuistinikaan erinomainen ole.

Mulla on tää sama! ;D En oikein muista, miltä naapurini näyttää kasvoiltaan (naapuruutta takana > 4 vuotta, tosin nähdään hyvin harvakseltaan), mutta muistan useimpien ala-asteen luokkakavereideni synttärit. Ja tuo on vaan yks esimerkki monista!

Tulipa hyvät naurut tästä ketjusta
Mitähän omituista itsestäni löytäisin..?

- Jäkätän aina ja iankaikkisesti siitä, miten se olen MINÄ joka aina tekee
kaikki kotihommat. Jos joku muu uskaltautuu yrittämään, niin käyn
salaa tarkistamassa että kaikki on tehty oikein (=minun tavallani). "Our
home -my standards."

- Olen ns. "antihamsteri" joka on naimisissa "arkkihamsterin" kanssa.
Minä heitän siis tavaraa roskiin, kirpparille, tutuille, tai myyntiin täysin
surutta ja monasti liiankin heppoisin perustein. Ja mies marisee kun ei
löydä mistään vuonna -91 ostettuja bootsejaan (heitin ne pois jo yli
kymmenen vuotta sitten, mutta en ole uskaltanut tunnustaa).

- Vaatekaupassa saatan järjestellä myynnissä olevia vaatteita koko-
järjestykseen. (Olen ollut vaatekaupassa töissä - ehkä tämä juontuu
sieltä historian hämärästä.)

- Minulla on kotimme tavaroista melko tarkka inventaario päässäni.
Lähes poikkeuksetta tiedän mistä mikäkin nippeli löytyy, vaikka kyseistä
tarviketta ei olisi tarvittu kuukausiin (joskus jopa vuosiin).

- Siirtelen mielelläni tavaroita "kätevämpään paikkaan" ja teen hulluksi
mieheni, jonka mielestä on ihan katastrofi jos keittiön hanan vieressä
olevat keittiösaippua ja tiskiaine ovat "väärin päin".

- Minulla on tavallista parempi kuulo, josta on monta kertaa ollut hyötyä.

- Kasvomuistini on sen sijaan järkyttävän huono. Muutimme 2 vuotta
sitten, enkä vieläkään erota saman talon asukkaita vieraista. Kuljen
täällä varmaan tittelillä: "Se hullu, joka moikkaa kaikille".

- Inhoan käteistä rahaa. Olen varma, että sillä sekunnilla kun käyn
hakemassa kaksikymppisen lompakkooni, joku varastaa koko
kukkaron. Tätä en osaa järjellä selittää, joten olkoon. Jos en voi jossain
maksaa kortilla, niin ostokset jäävät kyllä tekemättä. Ainoa poikkeus
tähän on ulkomaanmatkat. Silloin neuroosini kääntyy toisin päin ja
minun on pakko maksaa kaikesta ja kaikkialla käteisellä. How weird
is that..?

No tulihan tuosta jo listaa ja varmaan tutut keksisivät vielä toisen puolen lisää

Mä olen nauranu ihan ääneen tämän ketjun tunnustuksille!! Ehkä eniten nauran itselleni samalla, sillä löydän itsestäni samankaltaisia kummallisuuksia.

- Minä myös järjestelen kaupassa, jos kukaan ei näe. Käärin paitoja, kääntelen pullojen etikettejä suoraan, siirtelen tavaroita hintalappujen alle kohdilleen. Saan ihan hirveät sisäiset kilarit, jos tavara on väärän hintalapun alla.
Juuh, olen ollut kaupassa töissä minäkin.

-Lisäksi entisessä työpaikassani (siis 8 vuotta sitten) käydessäni järjestelen kärryt paikoilleen ja nostelen muovipussit lattialta. Hedelmäosastolla keräilen huonon näköisiä tuotteita roskikseen. Yritän toimia kuitenkin vaivihkaa... En kuitenkaan ole mitenkään erityisen pikkutarkka esimerkiksi kotona järjestyksestä.

- Mulla on ihan onneton nimimuisti, mutta voin vieläkin näppäimistölle sormet nostamalla kirjoittaa EAN-koodeja, esim. Valion litran kevytmaitopurkki, pikkuleipomon karjalanpiirakkapaketti, kaupan tilinumero, kananmunalaatikko, sekä hirveä määrä pikanumeroita ja lankapuhelinnumeroita. En muista esimerkiksi mieheni kännykkänumeroa, mutta muistan kotikylältäni puhelinnumeroiden omistajat väliltä XXXX 815 - XXXX 828, sekä numeron XXXX 868.

- Jos ruokaa laittaessani tiputan vaikka makaronin lattialle, ja joudun laittamaan sen roskikseen, laitan sille sinne toisenkin ystäväksi, ettei tunne itseään yksinäiseksi.

- Mulla on yliherkkä ja pettämätön hajuaisti. Tunnistan ihmisten tavaroita niiden tuoksusta, pystyn haistamaan ketä vieraita meillä on käynyt, vaikka olisivat jo lähteneet pois.

- Lisäksi mulla on kyky keksiä, mistä joku ääni tulee. Lattialle tippuvista esineistä kuulen äänestä, sen kaiusta tai äänen kovuudesta, mikä tavara tipahti. Erilainen kolina pyykki- tai tiskikoneessa, onko se metalli-muovi, muovi- muovi, kova vai pehmeä muovi, tms.

- Mulla on aivan mitätön nimimuisti, en muista mitään nimiä, mutta kasvoja en unohda. Voin tietää ihmisen koko elämäntarinan, mutta nimeä en muista, jos sitä ei minulle kirjoiteta.

- Luen käyttöohjekirjoja mielelläni, oikeastaan kaikenlaisia ohjekirjoja. Meillä on nykyisin vessaan ajautuneet kaikkien tavaroiden käyttöohjekirjat mun tylsiä hetkiäni varten. Tiedän kaiken miehen partakoneesta, uppopumpun asentamisesta, porakoneesta, kahvin valmistamisesta tai pystymuurin rakentamisesta, mansikkapenkin perustamisesta, volvon käyttöohjekirja, pankkikorttisopimuksen pikkupräntillä kirjoitetut... Rakastan wikipediaa.

Hauska ketju

* pesen lavuaarin, myös vieraissa jos näyttää siltä että kaipaisi hieman huolenpitoa

* ulko-oven suhteen olen neurootikko..onko se kiinni varmasti kun lähden...

* tekstitettyjä ohjelmia kattoessani luen rivit ja sitten ennen kuin ne vaihtuu järjestelen sanat alkukirjaimen mukaan aakkosiin.. hauskaa...

* haaveilen paljon ja joskus huomaan eläytyneeni ajatuksiin niin voimakkaasti että itken tms ihan kuin asia oikeasti tapahtuisi juuri silloin...

* annan tavaroille nimiä...esim...Herra Imuri...

* mulla on norsun muisti.,.muistan asiat todella tarkasti...esim puhutun lauseen sanatarkasti, ilmeitä, eleitä ja tapahtumapaikkaa 2m tarkkuudella unohtamatta

Siin oli ekat mitkä mieleen tuli

- Mulla on yliherkkä ja pettämätön hajuaisti. Tunnistan ihmisten tavaroita niiden tuoksusta, pystyn haistamaan ketä vieraita meillä on käynyt, vaikka olisivat jo lähteneet pois.

- Luen käyttöohjekirjoja mielelläni, oikeastaan kaikenlaisia ohjekirjoja. Meillä on nykyisin vessaan ajautuneet kaikkien tavaroiden käyttöohjekirjat mun tylsiä hetkiäni varten. Tiedän kaiken miehen partakoneesta, uppopumpun asentamisesta, porakoneesta, kahvin valmistamisesta tai pystymuurin rakentamisesta...

Eikä Nämä oli ihan parhaita, kuten myös tämä:

* tekstitettyjä ohjelmia kattoessani luen rivit ja sitten ennen kuin ne vaihtuu järjestelen sanat alkukirjaimen mukaan aakkosiin.. hauskaa.

Keksin itsestäni vielä yhden maneerin tänä aamuna bussissa:
- Ennen kuin istun penkille, minun pitää kädellä kokeilla että penkki on varmasti kuiva ja siisti. Siis vaikka siinä ei edes näkyisi mitään. (Minullahan on superkäsi, joka havaitsee epäpuhtaudet...)