Kaksi kiloa neljässä viikossa on minusta ihan mahtava tulos . Se on ihan Kiloklubin suositusten mukainen. Jos painosi laskisi tuota paljon nopeammin, menettäisit kyllä ohessa suhteessa enemmän lihasmassaa - aloitusmitoistasi riippuen jonkin verran tai reippaammin. Ymmärrän, että harmittaa jos on rehkinyt kovasti ja tulos on vähäisempi kuin odotti, mutta tällainen laihdutustahti palkitsee kyllä myöhemmin sillä, että pudotetut kilot eivät niin helposti tule takaisin.

Lisää voit lukea Artikkelit-osiosta, esim. täältä: Kiloklubin toiminta-ajatus

Ja myös voi ajatella sitä miten hyvää noin raskas kuntoilu tekee kunnolle ja kiinteytymiselle, laihtumistahan ei välttämättä pysty seuraamaan vain vaa'alla...ja lihaksethan kuluttaa energiaa vaikka painaakin enemmän kuin läski!

Paljon liikkuvan kannattaa seurata paitsi vaakaa myös mittanauhaa. Vyötärönympärys voi vähentyä huimasti, vaikka kiloissa muutos olisi pieni.

Kiitos lohdutuksesta! Metsänharvennus on itsessään palkitsevaa, kun näkee työn tuloksen ja muutenkin tulee hyvä mieli. Joten aion kyllä jatkaa vapaaehtoistyöntekoani. Ihmettelen vain toisten kommentteja siitä, miten paino on pudonnut niin nopeasti. Etten sanoisi kateellisena...

Onnittelut kahdesta kilosta! Se on erinomainen alku.

Painonpudotuksessa kuten niin monessa muussakin asiassa on kyse yksilöllisistä eroista. Löydät asiantuntijavastauksen vanhasta ketjusta Miksi toinen laihtuu 3 kk:ssa yli 10 kg ja toinen vain 3 kg.

maanantaina, 19. tammikuuta 2009 klo 12:06 MiaMaria kirjoitti::
Vielä yksi kysymys: miten minä sitten tasapainoilen? Miten se onnistuu?

Vai teenkö niin, että koska laihdutin sen 15 kg siellä painovartijoissa, niin lähdenkin lisäämään sitä energiamäärää vähitellen ja katson, että missä kohdassa paino alkaa pysymään samassa?

Kyllästyin vaan ihan totaalisesti sellaiseen kitukuuriin ja halusin ihan oikeasti oppia syömään terveellisesti, mutta en halua yhtään kiloa takaisin ja nekin haluan pois, jotka on tässä viime kuukausina tullut.

Olitko juuri tänne tullessasi lopettanut Painonvartijoissa? Vai onko tuosta Painonvartijoiden ohjeiden noudattamisesta pidempi aika?

Jos olet juuri tuolloin tullut tänne "suoraan" Painonvartijoista on elimistösi luultavimmin "vain" purkanut säästöliekkitilaansa ja siihen liittyy yleensä painonnousua... Tästä oli kirjoitettukin jossakin artikkelissa... Ja sitten vasta (huomattavasti) pidemmällä aikavälillä paino lähtee takaisin laskuun, koska elimistö luottaa siihen ettei sen tarvitse enää varautua nälänhätään.

Enpä nyt tosiaan ole asiantuntija, mutta minusta tuntuu, että sinun tilanteesi saattaa olla seurasta siitä, ettet uskalla antaa säästöliekin purkautua. Syöt vähän enemmän, mutta heti, kun painolle tapahtuu jotain, vedät jarrua ja vähennät taas.

Olet syönyt pitkään isoilla vajeilla, tasapainoillessakin vähemmän kuin noin liikkuva kuluttaa, eikä siitä ole oikein muuta tietä ulos kuin syödä runsaammin. Se on varmasti sinulle kuin hyppy kylmään veteen, mutta kun säästöliekki purkautuu, vasta sen jälkeen pystyt jälleen laihtumaan vetämättä päivän kalorimäärää todella alas.

perjantaina, 23. tammikuuta 2009 klo 19:21 MiaMaria kirjoitti::

Nyt olen kyllä syönyt melko paljon. Eikä paino ole enää noussut.

Hei, tämäpä kiva uutinen! Osoittaa, että oletettu säästöliekki on purkautumassa / purkautunut! Eikös ole ihanaa huomata, että saat kuin saatkin syödä? Kyllä sinä vielä niistä lopuistakin kiloista pääset.

Junnataan porukassa! Viime viikosta oli pudonnut 800 gr, WAU. Tai sitten vaaka on rikki tai patterit loppu... Olisi mukava jos olisi lenkkikaveri, mutta asumme sen verran kaukana maalikylistä, ettei tänne kukaan eksy eikä minun sieluni useinkaan siedä lähteä autolla kylän lenkkimaastojen ääreen. Onneksi täälläkin on kuitenkin katuvalot tämän asuinalueen ympäri ja tien varressa kävelytie. Tänään kävelin 45 minuuttia välillä umpihangessa tarpoen, kävin mökkiä katsastamassa. Päivän kohokohta oli ilveksen jäljet siskon mökin nurkalla. Näin myös pohjantikan!

Hieno viikkopudotus, Frilla!