Mä olen kokeillut myös sellaista, että syön tukevammin lounaalla, mutta ei se oikeastaan auta iltanaposteluihin. Silloin vaan käy niin, että kokonaiskalorimäärä nousee vielä korkeammaksi. Minullahan ei ruoanhimo välttämättä liity nälkään mitenkään. Välillä on toki oikeatakin nälkää, mutta välillä vaan tekee mieli syödä. En tiedä, onko se siksi, ettei ole muuta tekemistä vai miksi, mutta nälkää se ei ole.
Sitten joskus aina saan päässe sellaisen kevyemmän syömisen moodin. Silloin ei tee mieli syödä yhtään enempää kuin on oikeasti tarpeen. Silloin laihtuminen yleensä onnistuu. Mutta en ole ihan keksinyt, miten sen mielentilan saa päälle. Se ei oikeastaan liity syömiseen vaan muihin elämässä käynnissä oleviin asioihin.

Minä olen aina ollut iltanapostelija, ja kyllähän se vieläkin on jonkun verran  ongelmana. Yritän syödä kunnon aamupalan, lounaan ja päivällisen, ja pyrin napostelut pitämään sen verran kurissa, ettei kokonaiskalorimäärä mene sulamon antaman kulutuksen yli. Proteiinin lisääminen auttoi minulla jossain vaiheessa hieman naposteluihin, nyt vaan alkaa taas olla hankalaa.

Tällä viikolla alin paino 76.9kg ja ylin 77.3kg, eli hyvin tasainen viikko painon suhteen.  Käytiin tytön kanssa vain kerran kävelyllä, eikä muuta liikuntaa sit ollutkaan .  Nukkumaan onnistuin menemään kahtena iltana ennen klo 23. Kovasti toivon, että saisin ensi viikolla nukuttua paremmin kun olen koko viikon vapaalla.

Tottapa tuokin, että iltanapostelu ei välttämättä johdu nälästä ollenkaan. Itsellenikin on valitettavan tuttua se, että syön tylsistymisen, yksinäisyyden, stressin tai minkä milloinkin helpottamiseksi. Olen vain huomannut, että mun on helpompi hallita sitä, jos päivällä syön runsaammin. Mutta kaikkihan me ollaan tietysti yksilöitä, eikä kaikki toimi kaikille.
Tuokin on mulle tuttua, että kevyen syömisen moodin päälle saaminen riippuu todella monesta elämään vaikuttavasta asiasta, enkä useinkaan yhtään tiedä, että mistä se moodi yhtäkkiä pamahtaa päälle, ja miksi siitä ei välillä saa millään kiinni, vaikka motivaatio ja yritys olisi kuinka kovat. Nyt tällä hetkellä mulla on tosi hyvä boogie ruokavalion ja liikunnan suhteen. Toivon todella, että se jatkuu eikä lopahda kesken!

No nyt selvisi, miksi viikon lopulla oli niin vetämätön olo. Flunssa iski. Lihaksia särkee, mutta en ole varma johtuuko se viikonlopun liikkumisesta vai taudista.
Olen pohtinut paljon iltasyömistä. Luulen, että mun tapauksessa syitä on useita. Helpoin on se ihan looginen nälkävelka päivältä, eli on tullut syötyä liian vähän aamulla ja lounaalla. Silloin tulee ihan oikea kiljuva nälkä, jota on vaikea saada tyydytettyä normaaliannoksella ruokaa. Tällainen iltanälkä on periaatteessa helppo korjata niin, että vaan syö enemmän päivällä. Mutta hankalampi iltasyöpöttely on sellaista, että on syönyt ihan tukevasti päivällä, eikä oikeastaan edes ole nälkää. Ruoka vaan pyörii mielessä koko ajan, etenkin kaloritiheät herkut. Hedelmiä tai kasviksia ei tee mieli. Silloin pitäisi lähteä ulos kotoa ja keksiä jotain muuta tekemistä. Syömishimo on enemmänkin tylsistymistä tai yksinäisyyden aiheuttamaa.
Mä olen aina ajatellut, että en ole tunnesyömäri, mutta kyllähän mä itse asiassa taidan olla. Se tunne, johon syön on tylsyys.

Olen elämäni aikana teinistä lähtien painanut enimmäkseen selvästi yli 70. Nyt alle.
Aloitettuani kesällä kolmen lämpimän kunnon riittävän aterian politiikan joka päivä, on paino laskenut vielä entisestä noin 2,6 kiloa.
Se männävuosien laihtumistahti, kilo per vuosi, oli toki liian hidas. Mutta yhtään en ottaisi takaisin. Ja kiitollinen olen siitä, että varhaisten aikuisvuosien jojoilu sillä pelillä laantui.
Jos nuorelle aikuiselle itselleni voisin käydä kertomassa sinne noin 50 vuoden päähän, että "rauhoitu, hyvä ihminen". Kävele tunteroinen jopa päivä ja syö kolme normiterveellistä ateriaa joka päivä, niin hämmästyisit varmaan itsekin, jos tietäisit, että eläkkeellä ollessasi kulkisit melkein saranapuolelta ja joka tapauksessa painosi olisi normaalin rajoissa. Joten unohda koko painojuttu muuten, nauti elämästä - ja poikaystävä/istä."

Hieno saavutus tuo 2,6 kilon pudotus Merelle.  Minkälaisia lämpimiä aterioita olet syönyt, jos niitä on vain kolme päivässä?

Minä syön noin viisi kertaa päivässä. Sehän on periaatteessa kai suositeltavaa. Mutta annokseni kai ovat vain liian suuria, kun ei tule tuloksia.

Olen nyt useamman viikon kirjannut tekoälylle kaikki syömäni ruoat ja se suoltaa kalorit, joita tulee lähes poikkeuksetta 2100-2300. En ole kyllä jaksanut tarkistaa, joten ei välttämättä ihan todelliset.

Tänään oli kertynyt vain 1800 kaloria illansuussa, mutta teki koko ajan mieli syödä lisää, joten vetäisin 100 grammaa cashew pähkinöitä ja se nosti kertaheitolla syömiset tuonne 2300:aan.

Olisin toki voinut kärvistellä koko illan mielihaluja vastaan, mutta en vaan jaksanut.

Onpa täällä hiljaista. Minulla on taas paino noussut. Tänään 83,4. Pöh. Alkaa mennä hermot tähän. Jotain pitäisi nyt saada muuttumaan. Syksy on aina pahaa aikaa minulle, kun nukkuminen on vaikeaa jatkuvan pimeyden takia. Ja se taas vaikuttaa painoon. Yritän nyt kohtuullistaa annoskokoja, jotka on riistäytyneet taas kerran käsistä.

Mullakin on nukkuminen ihan surkeaa, tosin se ei johdu vuodenajasta vaan hormoneista. Heräilen sata kertaa yössä, ja välillä nukahdan heti uudelleen, välillä jään valvomaan. Tänä aamuna heräsin neljältä enkä saanut enää unta vaikka puolisen tuntia yritin, niin nousin sitten ennen viittä jo kahvin keittoon. Herätyskello on soimassa kuudelta.

Paino kuitenkin jatkaa laskuaan hitaasti mutta varmasti, ollen nyt 77,4. Annoskoot ja mielihalut on selvästi pienentyneet, ja liikunta maistuu. Siitä olen tosi iloinen!