Hienoa Hilppi! Ja ihanaa matkaa! Ei ne rajahommat niin hankalia ole, että kannattaisi stressata. Teille tulee varmaan ihana matka.
Mulle on tullut nyt joku hirveä kynnys vaakaan astumiselle. En kerta kaikkiaan uskalla, kun pelkään lukemaa niin paljon. Viimeksi oli 81, mutta pelkään että se on siitä noussut. En tahdo saada sellaista hyvää flowta päälle terveellisen syömisen kanssa. Eilenkin illalla sorruin syömään sipsejä. Siihen asti oli mennyt ihan ok. Aamulla tuorepuuro, lounaaksi lohipyöryköitä ja caesar-salaattia, välipalaksi proteiinipatukka ja rahka+banaani+vadelmia, päivälliseksi vuolukanaa ja tonnikalaa+papuja+maissia. Sitten illalla iski hirveä himo ja vetäisin varmaan parisataa grammaa sipsejä!
Pitäis jotenkin päästä sellaiseen hyvän syömisen kierteeseen, niin siitä se lähtisi sitten rullaamaan. 

Tällä viikolla alin paino 78,6kg ja ylin 79,4kg. Liikuntana 2 kertaa kuntosalilla (toinen kerta tyttären kanssa), kerta suht. rauhallista kävelyä metsässä tyttären kanssa ja kerran ryhmäliikuntatunnilla tanssimassa. Tällaista tahtia kun saisinkin itseni  jatkuvasti liikkumaan, niin varmaan jo vaikuttaisi kuntoon ja terveyteen. Vielä kun saisi tuon namihampaan kolotuksen aisoihin, niin painokin saattaisi taas ruveta putoamaan.
Nukkuminen ja stressi lienee minun suurimmat ongelmat, ne kun saisi kuntoon, niin ehkä namihampaan kolotuskin vähenisi.

Ainakaan sulla ei paino nouse Ultsu! Sekin on hyvä. Ja sun liikkuminen kuulostaa aika ideaalilta sekoitukselta erilaista liikuntaa.
Mäkin toivoisin niin pääseväni alle 80:n. Mutta ei tällä menolla… huomenna aamulla yritän pakottaa itseni vaakaan, niin saan tietää missä menen!
Eilen vetäisin varmaan 400 grammaa kuivattuja hedelmiä herkkuhimoon. Sinänsä varmaan parempia kuin karkkien syöminen, mutta kaloreita tuli ihan liikaa. 30 minuuttia cross trainerissa ja 50 minuuttia salilla ei riittänyt polttamaan lähellekään kaikkia ekstrakaloreita, mitä olin syönyt.

Ihan hyvinhän se Lontoon matka lopulta meni, eli tosiaan ihan turhaan hermoilin. 😅 Toki pientä säätöä oli siellä täällä, mutta kaikesta selvittiin. Äiti kyllä sanoi moneen kertaan, että "ei meistä olisi enää kahdestaan matkustamaan".

Painon suhteen kävi juuri niin kuin ennakoinkin, eli pomppasi taas päälle 80 kilon.  Periaatteessa paino nousi vain 600 g eli ei paljoakaan, mutta henkisesti se on raskasta nähdä se 8-alkuinen luku vaa'assa. Aamiaisella ei ollut yhden ainutta tuoretta kasvista tarjolla! Paahtoleipää, papuja, pekonia, makkaroita... paistettu tomaatti oli ainoa kasvis, sekä sokeriliemessä lilluva hedelmäsalaatti. Ravintolaruuissakaan ei juuri vihreätä ollut lautasella. Kyllä oli ihanaa päästä kotiin ja syömään tuoreita kasviksia! 😇

Eilisen terveellisen syömisen ja illan jumpan jälkeen paino oli tänä aamuna tasan 80 kg! Jospa se jo huomenna vilauttaisi taas 7-alkuista numeroa...🤞

Barebelle, uskaltauduitko jo vaakaan? Ultsulla jatkuu tasainen tekeminen. 💪

Hei pitkästä aikaa. Viimeksi olen kirjoittanut tänne joskus huhtikuussä että paino keikuttelee 69,1 ja 70 välillä viikosta toiseen. Nyt on vähän  mennyt alaspäin eli nyt keikutellaan 67-68 välillä. Kesän laikottelun jälkeen nyt tarkoitus käynnistellä taas kuntosalia ja uintia pelkän kävelyn lisäksi. Mukava lueskella muiden tekemisiä, jospa saisi itselle vähän motivaatiota lisää.

Matkalla; vaikka eteneekin hitaasti, niin etenee kuitenkin alaspäin! 👍🏻 Hienosti olet saanut kesälläkin pidettyä painon aisoissa. Itselläni tuppaa kesäisin paino aina nousemaan, kuten kävi nyt kuluneena kesänäkin.

Olen iloinen, että oon taas saanut liikunnan ilon takaisin! Tänään jouduin perumaan varaamani crosstraining-tunnin, sillä mulla on lieviä ylähengitystieoireita, ja pelkään, että tulisin kunnolla kipeäksi jos lähtisin nyt rehkimään. Se on vielä tosi rankka tunti. Toivon, että nyt kun lepäilen tämän illan, niin oireet menisivät ohi ja pääsisin taas viikonloppuna liikkumaan!

Paino oli tänä aamuna 79,2. Hitaasti etenee täälläkin, mutta suunta kuitenkin alaspäin! 😊

Matkalla, on saanut hienosti pidettyä painon poissa. Ja Hilppi myös. Hyvää työtä molemmat!
Minä uskaltauduin viime viikolla vaakaan ja olihan se paino noussut 82:een. Nyt olen epätoivoisesti yrittänyt kääntää kehitystä alaspäin, mutta sellaisesta hyvästä terveellisen ja kevyen syömisen flowsta ei ole tietoakaan. Joka ilta alkaa tehdä mieli karkkia, sipsejä, jäätelöä. Mun pitäisi nyt päästä pois tästä kierteestä.
Olen käynyt salilla ja pyöräillyt kuin raivopää, jospa liikunnalla saisi pyöräytettyä pään ja mielihalut oikeaan moodiin.

Tällä viikolla alin paino 77.3kg (tänään) ja ylin 79kg. Liikuntana kerran kuntosalilla (tyttären kanssa), kerran (minusta) rauhallista kävelyä metsässä tyttären kanssa ja kerran ryhmäliikuntatunnilla tanssimassa. Nukkumaan meno tuntuu menevän vaan myöhemmäksi vaikka aamuisin on kuitenkin herättävä töihin .  Nameilua olen saanut ihan pikkuisen vähemmäksi.

No eihän se alkava flunssa sitten yhden illan lepäilyllä mennyt ohi, vaan koko viikonlopun olin tosi räkäinen ja yskäinen. Kuumetta ei onneksi ollut, mutta sen verran tukkoinen olo, etten päässyt liikkumaan. Tänään kävin jo lihaskuntojumpassa, ja henki kulki taas ihan ok.

Barebelle, mä niin tiedän tuon tunteen, kun sitä fiksusti syömisen flowta ei vaan saa päälle, ja ruokahäly vaivaa taukoamatta. Mä olen kärsinyt siitä koko kevään ja kesän. Nyt on ihana fiilis, kun olen saanut flown taas päälle ja onnistunut olemaan herkuitta jo kohta kuukauden. Alkaa sokerihimot pikkuhiljaa hellittää.  

Ultsu, tuolta 40+ -ketjusta luin, että olet jollain lääkityksellä, ja sain sen käsityksen, että jollain painonhallintaa/laihdutusta helpottavalla lääkkeellä? Sopiiko kysyä, mitä lääkettä käytät?

Hilppi, toki saa kysyä, ei se mikään salaisuus ole. 
Aloitin viime vuoden maaliskuussa Ozempicilla, nyt on annosta lisätty 1,5mg, joten olen siirtynyt Wegovyyn (sama aine, isommilla annostuksilla tulee Ozempicia halvemmaksi, pienillä kalliimpi). 
Ei tuo mikään ihmeaine siinä mielessä ole, että kyllä siinä pitää oikeasti ruokavaliota muuttaa, ei riitä että pistät kerran viikossa ja syöt entiseen malliin. Kaikilla ei siis auta, kun eivät tee ruokavalioon muutoksia. Joillain taas tulee pakosta muutoksia kun tulee niin huono olo,  mutta silloin on yleensä siirrytty vähän itselle turhan isoon annokseen liian nopeasti. 
Minulla ei pahemmin muita haittoja ole tullut paitsi ummetusta, mutta sekin on nykyisin ihan hallinnassa kun syön päivittäin Visibliniä ja ehkä kolmisen kertaa viikossa Pegorionia. Ja minulla siis selkeästi auttoi siihen että pystyin muuttamaan ruokavaliotani enkä puputa koko aikaa. Nyt on kyllä jo vuoden verran namihammasta kolottanut (alkuun ei tehnyt yhtään mieli nameja), mikä on siinä mielessä pahasta, kun jos syön nameja niin ne kalorit on sit poissa jostain hyödyllisestä (mutta en syö överejä kuten ennen niin usein), erityisesti proteiinit on minulla ollut nyt vähän turhan vähällä. Yritän kiinnittää siihen nyt huomiota.
Mutta summa summarum, joillekin (kuten minulle) on tuo lääkitys ollut todellinen pelastusrengas.