Ööääfölgf, tollanen olo. 8 tuntii duunis salaatti, skyrri ja omena ja siit salille. Ku pääsin himaa ni meinasin kuolla. Puristi rinnasta about tunnin nyt alkaa olo tasaantuu. Liian rankka reeni tais olla

Oon miettiny et pitäskö ostaa jotai magnesiumii tai palautuspulverii tai mitä noita on? Valikoima on liian suuri enkä yhtää tiiä et mitä pitäs lähtee ostaa plaah. Mut mun pohkeis on nii kreisi olo et pelkät ruisleivät ja vähä jauhelihakastikedolmioo ilman makaroonii ei ehk riitä, vaik nälkä ei ookkaan

On toi sokeri jännä juttu joillekin mua taas ei kiinnosta se yhtään. Sipsi ja suolakurkut ja feta ja tuplajuusto...... tajusitte varmaan mistä mä tykkään

Mulla alkaa pieni epätoivo hiipiä puseroon. Vaaka näyttää päivä päivältä enemmän, vaikka pallot vihertää, vajetta on reilusti ja vettäkin oon taas muistanut juoda. Ja nukkunut olen öisin kunnolla. Liikkunut kevyesti. Eikä ns. hormonaalisiakaan syitä pitäisi just nyt olla tulollaan. Joten miksi, MIKSI?

No joo joo, tottakai se on välillä ihan luonnollista, mutta ärsyttää silti. Kun tekee asiat ns. "oikein" ja tulee vaan takapakkia

Pieni karhu, ei oikeesti kantsi punnita joka päivä. Tulee vaan paha mieli.

En tiedä sinusta, mutta ainakin itsellä on ollut välillä noita kausia että vaikka tuntuu tekevän kaiken oikein niin mitään ei tapahdu.. mutta ei hätää! Jossain se tekemäsi työ näkyy. Jos se ei heti näy vaa'alla, niin se näkyy sitte jossain muualla (vyötärö, reidet, kaula, läskiä muuttuu lihakseksi ja lihas tunnetusti painaa enemmän.. jne.) ja jossain vaiheessa se vaakakin kyllä herää sen huomaamaan miten hienosti olet pärjännyt!

Sie olet muutenkin niin lähellä tavoitettasi, että viimeiset kilot on varmaan aika tuskaisia. Tai ehkä kroppa on vaan nyt päättänyt ottaa jonkun kiinteytysvaihteen päälle ja polttaa rasvaa lihakseksi. Mene ja tiedä. Tsemppiä kovasti! Kyllä se siitä.

----
Omalla kohdalla tämän päivän punnitus oli iloinen ylläri.. kohta päästään käsiksi viimeiseen 10 kiloon. Hipheij!

Eihän se paino nyt päivän päälle olekaan. Mutta kun paha mieli tulee tällä erää myös pitkäaikaisemmasta seurannasta, puol kiloa kuussa (sentään miinusta eikä plussaa, huh). Joo, tuskaisia on. Viimeiset kaksi viikkoa vaaka näyttänyt tasan samaa, paitsi nyt vähän vielä enemmän parina päivänä. Viikonlopun huonon (mutta sittenkin kalorikertymältään maltillisen) elämän varjon luulin jo poistuneen, mutta tiedä häntä sitten.

Joka tapauksessa on sen verran tervaista tämä eteneminen, että erittäin todennäköisesti minun vaa'assani ei mitään vitosella alkavia lukuja tulla milloinkaan näkemään, vaikka monella 160-senttisellä se on ihan realismia. Pääsis nyt edes sinne viralliseen normaalipainoon (64 kg tai alle). Tänään on kyllä nyt joku mörrimöykkypäivä, kun ihan erityisesti harmittaa kaikki, myös uusi painoindeksi. Sen mukaan oisin normaalipainoinen vasta 62-kiloisena Miksi olen näin lyhyt? Ja miksi minulla on nämä 80-kiloisen jalat?

No mökötykset sikseen. Kiitos arawr järkipuheesta ja hauskaa että vaa'alta tulee hyviä uutisia

Pieni karhu, mä oon samoilla linjoilla arawr:n kanssa! Tulee paha mieli, jos hyppää jatkuvasti vaa'alla. (Itsekin tein niin ja tekisin edelleen, ellei oltas sovittu kahden viikon vaakakieltoo!)

Vaakakiellon/harvemmin punnitsemisen puolesta mä puhun siksi, että ensinnäkin stressi vaikuttaa painoon. Jos stressaat, sä et välttämättä laihdu, vaikka tekisit kaiken oikein. Toinen asia on se, että jos sä teet kaiken oikein, sun sisälläs tapahtuu paljon enemmän muutosta, kuin mitä se vaaka antaa ymmärtää. Joten tsemppiä! Mulla ainakin tuli heti rennompi fiilis, kun heitin vaa'an kaappiin!

Haikeksi: se, että kuulutko 1. vai 2. aktiivisuustasoon, riippuu todella paljon siitä, millaista sun arkes on. Mitä työtä teet (istutko koko päivän vai käveletkö ees taas) ja kuinka paljon hyötyliikut (kuljet työ/koulumatkat kävellen vai bussilla/autolla, kuljet aina portaita jne). Tuolla jossain oli aktiivisuustasoista ketju, siellä on vielä paremmin selitetty se, että mitkä erot noilla 1. ja 2. tasolla on. Toivottavasti tästä oli nyt jotain apua. Eli käytännössä jos oot opiskelija ja istut päivät pitkät, liikut autolla pääasiassa ni sit mielestäni taso 1.

Täällä on ollu pari herkkupäivää takana, mutta mieli on todella korkee. Olo on äärettömän hyvä, kun ei oo ahminut vaan syönyt sopivasti. Ennen kaikkea dieetin loppumisen jälkeen ruoka on alkanut taas maistumaan (kun on tullut vaihtelua, en enää skippaa ruokia) ja syön kunnolla ateriarytmin mukaan! Pään sisällä on selkeesti tapahtunut jotain, jos ei muualla. Positiivisempi asenne on nyt muutenkin, mistä oon todella, todella, todella ylpeä!

Tsemppiä, kyllä me onnistutaan kaikki!

Mun lukemat keikkuu nyt sit kuitenkin puolisen kiloa viime viikon yläpuolella, mutta se ei liene ihme, kun se meni aika plörinäksi. Mä ajattelin koittaa sitä, minkä joku (Stam1na?) täällä mainitsi, että laskee keskiarvon sunnuntaisin koko viikon lukemista. Viime sunnuntaina se oli aika tasan 72, tällä viikolla ei taida olla toivoa, kun viikon alin on tähän mennessä 72,5 tänään

Voi äh. Ärsyttää, vituttaa, potuttaa, mieli maassa = retkahdus. No, polar looppi mittasi tämän päivän askelia 13306, että positiivista! Mutta ärsytykseen tuli ostettua fazerin pähkinäsuklaalevy..

Syy tähän oli se, että näytöstä eli tutkintotilaisuudesta tuli 1, eli huonoin numero mitä ammattikoulussa voi saada. Vaikka parhaani yritin. Kokin työ on fyysisesti todella rankkaa, joten -25kg olisi tarkoitus saada pois, yhteensä. Lihaskuntoa paremmaksi. Ensimmäinen työharjottelu meni siis päin peetä. Koska jalat kipeytyy, selkä paukkuu ja ikäähän ei ole kuin 20.

Tosin, hyvääkin palautetta tuli, mutta huono numero peittosi sen. Olen koulukiusattu, alkoi jo 3-vuotiaana hiekkalaatikolla, siitä asti olen ollut heikoin, huonoin kaikessa, oudoin, rumin. Hankala edelleenkään luottaa itseensä, tuntuu että minusta ei ole tähän kokin työhön ollenkaan. Tuntuu ettö vaaditaan liikaa. Toisaalta tuntuu että tää on just se juttu mitä mä haluan tehä. Mutta parempikuntoisena. Anteeksi tää purkaminen ja purnaaminen taidan mennä kohta tonne olkkariin heittelee kahvakuulaa

Tsemppiä sinulle, Elin-a! Ikävä juttu, että näytön arvosana ei mennyt putkeen, mutta varmasti kunnon kohottaminen fyysisesti raskasta työtä varten myös näkyy noissa tuloksissa jatkossa. Ja hyvää motivaatiota toivottavasti sen lisäksi, että olo ja terveys parantuvat! En pitäis tuota kovin pahana purnauksena, hyvät askeleet ja kahvakuulat sulla joka tapauksessa ja toivottaavasti myös mieliala pikkuhiljaa nousee

Elina, ikävä kuulla oliko eka harkka? Vai monesko? Niitä on sulla varmaan vielä muutama edessäkin ja tuosta ei voi sit kun parantaa! kukaan ei oo seppä syntyessään. Itehän yhessä omassa harkassa eräänä päivänä ku menin aamulla sinne ni mulle toivotettiin hyvää huomenta ni purskahdin itkuun :''''''D oli ahdistanu ja pidemmän aikaa siellä yks akka ja sit se vaan tuli. Mutta mäkin selvisin siitä ja seuraava harkka ja näyttö oli paljon mukavampia. Tsemppii seuraavaan! Kauan sulla on kouluu jäljellä?

Mä sit tänään ostin itelleni sellasen ihanan pinkin sheikkerin (iiih) ja tollasta heraproteiinijauhetta, cookies n cream maku. tein äske annoksen ja.... Hyhhyh. Mut onneks se oli 600g pussukka ja tarviin sitä vaan salin jälkeen. Säikähin vähä tota eilistä fiilistä ni kelasin et aletaan sit ottaan jtn palautusjuomaa.

Kävin aamulla vaa'alla ja oli 76.9...... Huomenaamuna olis virallinen punnaus. Jotenkin veikkaan et se alkaa 77, mut eihän sitä viel tiiä. Jos alkaa 76 oon tosi ilonen ja jos on alle 77.4 niin oon tyytyväinen

Pieni karhu, mikä ihmeen juttu toi on että vasta 62 kiloisena olisit normipainonen siis mä oon luullu, että 160senttinen sais painaa vaikka 65 kilookin ja silti olis terve ja normaalipainonen? Onks noi BMIt jotenki muuttunu tässä vai...? ja mä kans oon varma, että koska sulla ei ylipainoo enää oo niin paljoo (tai ollenkaan) niin ne viimeset kilot on varmasti vaikeita :/ mut sit tuut tänne avautuu ja me tsempataan! kyllä ne sun 1.9 kiloo vielä lähtee

Huomenna meinasin et aamupala omena, lounas fetasalaatti ja välipala rahka/ananas ja salin jälkeen se palautusjuoma. Sit illalla tehdäänkin sushia kaverin kanssa......................... mut vkl on taas sellanen et kalorit humpsahtaa yli ku on kaikenlaista, mut maanantaina taas aion olla ruodus

-Anskutin-, muoks on niin hyvä että pakko ottaa se ylös:

muoks: Mutta turhahan noita on niin tarkkaan tuijottaa, jokaisella se oma ''hyvänolon'' paino vaihtelee, eikä ne aina mee yksiin minkään laskureiden ym kanssa.

Luin tässä äskettäin erään lääkärin kirjoittaman artikkelin (jota en nyt kuollaksenikaan löydä) jossa hän arvostelee nykyistä paino- ja terveysihannetta. BMI ei määritä terveyttä tai terveen näköistä ihmistä saatika hyvää oloa. Artikkeli ehdotti, että terveyden määritelmäksi pitäisi ottaa ajatus "Tunnetko itsesi terveeksi?". Ehkä hyvä olo pitäisi määritellä kysymällä itseltään "Voinko minä hyvin?" eikä huomaamalla "Voi vee, mun BMI on tänään "väärä"."

Mitä siis koitan sanoa on se, että terveys ei ole kaava. Hyvä olo ei tule numeroista. Me emme ole lehtiä aallokossa, vailla kykyä vaikuttaa suuntaan. Siksi, jos jokin tuntuu pahalta, asialle voi ja pitää tehdä jotain - ei vain siksi että BMI sanoo niin, vaan siksi että haluan luoda siten itselleni hyvää oloa ja/tai parantaa elämänlaatuani.

---
Pakko kertoa vielä omalta kohdalta BMI:stä sellainen juttu, että silloin kun tulen olemaan itselleni asettamassa tavoitteessa BMI:n mukaan olen edelleen läski. Lievästi, mutta kuitenkin. Silti kevyempi kuin koskaan jälkeen.. 14-15 ikävuosien ja helvetin tyytyväinen!