MERELLE, kiitos. Tuo Sydänyhdistys onkin tosi hyvä vinkki, täytyykin kysyä sieltä. Laitoin myös viestiä parille hoitoalalta melko hiljattain eläköityneelle tutulle. Ja juttelen sen ent. kollegan kanssa, kun tapaan häntä loppuviikosta. Hän asuu nykyään toisella puolella Suomea, on vain päiväselti käymässä.

On vähän vaikeaa kuvata, miksi on tarve (tai miksi on motivoitunut) tuohon aiemmassa viestissäni kuvaamaan vapaaehtoistyöhön. En tiedä, onko osin kyse myös nk. introvertti/ekstrovertti -tyyppisyydestä. Itse olen mitä ilmeisimmin jälkimmäistä tyyppiä, eli selkokielisemmin kai hyvinkin sosiaalinen. Ja tämä ei ollut mitään arvostelua introvertteja kohtaan, me ihmiset vaan ollaan erilaisia. Samoin kuin on erilaisia ulkonäköjä, on erilaisia luonteitakin. En koe olevani mainittua diakonissa-tyyppiäkään, pikemminkin näen vapaaehtoistyön /vertaistukityön tietyllä tapaa kaksisuuntaisena, vuorovaikutuksellisena, ts. molemmat "hyötyvät" tai ainakin saavat hieman vaihtelua, toiveikkuutta, kokemusten jakamista ja jopa iloa elämäänsä. Eivätkä nämä kirjoitteluni tarkoita edes sitä, että on tai olisi jotenkin jaloa olla ko. toiminnassa mukana, tai pahimmillaan sitä, että he olisivat jotenkin vähemmän jaloja, jotka eivät ole kiinnostuneita ko. asioista. Aikaisemmin huuliltani livahtivat hyvinkin kerkeästi sanat, että pitäähän meillä lapsenlapsettomillakin olla jotain elämänsisältöä 😇 Nykyään en (toivottavasti!) livauttele enää noitakaan sanoja, onhan elämäni ja uskoakseni muidenkin lapsenlapsettomien elämä sisältörikasta, merkityksellistä (anteeksi muoti-ilmaus) ja ihan riittävän hyvää. Vapaa-aikaa meillä voi toki olla enemmän suhteessa heihin, jotka hoitavat paljon lapsenlapsiaan tai esim. ikääntyneitä vanhempiaan. 

Huoh. Parempi olisi, että lopetan nyt tämän aihepiirin vatvomisen tai ainakin pidän taukoa 🤔  

Ps. sain äsken vastauksen erääseen viestiini ja samalla kuulin erittäin surullisesta/huolestuttavasta asiasta. Lääkäreitä on tältä tienoolta lähtenyt kuulemma yhä lisää pois muualle, ja eräällekin erikoislääkärille on julkisella puolella nyt jo 500 henkilön jono 😭 Onneksi joillakin pienillä paikkakunnilla tässä(kin) maakunnassa pääsee tuttavien kertoman mukaan erittäin hyvin lääkäriin ja muihinkin hoitoihin (julkiselle siis). Täällä on kyllä varsin paljonkin yksityisiä palveluja saatavana, ja niitä moni käyttääkin. Yksityisiä hammaslääkäri- ja suuhygienisti-palveluja käyttävät melkein kaikki ne tuttavani, jotka ovat asiasta jutelleet. 
Saa nähdä, vaikuttaako tämä kaikki jotenkin muuttoliikkeeseen näistä kasvukeskuksista noihin pieniin hyvän palvelun kuntiin. Siellä on paljon edullisemmat asunnotkin, ja kaikki julkinen hoito (myös vanhusten ja muiden erityistukea tarvitsevien) hoiva toimii erinomaisesti. Tästä uutisoi hiljattain mm. maakuntalehti. Esim. lääkäriin pääsyn sujuvuus johtunee siitäkin, että siellä on väkeä vähemmän, tai onko siellä niin hyvät kunnanlääkärit. En tiedä. Hyvähän se on. Toisaalta toivoisi samaa tai lähimain samaa palvelua kaikille.

Kiitos MERELLE kommenteistasi. Luin juuri muutamia sairastavien kertomia tarinoita netistä. Melkein kaikki sanoivat, että he kertovat tarinansa siksi, jos siitä olisi jollekin toiselle hyötyä tai iloa. Vaikka siellä oli varsin rankkojakin kokemuksia, lukijalle ei tullut mitenkään toivoton/ahdistunut tm. tavalla huono olo, sillä dramatisointia ei yleensä niissä ole. Oikeastaan en ole havainnut edes itsesääliä. Pikemminkin kerronta on ollut toteavaa tyyliin: minulle nyt vain sattui käymään näin. 

Kiitos myös tuosta MOT-vinkistä. Olen edelleen nk. ikuisuuspaikalla taloyhtiön hallituksessa, joten kiinnostaa jo sitäkin kautta. Tulevaisuus tuntuu kyllä oikeastaan aika kutkuttavaltakin. Jos sitä sananparren sanoin kuvaa: Huoleton on hevoseton mies 😎 😁

Merelle, jos painoindeksissä ei ole mistä pudottaa niin se tuskin auttaa, muussa kuin osteoporoosin pahenemisessa. Muuten ihanan huomaavainen mies sinulla, suklaakakkua!

Tein turhan reissun lääkäriin. Tilasin perjantaina ajan kun vääntynyt polvi oli niin kipeä. No nyt se oli terve. Tämä oli kolmas kerta kun näin käy eri vaivoissa. Luulevat minua joksikin neurootikoksi. 
Kuluneesta polvesta sanoi, että ei kannata leikata jos saa yöt nukuttua. Ei oikein noteerannut kun kerroin etten voi hiihtää, 
patikoida pitkiä matkoja ym. Ehkä näin vanhan ei tarviikaan. Ihmetyttää myös, ettei polvilääkärit enää vuosiin ole käskeneet munun laihduttaa. Ehkä olen toivoton tapaus tai he eivät huomaa miten lihava olen.
No, nyt unohdan lääkärit joksikin aikaa ja lähden lenkille.

Tulis, mullahan oli toi sama, kun saan nukuttua. MUTTA mä olisin silti päässyt heti leikkausjonoon. 

Eveinenglish, kyllä minäkin pääsen heti kun saan itse päätettyä milloin. Asiaa ei tee helpommaksi kun lääkäreillä on niin erilaisia mielipiteitä. 

Tulis, sepäs se. Kyllä sitä miettii, miten pitkälle pitäisi/kannattaa lykätä. Jotta elämä olis nyt liikunnallista, mutta sitten kanssa se tekonivelen kestoaika. Mulla nyt painaa vaakakupissa tuo huono lihaskunto sen kaatumisen jälkeisen liikkumattomuuden takia. Toivoisin nyt ensin saavani vähän paremman lihaskunnon, jotta kuntoutuminen olisi vähän helpompaa.

Kyllä minunkin on tarkoitus tuossa kuntoutuksessa saamani eväät ottaa käyttöön. Viimeinen jakso on helmi-maaliskuun vaihteessa. 

Huomenta
Toivottavasti Merelle sai vielä unta. Minäkin uskon magnesiumiin, vaikka vasta luin ettei siitä(kään) ole mitään hyötyä.
Työstressi meinaa iskeä, marraskuu taitaa olla ihan virallisesti ylityökuukausi.
Mutta nyt uimahallin kautta töihin. Kiireestä huolimatta aioin pitää liikuntaohjelmasta kiinni.
Mukavaa päivää kaikille.

Huomenta.

Entäs sitten kun minä syön glukosamiinia.  Siitäkin toiset lääkärit ovat sitä mieltä ettei mitään apua.
Oma lääkäri sanoi, että toisilla auttaa ja toisilla ei.
No, mieluummin syön sitä enkä kärsi rampauttavista kivuista ranteissa ja vähän joka paikassa.

Sain luettua eilen rahvaan historian.  Se kirja tuli uniinkin.  Nyt täytyy löytää joku muu historiallinen tiiliskivi.

tui - tui

Huomenta tupaan. Ulkona on edelleen lämmintä, pilvistä ja kosteaa mutta ei sada. Oikeastaan aika mukava lokakuun sää. 

Eilen intouduin käymään uimassa. Harjoittelin edelleen liukumista ja vähän vaparia, Muuten uin rintauintia liikunnan ilosta. Oli ihan mukava maanantaipäivän liikunta vaikkakin sisällä. Tänään taidan mennä iltalenkille jos taivaalta ei tule vettä. Kaipaan raitista ilmaa.

Eilen meidän keittiössä oli ruokana mantelileivitettyä broileria, tummaa riisiä ja salaattia. Broileri onnistui hyvin ja oli tosi maukasta. Illalla jatkoin keittiön kaappien jynssäystä ja järjestelyä. Sitä riittää vielä muutamaksi illaksi.

Midinetti tänään pääsen aloittamaan toisen sukan 😁 
Merelle peukut kotijumpasta. 
Eveneng pikkuhiljaa parempaan lihaskuntoon. 
Tulis ehkäpä sinulla ei ole polvien kannalta merkittävää ylipainoa. 
Tättä sinulla uinti on jo avantouintia ilman jäätä 🥶

+ vaaka näytti alle kauhurajan
+ autossa on talvirenkaat alla
+ te virtuaaliystävät

Mukavaa päivää kaikille ja pysykää terveinä.