Tervehdys

Kiitokset Merelle taas päivän kulttuuriannoksesta.

IL oli pakko lukea ääneen siipalleni osa kirjoituksestasi . Justukselle terkkuja. Minulla pitäisi tulla tuolta jostain kukkapenkeistä helmililjoja. Sisällä on yhdessä maljakossa edelleen lähes kaksi ja puoli viikkoa sitten ostettuja oksaneilikoita. Se piti siirtää sohvapöydältä ja laittaa tilalle tulppaanimaljakko (keltaisia tietenkin ). Yhdessä maljakossa on "uusia" nuppuisia oksaneilikoita ajatellen paria tulevaa viikkoa . Ison ruokapöydän ikkunan puoleisessa päädyssä on kaksi valkoista orkideaa ja nyt niiden keskellä se siirretty maljakko, jossa on täysin avautuneita valkoisia ja hennon vaalenpunaisia neilikoita. Niiden edessä on sitten pääsiäiskoristeet. Jos en nyt sitten "oikeita, tuoreita" kukkia sohvapöydälleni saa, niin sitten pitänee tyytyä muovisiin. Nythän on poikkeusolot eikä luonnostakaan vielä - ainakaan täällä - löydy poimittavaa. Käyskentelin aiemmin talomme alapuolella olevalla "kaistaleella" ennen järven rantaa ja yritin etsiä Tiinuliinulle korvasieniä. Vielä ei näkynyt lainkaan. Minä aristelen niiden poimimista ja laittamista.

Aamusta siivosin ja laitoin sitten pääsiäiskoristeet. Melkein tuli itku silmään, kun ajattelin aiempia vuosia, jolloin olen mennyt "koristelemaan" vanhan mökin pääsiäisjutuilla tyttären tuloa varten. Tilanne on vaan nyt tämä.

Terassilla on yhteensä 12 ruukkunarsissia. Saa nähdä, mitä nousee maasta, kun sinne olen aiempien vuosien sipulit istuttanut.

Tiinuliinu onnittelut vaakasi lukemien johdosta Tuli ihan vesi kielelle noista karjalanpiirakoista. Isäni vanhin sisar, joka asui Savonlinnassa, leipoi aina karjalanpiirakoita. Kaksi muutakin sisarta, jotka olivat muuttaneet Helsinkiin, leipoivat niitä. Kunnon muikkukukko ja itse leivotut karjalanpiirakat ovat suurta herkkua.

Siivouksen jälkeen käväisimme yhdellä naapurilla viemässä keltaisia tulppaaneita. Sinne on lyhyt matka jäätä pitkin tai veneellä, mutta teitä pitkin on pakko mennä autolla. Ulkosalla vaihdettiin kuulumisia jonkin aikaa, mutta tuuli oli niin kylmä, että ei siinä kauaa tarjennut.

Tänään emme syö mitään "erikoista". Mietin pitkään lammaspadan tekemistä, mutta aion tehdä sen, kun ostin karitsan paistinkin. Loput saa pakkaseen, mitä ei syödä...

Puhelin on pitänyt tänään ääntä. Odotin vielä ortopedin soittoa, joten oli kaikille kerrottava, että palaan asiaan....

Puhuin tänään yhden ystävän kanssa - asuu Savossa vakituisesti. Epäili sairastaneensa koronaviruksen aiheuttavan taudin. Kuulosti kyllä ihan autentiselta, mutta oireiden perusteellahan on mahdotonta sanoa, mikä tauti on kyseessä. Itse olen sillä kannalla, että mahdollisimman moni testataan. Sitä vaan ihmettelen, että miksi ei jäljittämiseen laiteta muitakin kuin terveydenhuollon ammattilaisia. Näin maalaisjärjellä ajateltuna luulisi, että ei tarvitse olla terveydenalan tutkintoa jäljitysprosesseihin. Sen toki ymmärrän, että "muut", jotka näitä mahdollisesti tekisivät, joutisivat allekirjoittamaan vaitiolovelvollisuussopimuksen. Mutta kun on välillä vedottu juuri tämän joukon liian vähäiseen määrään, niin minä vaan ihmettelen..... Hyvä, jos testauskapasiteettia sekä jäljitystä lisätään - onhan koko ajan uutta tutkimustietoa siitä, miten paljon olisi väestössä oireettomia tartuntoja. Tämä taas puhuu "naamamaskin" puolesta. Asia, jota Koshkoi on jo useamman viikon tuonut esille.

Mietinkin, kun meillä oli eilen kauppareissulla siipallani hengityssuojain FFP2 (tai 3) siinä vaiheessa, kun kävi sisällä kauppakeskuksessa. Kun tuli auton luo ja irroitti suojuksen, niin minulla oli "värikoodi"-pussi tyrkyllä. Illalla vielä hain suojuksen autosta ja laitoin sen autokatokseen yhteen naulakkoon tuulettumaan. Tiedän, että nämä ovat "kertakäyttöisiä", mutta tällaisen "normaalin ? " maalaisjärjen nimissä, ajattelin, että olisi uudelleen käytettävissä kahden viikon päästä, kun on raittiissa ilmassa tuulettumassa. Onkohan päättelyni ihan pielessä ??

Siippani lähti juuri saunaan laittamaan vesiä ja olen melkein jo matkalla sinne. Joko huomiseksi tai sunnuntaille on suunnitteilla tyttären ja vävyn kanssa Trivial Pursuit -peli videoyhteyksien kanssa. Se kuuluu meidän pääsiäisrituaaleihin.

Toivotan itse kullekin hyvää ja rauhaisaa pääsiäistä. Onneksi telkusta näkee pääsiäiseen liittyviä kristillisiä menoja. Terveyttä, tyyneyttä ja ropposellinen hyvää mieltäkin kaiken keskellä.

ps. kauhean paljon jäi virheitä edelliseen tekstiini. On se kumma, vaikka oisi miten väsynyt ja kaikki valmistelut tehty etukäteen (pissaa ei ikinä voi ) niin siinä vaiheessa, kun siirtyy sänkyyn, niin se mokoma uni (varsinkin näinä aikoina) karkaa jonnekin kaukaisuuteen.

Siunattua pääsiäistä

Vielä pikkuinen lisäys edelliseen.

Tuulinen päivä, mutta rannasta alkaen järven jää sulaa. Ajoittain aurinko on paistanut ja linnut on pitäneet ihan mahdottoman kaunista konserttia.

Kun olimme matkalla sinne naapuriin viemään pääsiäistulppaaneja, niin pikkutiellä lähellä naapureita oli iiiiso metso. Siippani pysäytti auton ja sain lasin läpi surkealaatuisen kuvan. Kun jatkoimme matkaa, metso lähti lentoon.

Vihdan tuoksu tuntui edelleen.

Olin IL:n luona tekemässä jotain remppaa viimeyönä. Yöllä muistin herätessäni, mutta nyt en tarkkaan.
Kuitenkin pois lähtiessäni keräsin avaimeni ym pikkutavaraani. IL lähti kanssani, mutta pihassa huomasin että pitää mennä takaisin sisälle. Sulhon porakone oli jäänyt käteeni

Pitäis toimertua peseen hiukset ja lähteä maille päiväksi. Isäntä näköjään taisi jo muuttaa sinne kun ei oo kotona näkynyt.

Oikein mukavaa pääsiäistä kaikille

Minunkin pitäisi hiukset pestä.

Nyt on vanhin poika muuttanut meille tiistaina. Hieman etsiskellään rutiineja.
Eilen siirtyivät omaan ruokapöytään. Vesseli 9 v kuiten neuvotteli, etä saa tulla mumman aamupalalle viikonloppuisin.
Niin sitten tulikin tänään, ei ollut huolinut aamupalaa omalla puolella, pikkuveli oli syönyt. Tosin kun täällä syötiin aamupalaa pikkuveli ilmoitti että nälkä ja haluaa jogurtin. Annoinhan minä.

Tunnen kyllä niin piristyneeni kun ovat täällä, samoin mies. Pojan pienempien kanssa pitää aikuisenkin olla ulkona niin tulee tehtyä siellä jotain. Jotenkin omatkin muksut innoissaan noista kolmesta muusta muksusta.
Pikkutyttö leikkii mielellään noiden pikkuisten kanssa. Samoin tuo meidän nuorin tykkää tuon 3 v kanssa touhuta. Katsotaan milloin kyllästyvät.

Miniän kanssa käytiin eilen ostamassa meille kahvikone. Olen sitä vuosia haluni ja nyt se tapahtui. Hieno kone kiiltelee työtasolla. Eilen innoissamme joimme erikoiskahveja.
Tänä aamuna kuitenkin joimme ihan normi kahvinkeittimestä. Näin se varmaan menee, päiväkahveilla sitten hifistellään.

Mukavaa pääsiäisen aikaa.

Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Helsingin Toukolassa. Ensin kerrostalossa Arabian tehdasta vastapäätä, myöhemmin pienessä punaisessa omakotitalossa Kustaa Vaasantiellä. Kotini vieressä oli Annalan puistikko, lapsen silmissä metsä, joka oli keväisin valkovuokkoja tulvillaan. Vanhat tammet olivat mainioita kiipeilypuita, muutama iso mäkikin löytyi talvisilla hiihtolenkeillä.

Kotini oli tavallinen työläiskoti, ei mitenkään uskonnollinen, vaikka iltarukous minulle opetettiinkin. Perinnöksi en niinkään saanut rahaa, mutta sen sijaan sain elämääni monia tärkeitä ohjeita:- Älä varasta, älä valehtele, tee työsi kunnolla, kunnioita toisia ihmisiä, ole kohtelias, anna aina raitiovaunussa ja bussissa paikkasi vanhemmille ihmisille, katso silmiin, kun tervehdit, älä kiusaa muita, ole aina heikomman puolella..

Lapsuuteeni kuului myös joitakin perinteitä, joita lapsi ei mitenkään voinut ymmärtää. Pitkäperjantaina ei saanut mennä kavereitten luo eivätkä kaverit saaneet tulla meille. Pihallekaan ei ollut hyvä mennä, ei ainakaan riehumaan ja huutamaan. Pitkäperjantaina kerrostalon piha oli tyhjä, vain joku saattoi kulkea pihan läpi viemään roskia polttouuniin (meillä oli käytössä kahden talon yhteinen roskien polttouuni!).

Vuodet kuluivat, elämän rytmi muuttui. Pitkäperjantai muuttui tavalliseksi vapaapäiväksi. Elokuvat pyörivät, tanssiravintolat olivat auki, kauppoihin saattoi mennä, jos jotain oli unohtunut arkena ostaa. Arki ja pyhä- ihan sama- elämä jatkoi menoaan, maailma kulkuaan.

Kunnes nyt, tänä pitkäperjantaina, koen häivähdyksen lapsuuteni ajoista. Istun sisällä. On suositeltavaa, etten mene ulos, jos ei ole ihan pakko. Kaupat ovat auki, mutta moni muu paikka kiinni. Elokuviin, teatteriin, konsertteihin ei pääse, ei edes jumalanpalveluksiin. Ravintoloissa on hiljaista, vain joku hakee nopeasti noutoruokaa ja kiirehtii takaisin kotiin.

Pitkäperjantai on hiljentymisen aikaa. Pääsiäisenä kuitenkin kaikki muuttuu. Haudan kivet työnnetään syrjään. Rakkaus voittaa kuoleman. Rakkaus, joka on uskoa ja toivoakin suurempi.

Joutsenet lentävät pihamme yli. Urpiaiset visertävät omia laulujaan. Jonain päivänä avaan taloni ovet kaikkien ystävien ja läheisten tulla sisään. Otan syliini pikku veijarin ja pörrötän hänen tukkaansa, halaan tytärtäni ja aikuista lapsenlastani ja pidän tiukasti kiinni mieheni kädestä, jonka kanssa tämäkin pitkäperjantai elettiin yhdessä. Nämä tummat päivät, joita läheisten kaipaus ja ikävä varjostavat.

Mutta pääsiäinen tulee. Jonain päivänä. Ja murtaa suljetut ovet, avaa ikkunat ja antaa ilon, toivon, uskon ja rakkauden tulla sisään. Siihen luotan.
Hyvää pääsiäistä ystävät.

Se on sitten pitkäperjantai, mistä tulee mieleen eräs aikaisempi pitkäperjantai ja se kuuluisa Heinäveden tauti, mutta siitä olen jo kertonut, joten en vaivaa teitä ikävillä yksityiskohdilla. Sen vaan sanon, että harvoin on päivän nimi tuntunut niin sopivalta, sillä se oli todella piiiiitkä perjantai!

Kotimme atmosfäärissä leijailee muheva valkosipulin tuoksu, sillä meirämmiäs laittoi tänä aamuna karitsan sisäpaistin marinadiin ja sen olennaisena osana on tietenkin runsaasti valkosipulia. Paisti saa olla käänneltävänä sunnuntaille, jolloin nautimme sen punaviinin kera

Mitään muuta pääsiäiseen liittyvää meillä ei olekaan. En muista meillä kotonakaan olleen mitään pääsiäiskoristeita, vaikka lapsena olen kyllä maalannut pääsiäismunia ja pääsiäiskortteja lähetimme, kun se oli tapana. Itse lakkasin lähettämästä pääsiäiskortteja varmaan kymmenisen vuotta sitten. Varsinainen syy oli se, että pääsiäinen pääsi aina yllättämään niin, etten ehtinyt saada kortteja postiin ajoissa. Toinen samanlainen on ystävänpäivä, vaikka se mielestäni onkin aika turha päivä, kun ystäväni ovat mielessäni joka päivä!

Onneksi te muut olette siivonneet niin ahkerasti, ettei minun ole tarvinnut On ihan kuin meilläkin olisi jotenkin siistimpää, mutta ruokapöydän vahakangasliina kyllä kaipaa pyyhkimistä, joten ehkä sen nyt juuri ja juuri jaksan. Työhuone on kuin pyörremyrskyn jäljiltä eikä siellä olevalla sohvalla ole pienenkään pyllyn mentävää istumatilaa, sillä kaappiremontin yhteydessä tekemäni vaatekarsinnat odottavat vientiä johonkin Joudun varmaan pesemään ne uudestaan, kun ne taitavat jo olla ihan pölyisiä En erityisemmin pidä kaikista UFF:n toimintatavoista, mutta todennäköisesti vaatteet joutuvat heidän laatikkoonsa, sillä en keksi muuta helppoa tapaa päästä niistä eroon, minä kun en ole mikään kirpputori-ihminen sen kummemmin myyjänä kuin ostajanakaan!

Ostin meille museokortit! Meirämmiähellä on synttärit kuun loppupuolella ja vaikkemme normaalisti toisillemme lahjoja ostakaan, niin kun satuin bongaamaan facessa tarjouksen, jossa hinta oli 64 e ja siihen tuli ylimääräinen voimassaolokuukausi, niin päätin ostaa meille kummallekin sellaisen. Meirämmiähen korttiin laitoin toimituksen tekstiviestillä synttäripäivänä klo 10, kun sellainen järjestely oli mahdollista. Toivottavasti se toimii. Fyysinen kortti tulee sitten myöhemmin postitse. Me emme ole varsinaisesti kovinkaan ahkeria museokävijöitä, mutta kyse ei niinkään ole siitä, ettemmekö museoista ja näyttelyistä pitäisi. Yksinkertaisesti sitä ei vain tule lähdetyksi. No, mietin, että kun meillä on museokortti, niin sitä varmaan tulee käytetyksikin, ettei rahat mene hukkaan. Täällä Tampereellakin on paljon nähtävää, mm. Hiekan taidemuseo, ja kyllähän se olisi kai suotavaa tuntea oman kaupunkinsa museoita. Silloin ensimmäisellä kk-tapaamisellahan me tutustuimme Vapriikissa muutamaan museoon, mutta siellä on myös säännöllisesti vaihtuvia näyttelyitä. Olemme käyneet Lenin-museossa ja vakoilumuseossa sekä Amurin museokorttelissa, mutta siinä se sitten onkin. Ehkäpä käymme tulevaisuudessa myös enemmän Helsingissä, jos siellä on jokin todella kiinnostava näyttely. Se hyvä puoli kortissa on, että se aktivoituu vasta ensimmäisellä käynnillä, joten vaikka tämä karanteeni kestäisi pidempäänkin, niin emme menetä mitään.

Olipas muuten melkoinen farssi tuo hengityssuojainhankinta En yleensä epäile ihmisten ammattitaitoa tai tarkoitusperiä, mutta tämä kyllä ylitti kaikki "odotukset"! Luin lisäksi, että ahvenanmaalainen lääketehdas olisi jo useita viikkoja sitten tarjonnut apua hankinnoissa, sillä kun on pitkäaikaisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita Kiinassa. Tehdas ei edes olisi ottanut minkäänlaista välityspalkkiota, mutta Huoltovarmuuskeskus oli kieltäytynyt Luulenpa, että nykyisen johtajan pesti ei ole pitkäaikainen!

Leppoisaa pääsiäistä kaikille

JJ, olimme näköjään samaan aikaan foorumilla. Kirjoitit kauniisti, kiitos siitä. Hyvää pääsiäistä!

Menna, kiitos. Samoin sinne teille. Meitä yhdistää paitsi hyvää ruokaa tekevät miehet niin innottomuus ylenmääräiseen siivoamiseen

Hyvää Pääsiäistä Ihanaiset,

minäkin muistan lapsuuteni ja nuoruuteni pitkäperjantait tosi pitkinä synkkinä päivinä. Mihinkään ei saanut/voinut mennä, radiosta ja myöhemmin TVstä tuli hengellistä tai raskassoutuista ohjelmaa ja aina satoi. Nykyään aurinkokin voi pilkistää pitkäperjantaina niinkuin eilen. Sauvisteltiin pitkä lenkki Keravanjoen rantaa Heurekalle ja siitä joen yli toiselle puolelle ja takaisin kotia kohti lenkin kautta. Silkkitehtaan luona isäntä näki tosi suuren orav, paitsi että seli oli kani . Kohta ne ovat meilläkin kaivamassa koloja. Annoin isännälle luvan pyydystää kaikki jyrsijät meidän pihalta, etenkin kun kehui osaavansa suolistaa ja nylkeä ne ... taisi vaan kehuskella rontti .

Meillä on myös tuoksunut valkosipuli. Torstai iltana tein marinadit karitsan paahtopaisteille ja vihanneksille, jälkimmäiset olisi ohjeen mukaan pitänyt syödä raakoina mutta nakattiin nekin grilliin. En oikein pidä raa'asta parsakaalista ja lisäsin sinne myös vihreää parsaa. Ruoka onnistui erinomaisesti ja se nautittiin jouluna saadun hyvän punaviinin kanssa . Tänään on ruokalistalla savusiikaa, katkarapuja ja tuoretta parsaa hollandaiskastikkeen kera, kyytipoikana joko skumppaa tai valkkaria. Isäntä saa päättää juoman joten tod. näköisesti se on valkkaria. Sitten aloitetaan meny alusta .

Olette olleet tarmokkaita siivous- ja painorintamalla ja kerrankin voin ilmoittaa, että niin minäkin. Siivousurakointi tosin oli jo viimeviikolla mut mitä välii ahkeria oltiin kuitenkin. Siivottiin hela viikonloppu, perjantaina kävi ikkunanpesijä ja isäntä sai pitkästä aikaa juttuseuraa toisesta miehestä josta seurasi sellainen energiaryöppy etten tahtonut pysyä perässä. Imuri lauloi ja minä huiskin luutun kanssa perässä, pyykkikone pyöri tauotta ja minä silitin ja ripustin kesäverhoja. Tähän perusteellisen jynssäämiseen ja huonekalujen paikoilleen saamiseen meni kaksi päivää, sunnuntain keittiö muuttui ruokatehtaaksi, kun valmistettiin pakkaseen ja jääkaappiin monta ateriaa kerralla . Lopuksi jynssättiin keittiöni lattiasta kattoon, siis ei mitään poikkeuksellista muille ihmisille mutta meille iso ponnistus.

Painorintamalla ei muutosta mutta koin iloisen yllätyksen, kun pääsiäiseksi laitoin ompelukoneen, joka on kuukauden päivät odottanut inspiraatiota turhaan, pois niin käteeni osui mittanauha ja kiepsautin sen vyötäröni ympärille, jippii vihdoin ja viimein mitta oli alle 80 cm. Piti mitata useamman kerran ja totta se oli, ahkera jumppaaminen on tuottanut tulosta vaikka peiliin katsoessa ei mitään huomaa. Olen niiiiiin happy , olin jo luovuttanut mutta ihmeitä voi tapahtua.

Tiinuliinun pääsiästoivotuksista ei voinut yliviivata mitään, haluan ne kaikki!

Mukavaa Pääsiäistä kaikille!

P.s. Sulho ja Ylkä ovat kumpainenkin hyviä nimiä mutta jos NM haluaa olla Justus niin toivetta on kunnioitettava. IL voisi olla myös Iloinen Lemmitty .

Hei taas,

Piti vielä kysyä joko Tiinuliinu ja Ukkokultansa ovat aloittaneet veneen kevät kunnostuksen? Se on varmaan yhtä rentouttavaa puuhaa kuin puutarhan hoitokin vaikka minulla välillä verenpaineet nousevat rusakoiden takia, kun syövät lähes kaiken vihreän. Jopa tulppaanien lehdet kelpaavat, kamalia ahmatteja.

Pieni tarkennus, en ole kotona jumpannut kuin kaksi kertaa sen jälkeen kun ohjatut tunnit loppuivat. Tanssitreeniin saatiin yhteys toimimaan ja niitä oli 3 x 2 tuntia, tänään viimeiset veivaukset . Pitäisi olla pontevampi, huomaan että leivän puputtaminen on lisääntynyt, kun tekemättömyys tylsistyttää .