Kipa, minut leikataan Oulun Mehiläisessä ja siis molemmat polvet. Maksusitoumukseen kuuluu vain kaksi vuorokautta, jos en ole kotiuttamiskunnossa niin jatkohoito on jossain julkisen puolen vuodeosastolla. 
Onpa sinulla ollut yllätyksiä juuri ennen leikkausta. Minä en halua tietää tapahtuman kulusta mitään, joten toivottavasti tulee kunnon humautus. 
Kärsivällisyyttä toipumiseen, kaikki mainitsemasi syyt varmasti vaikuttavat. 

TULIKSELLE  hyvää leikkauskokemusta ja toipumista siitä.
KIPALLE kiitos loistavasta kuvauksesta omasta leikkauksestaan ja hyvää jatkoa kuntoutumiseen.

Heippa ja kiitos taas toivotuksistanne. 

En viitsinyt kovasti kirjoitella leikkauksesta ennen lauantaita, koska kivut olivat vielä niin kovia.... ajattelin, että kun jotain valoa näkyy taivaanrannassa, niin sitten kirjoitan. 

Eli tänään on jo kolmas päivä, kun on tapahtunut selvää edistymistä. Kipuja toki on aika paljon suhteessa rankkaan lääkearsenaaliini, mutta nyt on jo kivuttomiakin hetkiä. Ja takana kolmas peräkkäinen yö ilman nukahtamislääkkeitä. En ole pelännyt kyllä yhtään, että jäisin koukkuun esim Tramaliin (koputin kyllä puuta), koska olen sitä ennenkin vaikeaan kipuun käyttänyt eikä ainakaan tähän mennessä ole koskaan tullut mitään vieroitusoireita tai sellaista tunnetta, että haluaisi ottaa lääkettä jonkun muun kuin kovan kivun vuoksi. Ensimmäiset Tramal-kokeilut olivat 25 vuotta sitten, kun selkäni prakasi ja lopulta leikattiin. Sen sijaan olen ollut huolissani, että en jäisi koukkuun nukahtamislääkkeisiin. Pääsääntönä olen yrittänyt noudattaa, että en käyttäisi niitä peräkkäisinä iltoina. Enkä mitenkään jatkuvasti niitä käytä, paitsi viime kesän kipukohtauksista lähtien olen joutunut käyttämään useammin kuin aiemmin ihan vaan sen vuoksi, että en kerta kaikkiaan ole kivuiltani pystynyt nukkumaan. No, tähän tilanteeseen olen nyt tyytyväinen.

Tänään aamulla kun nousin ylös, niin ensimmäisen kerran moneen päivään ei tuntunut kipua nilkassa, jalkapöydässä eikä kehräsluun ympärillä. Siinä on kudokset olleet niin turvoksissa, että ovat varmaan painaneet hermoja ja luita. Taisin jo aiemmin kirjoittaa, että siippani mielestä jalkapöytäni näytti ylikypsältä kinkulta. 🤣 Kiltisti hän on ylikypsän kinkkujalan varpaiden välejä kontillaan pessyt, kun olen ollut suihkussa ja sitten jälkeen päin kuivannut varpaanvälit. Tänään pystyin kuivaamaan varpaanvälitkin itse. Äitini sai kohtalaisen nuorena erittäin ärhäkkään ruusun jalkaansa ja oli todennäköisesti lähtenyt varpaanvälistä liikkeelle. Lopulta vuosien mittaan tuli toiseenkin jalkaan ja on siitä lähtien ollut kroonisena molemmissa jaloissa. Äitini on vuosikausia toitottanut meille, kuinka tärkeää on kuivata varpaanvälit huolella. (ps. olen tässä miettinyt, että onko varpaanvälit yhdyssana vai ei - jätin nyt yhdyssanaksi). 

Ja käytimme äänioikeuttamme tänään. Hyvä, että se asia on nyt pulkassa. Jotenkin minusta tuntuu nurinkuriselta sanoa, että on täyttänyt kansalaisvelvollisuutensa, kun on käynyt äänestämässä. Minusta se on oikeus eikä velvollisuus ja saamme kyllä täällä Suomessa olla kiitollisia jo siitäkin, että naiset täällä saivat Euroopassa ensimmäisinä äänioikeuden ja erityisesti siitä, että täällä vaalit ovat edelleen demokraattiset ja kansalaiset voivat vapaasti valita, ketä haluavat äänestää. Äänestämisestä tuli mieleeni, kun äsken lukaisin eilisen tekstini läpi (että en samoja kirjoita uudelleen), että minulla oli siellä kaksi kohtaa, joissa oli kolme "pointtia". Oon siis innolla seurannut vaalitenttejä. Juuri nyt on menossa Hesarin tentti nelosella, mutta laitoin sen tulemaan digiboxiin. 

Uhkarohkeana ehdotin siipalleni äänestyksen jälkeen, että kävisimme vielä Myyrmannin Lidlissä. Huomasin vasta juuri ennen leikkaustani hakiessamme noutotilauksen, että sinnekin oli rempan myötä tullut Lidl ja oli alemmalla parkkitasanteella niin, että melkein pääsin autosa sisälle suoraan kauppaan. Muutaman asian ostin. Mm. sellaisen härpäkkeen, joka mittaa sormen päästä pulssia ja happisaturaatiota. Siippani piti sitä ihan tyhjän panttina....  Sain sen kyllä toimimaan ja ymmärtääkseni osasin jopa asentaa puhelimeen google play kaupasta sovelluksen, johon se Bluutuutin kautta yhdistyy ja jättää muistiin sadan kerran mittaukset. Bluutuutti toimi sekä puhelimessa että uudessa härpäkkeessä, mutta sovellukseen en päässyt kirjautumaan. Herjasi koko ajan, että salasana on väärin - ei kyllä ollut. Ehkä pyydän huomenna siipaltani apua siihen. 

Hän ja entiset duunikaverit peruivat viime torstaille suunnitellun bilisillan huonon sään vuoksi. Tänään piti sitten olla uusi yritys. Ei toki jäänyt yritykseksi, vaikka ei nyt surkeampaa säätä olisi enää voinut olla. Kukaan ei varmaan kehdannut enää sään vuoksi perua.Minä kyllä kyselin, että ette sitten enää löytäneet päivää, jolloin keli olisi vieläkin huonompi 😂. Porukka on sama, joka menee huhtikuussa Alteaan sinne IL:n tyttären appivanhempien taloon. Siippani tuli juuri kotiin ja sanoi, että varsinkin mennessä (lähti neljän jälkeen) keli oli aivan karsea. 

Tämän päivän rasitus kyllä tuntuu jaloissa, mutta ihana todeta, että niin selvästi nyt on parempaan suuntaan menossa. Sairaalassa jo ollessani siellä ja nyt vielä puhelimessa viime maanantaina ja perjantaina sanoivat, että tulee olemaan kipeä pitkään. Onneksi tällä saa sentään varata. Tänään jo kuljin vähän keittiössä yhdellä kepillä. Aikanaan kun meni lasketturinteessa sisäsivuside ja eturistiside samanaikaisesti poikki, niin piti olla kuukausitolkulla ( ehkä vähän liioiteltua, pitkältä aika tuntui) keppien kanssa, niin että ei voinut varata lainkaan. Ensin piti "itsestään" parantua sisäsivusiteen ja vasta, kun oli tarpeeksi parantunut, voitiin eturistiside leikata. Nyt jos olisi vastaava tilanne, niin pakko olisi olla pyörätuoli. Hartiat eivät enää kestäisi moista. 

Taitaa tänne etelään olla luvassa sadetta huomisellekin, jossain varoittivat jopa tulvista.... Sitten kun taas pakastuu, niin jalkakäytävät ja tiet ovat kuin luistinratoja. 

Minun parhaat hainhammaspiikkini ovat siellä toisessa kodissa. Täällä varmasti kävelen sisätiloissa pääosin. Elän toivossa, että joskus helmikuun loppupuolella pääsisimme muuttamaan taas sydämemme kotiin. Jos ei, niin sitten myöhemmin. Nyt mennään kuitenkin polven paranemisen ehdoilla.

Tulirumpu , kyllä siellä annetaan varmasti mahdollisimman kovat tujaukset, jos haluaa. Ja sinulla vielä kaksi polvea leikattavana. 

Pysykäähän pystyssä ja hyvillä mielin. Pian sitten kuulemme Tulirummun ja IL;n polvikertomuksia. Hyvää vertaistukea täältä saa. 🥰

Voi miten hauska kuulla, Kipa, että sulla on jo kivuttomiakin hetkiä.

Mä olin eilen kunto- ja vesijumpassa ja teen joka päivä sairaalasta saamani jumppaohjeet. Olen kysellyt vastaavassa leikkauksessa olleilta miljoona kysymystä vaikka mistä, kun kokemukseni sairaalassaolosta ovat kovin vähäiset. Huomenna on pitkä palaveri sairaalassa, kyselen varmaan sielläkin.

Listojentekoihmisenä kirjaan myös, mitä mun pitää hankkia: haavanpesuainetta, pitkiä laastareita, voidetta... Ja mitä pitää ottaa sairaalaan: pitkä laturinjohto, kasvovoidetta, harja, hampaidenhoitojutut, villasukat (mun palelee aina varpaita) jne. Otan mieluusti vastaan vinkkejä!

Tänään yritämme vaihtaa Justuksen olohuoneessa huonekaluja niin, että voin lojua sohvalla ja katsella telkkaria. Hänen on hieman vaikea suhtautua siihen, että joskus ammoin sitten sisustussuunnittelijan määräämää järjestystä muutetaan, mutta sanoin, että siinä tapauksessa pysyn omalla sohvallani omassa kodissani. (kuka sitten mun varpaanvälit kuivaa?)

Näen ikkunoista, kuinka kotikatumme jalkakäytävät ovat kuin luistinrata. Ei mitään hiekoitusta toistaiseksi.

Nyt mä alan kilpailuttaa siivousfirmoja, ainakin toistaiseksi on saatava joku siivoamaan. Tärkeitä ovat ystävien referenssit.

Minulla ei ollut mitään haavanpesuaineita eikä laastareita. Sairaalasta sain yhden varalle mukaan ja en tainnut sitä käyttää. Hakasten poistaja laittoi suojan päälle ja sanoi että päivän pari. Leikkauksen jälkeen otin suojan pois muistaakseni viidentenä päivänä, 
Jotain arpi voidetta ostin, sitä sai laittaa kuukauden päästä, mutta enpä laittanut kun viikon. Laittanut vaan perusrasvaa kun muutenkin rasvaillut ihoa. Minulla haavat paranee hyvin enkä ole kokenut tarvetta. 

Heippa, 

huomasin tuolla jo aiemmin, kun luin Japenan päikystä leikkauksen jälkeisestä ajasta, että ohjeet ilmeisesti hieman vaihtelee. Mulla, jos oisin ollut kaksi yötä, olisivat varmasti perjantaina sitten vaihtaneet haavatyynyn/haavasiteen. Ajattelin silloin aluksi, että kun perjantaina saa mennä suihkuun, niin oiskohan hyvä käydä sairaalassa ennen kotiinlähtöä. Yksi hoitaja kuitenkin sanoi, että suosittelee vasta kotona käymään, niin infektioriski kotona on paljon pienempi kuin sairaalassa. Eli ohje oli kaksi päivää leikkauksen jälkeen sai mennä suihkuun. Haavaside otettiin kokonaan pois ja haavan kohto piti kuivata varovasti painellen aina uudella eri pyyhkellä, jolla muita paikkoja  kuivattiin. Ja suihkun jälkeen laitettiin uusi haavaside. Sain sairaalasta varmaan yhden mukaani ja siippani oli sitten apteekissa seuraavana päivänä. Mulla on tossa kylppärin hyllyllä ollut kahden värisiä pikkupyyhkeitä. Kun tuli sitten reiden sisäpintaan se vesikellomato, niin sen ensin pesun jälkeen kuivasin taas omalla pyyhkeellä, sitten desifioin ja kuivasin puhtaalla sideharsotaitoksella ja sitten laitoimme haavasiteen päälle. Ja ne ihan sitä varten ostetut pienemmän haavasiteet olivat mulle kurjia. En ihan ensin tajunnut, että niissä oleva teippi ärsytti niin kauheasti muutenkin kipeää ihoa ja lopulta sitten laitoimme vaan puhtaan sideharsotaitoksen ja sellaisen "verkkoputken" siihen pitämään sitä paikoillaan. Rasvaus Bebanthenilla sairaalasta saamieni ohjeiden mukaan. Mokoma teippi rikkoi vielä vähän ihoa (se on huono juttu), mutta onneksi tänään näytti, että siinä on pieni rupi päällä, enkä ole sitten pitänyt enää sideharsotaitosta enkä muuta. 

Mun leikkaushaavasta ei ole koko aikana tullut siihen siteeseen edes kudosnestettä. Sairaalassahan vaan näkivät, että mitään ei ollut tullut läpi. Ihanaa, että saan huomenna tikit pois. 

Jospa jo pystyisin sitten torstaina istumaan autossa, niin että pääsisimme äitiä katsomaan. Maaliskuun 5. päivä tulee kolme vuotta siitä, kun äiti sai tuon hoivakotipaikan. Yleensä asukkaat ovat siellä keskimäärin vuoden. Äitini siirrettiin sinne terveyskeskuksen vuodeosastolta, jonne oli tullut Lohjan sairaalasta. Siellä Nummelan terveyskeskusolo aikana oli vierailukielto äidin luo marraskuun loppupuolelta alkaen. Joten vasta sitten, kun äiti muutti hoivakotiin, saimme pitkän ajan jälkeen tavata naamakkain (maskien kanssa tietysti). Lohjalle äiti joutui alunperin päivystysleikkaukseen, kun napatyrä kureutui. Sai leikkauksen jälkeen ensin elämänsa ensimmäisen (ja tietääksemme ainoan) sydänkohtauksen ja perään joko keuhkokuumeen tai virtsatieinfektion. Silloin äidin pää vielä toimi ja heti kuultuaan sydänkohtauksesta, sanoi haluavansa elvytyskiellon. Kertoi sen ensin lääkärille, joka välitti tiedon minulle ja myöhemmin vielä kertoi isälleni ja minulle, kun olin toisessa päässä puhelimessa, niin että molemmat kuulimme sen. Näiden leikkausten jälkeisten komplikaatioiden jälkeen äidin kuntoutus ei enää onnistunut eikä oppinut enää kävelemään.

Pienten verisuonten ahtaumasta johtuva muistisairaus eteni hurjasti sinä aikana, kun emme päässeet aikanaan äitiä tapaamaan. Nyt ei enää liikuta kättäkään - ei ole kauaa, kun vielä yriti aina lähettää lentosuukon. Soitan äidilleni joka päivä - tapamme lopettaa puhelu on pusi, pusi. Nyt ehkä vajaa viikko sitten äiti sen sanoi viimeksi. Mutta tuntee meidät kaikki. Rakastaa katsella valokuvia, joita me kaikki lähetämme hänelle Whattsappiin. Melkein eniten tunteita herättää kuvat hauvavauvasta, joka kyllä aina välillä käy tyttären kanssa isoäitiä katsomassa. Telkkari on seurana ja edelleen haluaa katsella kaikki urheiluohjelmat. Onneksi tekniikka on kehittynyt niin, että tietynlaisen Bluutuutin kautta puhelut siirtyvät suoraan äidin kuulokojeeseen. 

Isäni käy joka päivä äidin luona ja syöttää äidille mansikoita ja välillä myös mustikoita. Viime viikolla taisi olla se torstai, kun satoi niin paljon lunta, että ei isä päässyt autollaan pihalta pois, kun jäi äidin luona käyminen väliin. Auraaja tuli vasta illalla.

Eksyin jostain syystä nyt ihan raiteilta. Se mulla tuli vielä mieleen sairaalaan  mukaanotettavista, että mulla oli kuulokkeet, jotka sain puhelimeen.Siis ihan kunnon kuulokkeet eikä vaan pelkkä bluutuutti. Ne olivat tarpeen, kun katsoin Areenalta illalla vaalilähetystä ja kuuntelin puhelimesta musiikkia. Ja joo, mullakin oli pitkä laturijohto ja se oli tarpeen, kun harvoin käytän puhelimen nettiä niin paljon kuin tuolla sairaalassa. Sitten mulla oli tietysti peili. Hammasharja oli halpa versio, kun heitin sen sitten roskiin jo heti sairaalassa. Purentakiskotkin oli mukana, mutta mulla vanhempi versio, jota pidin kotona viikon "eristyksissä" ennen kuin otin ulos kotelosta ja pesin. Kirja oli mukana, mutta siihen oli vaikeaa keskittyä. Otsalamppu olisi ollut hyvä, että ei oma (ns yövalo) häiritse muita. Se multa puuttui. Sormukset jätin kotiin, mutta niin turhamainen olin, että joskus yöllä kaivoin edes korvikset ja laitoin ne korviini. Ajattelin, että vähän "pehmentää" näköäni, ettei hoitajat ja lääkäri säikähdä......

Joo ja tänään on ollut taas parempi päivä. Olen jopa siivonnut jotain laatikoita. Jalkaa kyllä särkee, mutta laitan polven päälle niitä kylmägeelipusseja monta kertaa päivässä ja yössäkin.

Olen nyt tottunut rytmiin, että käyn vaan joka toinen päivä suihkussa. Se on aika uuvuttava juttu, vaikka ihana siippani on koko ajan apuna. Sitä paitsi ei tässä kauheasti ole touhunnut, että hikoilisi.... mitä nyt tuskan hiki ollut päällä muutaman kerran. 

Mieli on hyvä, kun näkee edistystä. IL, tiedät, että olen ollut muutenkin hysteerinen koronan kanssa, mutta nyt erityisesti ennen leikkausta, jos kävimme kaupassa tai tapasimme muita, niin siippanikin käytti maskia. Minulle sanottiin, että jos on pienikin nuha, niin leikkaus siirtyy. Eikä saanut olla ihossa mitään haavoja tai muuta. En enää loppuaikoina ennen leikkausta leikannut enää keittiössä tomaattejaan enkä muuta, että en vaan saa haavaa sormeeni (näin meinaan käy usein). Silloinhan oli liikkeellä koronan lisäksi paljon vielä influenssaa ja muitakin viruksia. 

Sä varmaan otat mukaan kynän ja paperia, että saat laittaa ylös kaikki saamasi vastaukset. Kaikki sujuu varmasti hyvin ja sulla on kova motivaatio kuntoutua, että pääset huhtikuussa lähtemään Alteaan. Ja onneksi Justus puolestaan nyt hoivaamassa sinua. 

Tässä vaan pienin askelin eteenpäin. Kyllä elän toivossa, että jo vajaan kuukauden kuluessa muutamme maanpäälliseen paratiisiimme. 



 

Tervehdys Tampereelta!

Totisesti keli on kamala. Meidän pihaa ei oltu vielä hiekoitettu, kun lähdimme kauppaan ja sai kyllä mennä kieli keskellä suuta. Vanhaa sepeliä on suht paljon, mutta se on painunut loskan sisään ja jos/kun loska jäätyy, niin sepeli jää peittoon. Meidän ulkoportaalla oli jäinen kohta ja toinen heti portaan edessä ja meinasimme molemmat siinä liukastua. Yritin katuharjan varrella rikkoa jäätä portaalta, se kun ei edes betonin päällä kovin hyvin näy. Täytyisi varmaan ostaa sellainen hakkausvempele, jollaisilla ennen vanhaan talonmiehet hakkasivat jalkakäytäviltä jäätä pois. Onneksi ei muuten tarvinnut liikkua ulkona, kun ajoimme marketin parkkihalliin, jossa oli vain märkää.

Meillä oli tänään siivouspäivä ja sairaustapauksen vuoksi siivoojat tulivat jo klo 8 aamulla 😯  Meillä oli kello soimassa seitsemältä, jotta ehdimme juoda aamukahvit ja minä kerkisin pedata sängyt ja laittaa ruokapöydältä aamiaisastiat tiskikoneeseen. Molemmat siivoojat, joista toinen oli urospuolinen, olivat Filippiineiltä, joten jutustelimme sujuvasti englanniksi. Huusholli tuli joka tapauksessa taas puhtaaksi, mutta kyllä on päivä tuntunut pitkältä, kun joutui nousemaan niin varhain!

IL, meillä käy Koti Puhtaaksi Oy ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Tällä hetkellä tuntiveloitus on (jatkuvalla tilauksella) Uudellamaalla 62,80 e/h, mikä tekee kotitalousvähennyksen jälkeen 25,12 e/h. Kertahinta on 67 e/h. Nuo hinnat sisältävät alvin ja alvittomasti saa nk. hoivahinnan, mikä tarkoittaa sitä, ettei pysty siivoamaan itse. Esim. meillä siihen riitti se, kun minä en voi olla polvillani enkä kyykyssä.

Kipa, olen kanssasi samaa mieltä tuosta termistä  kansalaisvelvollisuus. Kenelläkäänhän ei ole velvollisuutta äänestää, vaan se on oikeus. Me kävimme äänestämässä eilen läheisessä cittarissa. Lähdimme päiväkävelylle, kun keli oli vielä inhimillinen. Yllättävän paljon ihmiset ovat äänestäneet ennakkoon verrattuna aikaisempiin vaaleihin. Saa sitten nähdä miten käy.

Muuten, olen sitä mieltä, että varpaanvälit on yhdyssana, mutta varpaiden välit kirjoitetaan erikseen 😄

Kävimme maanantaina meirämmiähen kanssa lääkärillä ja siellä otettiin labrassa virtsakoe, CPR ja sokeri. Kaikki olivat ihan normaaleja, joten lääkäri tuli siihen tulokseen, että jatkuva vessassa juokseminen johtuu sekä turhan runsaasta juomisesta että mahdollisesta alkavasta Parkinsonin taudista, jonka yhtenä oireena on tiuha virtsaamisen tarve. Osin se johtuu myös muistisairaudesta. Hänellä aloitettiin matala lääkitys Parkinsonin tautiin ja sen pitäisi jo kuukaudessa vaikuttaa suotuisasti. Otamme asian sitten esiin 14.2. neurologin vastaanotolla ja katsotaan mitä hän sanoo. Meirämmiäs sai nyt täydellisen alkoholikiellon ainakin siksi aikaa, kunnes nähdään, miten uusi lääke puree ja muutenkin hän sai jälleen noottia tissuttelun runsaudesta. Tänään kun olimme kaupassa, hän oli jo sujuvasti suuntaamassa Alkoon, mutta minä estin sen vedoten lääkekokeiluun enkä antanut hänen ostaa keskioluttakaan kaupasta. Se kyllä selvästi häntä närkästytti, mutta ei hän kuitenkaan alkanut siitä tapellakaan. Katsotaan miten jatkossa käy. Kuntosalin jälkeisellä ravintolapäivällisellä olemme aina ottaneet ruoan kanssa 24 cl viiniä ja hän on juonut jälkiruoaksi kahvin sekä konjakin ja nyt olen pohdiskellut, antaisinko hänelle luvan ottaa 16 cl viiniä ruoan kanssa. Toinen vaihtoehto on jättää ravintola toistaiseksi väliin, mutta toisaalta siitä on tullut mukava tapa ja meitä kohdellaan siellä jo kuin kanta-asiakkaita ainakin. Meillä on stammipöytä (ellei se ole varattu) ja henkilökunta alkaa jo muistaa meidän tapojamme. Se tuntuu kivalta ja olisi sääli luopua siitä.

Olen alkanut miettiä uuden kännykän hankkimista, kun tämä nykyinen on tullut sangen hitaaksi. Sivujen aukeamista saa odottaa iän päivät ja välillä joudun yrittämään monta kertaa. Tähän ei enää tule päivityksiäkään, mutta onneksi meillä on kaikissa laitteissa F-Securen turvaohjelma, jonka saimme OP:n platinavisan kautta maksutta. Siihen sisältyy myös VPN-toiminto, jonka pitäisi lisätä turvallista selaamista. Puhelinliittymä päivittyy uuteen maaliskuun alussa, kun silloin päättyy 12 kk:n kampanjatarjous ja normaali hinta tulisi olemaan kalliimpi kuin nyt ottamani uusi 12 kk:n kampanjatarjous.

Japena, huomasin tickeristäsi, että sinä olet jo laihtunut huimat 53,3 kiloa! Onnittelut. Kuinka paljon luulet painosi leikkauksen ansiosta vielä putoavan?

Toivottelen IL:lle ja Tulirummulle lykkyä leikkauksiin ja teille muille mukavaa viikkoa. Olkaa varovaisia, kun liikutte ulkona!

Menna leikkauksen vaikutuksen hormoneihin on max 2 vuotta. Minulla tulee toukokuussa se täyteen. 
Kyllä nyt jo huomaa, että annoskoko on kasvanut. On myös helpompi syödä liikaa, lisäksi makeat eivät aiheuta enää niin huonoa oloa.
Tietty vatsalaukku on pieni ja pyrin edelleen syömään korkeintaan kaksi desiä kerralla. 
Nyt kun toinen joulu ohi niin huomasin miten helppoa on syödä suklaa silloin toinen tällöin jne. Viime jouluna ei kyennyt eikä tehnyt edes mieli.
Minulla on vielä kuutisen kiloa minkä haluisin pois. Haastavampaa jo. Tosin siihen mitä aluksi ajattelin niin olen sen alle jo viisi kiloa. 
Uskon kun kevät tulee saan nuo kilot pois kun pääsen pyöräilemään. 
Tämä oli ehkä oikotie laihtumiseen mutta ei laihuuden tae. Ihan joudun miettimään mitä suuhuni laitan. Valintoja valintojen perään. Niin kuin elämä on. 

Heipsan ystävät. Täällähän on oikein polvenvaihtoviikot meneillään. Japena sen taisi aloitaa, Kipa jatkoi ja nyt vielä IL:llä jaTuliksellakin on sama edessä. Taisi olla vielä joku muukin saanut uuden polven lähiaikoina mutta en nyt muista kuka. 

Kipalle 👍 kipujen ajoittaisesta helpottumisesta. Kyllä se siitä paranee ja kesällä pääset viilettämään mökin jyrkkiä polkuja ilman kipua. Onneksi sinulla on mies passaamassa, käytä tilannetta hyväksi ja nauti olostasi sen minkä pystyt.

IL on valmistautunut hyvin ja vielä teitte Justuksen asuntoon uudelleen sisustamisenkin. Mikä siellä on loikoillessa kun Justus auttaa vastavuoroisesti varpaita kuivaillen ja herkkuja kokaten . Hän hoitaa sinut nopsasti kuntoon ennen Espanjaan lähtöä. Onnea leikkaukseen, hyvä kun pääsit  pian operoitavaksi kun polven tilanne oli päässyt niin pahaksi. Hintaahan sille tulee mutta kyllä omaan hyvinvointiin kannattaa satsata jos on mahdollista. Mitä sitä säästämään tällä iällä sillä kuolinpaidassa ei ole taskuja. Ei sillä että sinulle vielä pitkään aikaan viimeistä paitaa puettaisiin.

Tulikselle myös onnentoivotukset leikkaukseen. Äidiltäni leikattiin aikoinaan molemmat polvet samaan aikaan palvelusetelillä Ortonissa. Hän kehui palvelua ensiluokkaiseksi. Leikkauksen jälkeen kävi jumppari kotona useita viikkoja kuntouttamassa. Hän kuntoutuikin leikkauksesta hyvin vaikka polvet olivat jo ihan lopussa ennen leikkausta kun lääkärin kiireelliseksi tarkoitettu lähete oli unohtunut potilaskansioon kahdeksi vuodeksi eikä äiti kehdannut kysellä lähetteen perään aikaisemmin. Tämä tapahtui yli 20 vuotta sitten kun lähetteet eivät vielä kulkeneet sähköisesti.

Täällä oli maanantaina ja eilen ihan kamala keli. Maanantaina tuli lunta vaakatasossa ja eilen se muuttui vedeksi. Lumitöitä tehtiin vielä kun olisi pitänyt olla jo hiekoittamassa. Tässä pienessä kunnassakin oli autoja hangessa joka puolella, jopa hiekoittamassa ollut kuorma-auto oli ojassa ja hinausautoja sekä ambulansseja kulki tiellä tiheään. Minun olisi pitänyt lähteä kaupunkiin asioille mutta delegoin osan asioista toisille ja osan hoidin etänä.

Aloitin pari viikkoa sitten villapaidan neulomisen. En malttaisi millään keskeyttää työtä vaikka niskat ei yhtään tykkää jatkuvasta aherruksesta. Nyt on hihat ja alaosa tehty ja kaarrokkeen kuviot eli haastavin osuus menossa. Saa nähdä ehtiikö valmistua näille lumille.
Minusta on tullut aamu-uninen ja siksi en saa nykyisin paljoa aikaiseksi päivässä.
Herään kyllä neljän jälkeen mutta nukahdan uudelleen ja vetkuttelen ylös nousemista lehteä lukien. Mutta olen ajatellut että ei ole pakko aina raataa jos ei taho. 
Toivottavasti lopputalven sää pysyisi poutaisena ja pikkupakkasella. En tykkää yhtään kovista pakkasista. Ulkona ei tarkene liikkua ja sähkön myyjä vie eläkkeestä ison siivun. Katsoin myyjän sivuilta huippuhinnan päivän sähkömenojani ja vaikka minulta ei mennyt silloin sähköä kuin lämmitykseen niin yhden päivän pörssisähkö maksoi pienessä asunnossa 34,50€. Minulle on tullut tavaksi käydä kurkkaamassa sähkön tuntihinnat ja suunnitella sen perusteella päivän kotihommat. Eilen leivoin ja pesin pyykkiä kun hinta oli alhaalla.

Sain viime viikolla kutsun silmäpolille. Aika on tosin vasta 24.2. mutta hyvä tietää että edes silloin. Minulle tehtiin diagnoosi lasiaisen irtautumasta elokuussa mutta silmä ei ole vieläkään kunnossa. Yleislääkäri teki lähetteen kolme viikkoa sitten ja yllätyin miten pian siihen reagoitiin. Kuulopolille on myös lähete mutta siellä on kuulemma tosi pitkät jonot. Kaiken sorttista vaivaa tuo ikä tuokin tullessaan, ei kiva.

Tässä tärkeimmät (tai mitä muistin) tällä kertaa. Yritetään pysyä pystyssä ja muutenkin terveinä.

Kiitos Mustikkaposki. Kiinnostavaa, että niin kauan sitten on jo leikattu tuplapolvia. 
Polvien vaihdon lisäksi näyttää olevan neuloosia liikkeellä. Minulla oli 30 vuoden tauko, mutta tilasin langat ialantilaisneuleeseen, että on puuhaa leikkauksen jälkeen. No nyt olen tehnyt hihat ja 20 cm vartaloa. Pitää tilata kohta uudet langat.