Päivää pitkästä aikaa 😂🤣

Piti vielä sanoman, että meillä on aikomus mennä sunnuntaina Hyvinkäälle kummitytön "vauvan" yksivuotissynttäreille". Juuri pari viikkoa sitten kuulimme ilouutisia, että tyttö on sammassa pikkusiskon tai -veljen. Ikäeroa tulee vain noin puolitoista vuotta, joten kummityttömme on kyllä sitten aluksi kovilla. Toivoivat kovasti toista lasta, kun kummitytöllä ikää jo 35 v eikä ole lainkaan itsestään selvää, että enää niin helposti tärppäisi. Mutta heillä kävi tuuri, kun melkein heti onnistui. 

Meidän tytär on kummityttömme tyttären kummi. Tyttärellä ja vävyllä oli tietysti tarkoitus tulla myös synttäreille (jos vävy ehtisi pyhänä ajoissa kotiin, kun hänellä oli tarkoitus mennä viikonloppuna vanhempiaan tervehtimään). Vävy oli viime viikonloppuna poikaporukan kanssa laskettelemassa. Siellä yksi oirehti jo viikonloppuna ja kotonaan oli ollut koronaa. Ei ollut lähtiessään vielä kipeä ja testikin näytti negatiivista. No vävy kipeytyi jo sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ollut tosi huonona : hirveät lihassäryt ja kuume yli 39 asteessa eiliseen asti. Eilen illalla alkoi kuulemma olo vähän helpottaa. Tytär taas paleli eilen illalla ja tänä aamuna oli kurkku kipeänä... Taitaa olla korona nyt tulossa hänellekin. Sairasti sen reilu vuosi sitten ja oli aluksi niin kipeä, että pelkäsi kuolevansa. Ehkä nyt ei tule niin rajuna. Näyttää nyt siltä, että tytär ja vävy eivät tule syntymäpäiville. Vielä kun kummityttö raskaana ja muut vieraat, niin ei voi ottaa riskiä. Nopeasti näyttää tämä uusi variantti tarttuvan ja oirehtivan. Se siinä on "hyvää" verrattuna aiempiin, että ei ehdi oireettomana ja tietämättään tartuttaa tautia niin pitkään ennen omaa sairastumistaan. 

Taas kivaa päivän jatkoa 🥰

Minäkin vielä toistan, että Agentit- on sarja, joka kyllä kannattaa katsoa. (Teemalta tulee muutenkin hyviä filmejä ja sarjojakin.) Minä luulin ensin, että Agentit on joku dekkari-sarja enkä alkanut sitä seurata, vaikka kyllä dekkarijutuista pidänkin.

 Sitten kerran hieman sattumalta aloimme  areenasta katsoa ensimmäistä jaksoa ja  totesimme, että tämä on parasta viihdettä mitä vuosiin olemme nähneet. Katsoimme myös saman tien monia jaksoja kerrallaan.

 Sarja kertoo agenteista, jotka edustavat filmitähtiä, käsikirjoittajia ja ohjaajia. Jaksoissa näkyy Ranskan huippunäytteijöitä esittämässä näyttelijöitä ja ohjaajia esittämässä ohjaajia. Onkohan nyt jo kolmas vai neljäs kausi meneillään eikä sarja ole yhtään heikentynyt ensimmäisestä kaudesta, mikä sekin on pieni ihme.

Jumbojet, kiitos taas kauniista sanoistasi! Kyllä minä jankutan enkä ole enää lainkaan lempeä. Asiasta väännetään yhä, vaikka nyt hän ei välttämättä osta niin suurta määrää viiniä, mutta 5,3 volttista kaljaa kuitenkin ja se mikä kotona on, hupenee tosi vauhdilla. Eniten minua ärsyttää se, kun hän aloittaa tissuttelun jo ennen aamupalaa! Hän nousee tuntia puoltatoista ennen minua, joten siinä on hyvää aikaa ottaa ensimmäinen kalja tai hörppäistä vähän valkkaria! Odotan oikein tulevaa neurologin vastaanottoa, jotta pääsen taas kertomaan kaikki tosiasiat.

Parkinson-lääkkeen ottaminen on ollut vähän hankala aikatauluttaa varsinkin aamulla, mutta nyt se suunnilleen sujuu. En kyllä ihan ymmärrä, miksi lääkäri määräsi ottamaan sen tuntia ennen ateriaa, kun lääkkeen tuoteselosteessa ei puhuta aterioista mitään. Oletettavasti lääke saattaa aluksi aiheuttaa pahoinvointia, joten sen ottaminen tyhjään mahaan ei sen vuoksi liene suotavaa, mutta meirämmiäs ei ole mitään pahoinvointia tuntenut, joten täytynee siitäkin keskustella neurologin kanssa.

Yhteiset harrastukset alkavat olla aika vähissä, ellei nyt sitten telkkarin ääressä istumista sellaiseksi kutsuta. Sitä kyllä "harrastamme" runsaasti! Katsomme Viaplaysta muutamaa sarjaa ja erityisesti nautin sarjasta nimeltään Ghosts. Se kertoo pariskunnasta, joka perii vanhan kartanon, jossa asustaa liuta eri aikoina kyseisessä talossa kuolleitten ihmisten haamuja.  Pariskunnan vaimo  kompastuu sekä putoaa portaista ja hänen sydämensä pysähtyy muutamaksi minuutiksi eli hän oli hetken kuollut ja sen jälkeen hän on nähnyt haamut ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan ihan normaalisti. Siitä syntyy hauskoja tilanteita, varsinkin kun haamut ovat niin erilaisia. Nainen näkee haamuja  missä sitten liikkuukin, kun kaikkialla on sellaisia, jotka syystä tai toisesta eivät ole päässeet lopulliseen määränpäähänsä. Jaksot ovat vajaan puolentunnin mittaisia, joten katsomme joskus pari kolme peräkkäin.

Tuo Agentit on alkanut kiinnostaa, kun olen kuullut muualtakin, että se on todella hyvä. Täytynee kokeilla.

Nyt meillä kävikin hyvä tuuri, kun busseja koskeva lakko alkaa vasta perjantaina. Niinpä pääsemme huomenna normaalisti kuntosalille, edellyttäen tietenkin, ettei tilanne jotenkin muutu. Aloittivathan päiväkoditkin lakkonsa jo eilen, vaikka alunperin kaikkien lakkojen piti alkaa vasta torstaina. Saa nähdä, miten kauan tätä poliittista mielenilmaisua aiotaan jatkaa. Itse en usko hallituksen kovinkaan helposti pyörtävän tekemiään päätöksiä.

Emme ole katsoneet kovin ahkerasti vaalikeskusteluja enkä minä ainakaan aio katsoa ensimmäistäkään ennen seuraavaa vaalipäivää. Eihän tilanne siitä miksikään muutu, etenkin kun oma ehdokkaani pääsi jatkoon. Valtaosa keskusteluista, kuten esim. eilinen A-studio, ovat pelkkää spekulointia, jolla ei ole muuta vaikutusta kuin että ihmiset menevät entistä enemmän pyörälle päästään miettiessään, ketä äänestää.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille, leikkaukseen meneville tsemppiä ja leikkauksesta tulleille toipumista. Älkää liukastuko!

Täytyy sen verran huomauttaa että Mustikkaposki tuon polvenvaihtoviikot-termin keksi. Itse en aio toistaiseksi osallistua, katsotaan sitten joskus lonkkien kohdalla josko osallistun. Pientä jomotusta öisin, hitautta liikkeellelähdössä, ei sen kummempaa. Koska vesiliikunta on tietääkseni nivelystävällistä, olen hankkinut sarjakortin uimahalliin. Vielä kun tulis käytettyäkin sitä 🙂

Tuolla toisessa ketjussa laskeskelen kävelykilometrejäni. Tammikuussa niitä kertyi vain 114, mutta pk-seudulla on miltei koko ajan ollut niin supermegaliukasta, että koiralenkit ovat tavallista lyhyempiä. 

Vaan nytpä otan uimahallikassin ja liukastelen ratikkapysäkille. Sitä ennen: hyvää loppuviikkoa ja mukavaa viikonloppua kaikille! 

Kipa, mä en uskalla mennä leikkauksen jälkeen aikoihin saamaan Zappalta silityshoitoa. Sillä kun on tapana yli 40 kilon voimallaan rynnätä syliin tai sitten se juoksee takaa polvieni välistä. Kävimme tiistaina sitä tervehtimässä ja sanoin tyttärelle, että mun tulee kyllä kamala ikävä koiraa - niin ja teitä myös! Me odotamme pelonsekaisin mielin Zappan lonkkakuvausta, joka on vasta 12.2. Sen seitsemästä sisaruksesta neljällä on parhaat A-lonkat, mutta yhdellä niin risat, että lääkäri suositteli lopettamista, ennen kuin on tosi kauheat kivut. Osa pennuista vielä odottaa eläinlääkärin aikoja. Kasvattaja haluaa tuon onnettoman koiran lonkkakuvista vielä toisen lääkärin lausunnon.

Olen ollut sisällä pari päivää, kun polvea särkee ja pelkään liukastumista jäisillä teillä. Tiistaina olin jo hyppiä seinille, joten lähdimme ajelemaan mökille edestakaisin, vähennettiin lämpöjä entisestään, kun tammikuun sähkölasku on yli 500,- eikä edes olla oltu siellä. Maanviljelijä oli aurannut pihani ja myös hiekoittanut sen tosi hyvin.

En tajua, miten kestän leikkauksen jälkeiset pari viikkoa. Nyt jo tuntuu, etten osaa muusta puhuakaan, enkä tahdo elämäni pyörivän vaan oman polveni ympärillä. Onneksi on presidenttitentit, katsotaan niitä ja jutellaan.

Eilen siivousfirmasta kävi kartoittaja kodeissamme. Tuumi, että kiva kun teillä on niin selkeät kodit. Selkeät? Tytär moittii muutamaa koriste-esinettäni, tupsujani ja kristallejani. Mutta Onni-siivouksen nainen nauroi, että näkisitpä muutamia muita koteja! Iloinen ylläri meille oli, että kun ollaan näin vanhoja, ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa ja kun omatoimisuutemme on alentunut, tuli seuraava alennus ja kun liitytään Tradekan jäseniksi, tulee vielä 25% alennus. Kohta ne varmaan maksaa meille, että pääsevät siivoamaan?

Tänään oli pakko käydä keskustassa asioilla. Justus vei autolla, kun mua sattuu käveleminen. Olisin mieluiten omatoiminen ja menisin ratikalla, mutta nyt on vaan ymmärrettävä tilanne.

Kiitos Agentti-sarjasta, vilkaisen ja varmaankin jään kiinni.

Merelle, jos olet Instassa, niin siellä Zappa-nimellä löytyy koiran omat sivut, joita vävy päivittää, kun ehtii.

Te Agentit-sarjasta pitäneet - jos teillä on Amazon Prime Video, sieltä löytyy tuon ranskalaisen pohjalta tehty brittisarja "Ten percent", joka myös on aika hulvaton.

IL se pari viikkoa varmaan elät polvesi ympärillä, samoin läheisesi. Näinhän se on aina kun joku operaatio. Kyllä se maailman kuva siitä taas pikkuhiljaa laajenee. 
Se ihanuus kun sitten ei enää satu. 

Minä olen välillä ihan ihmeissäni kun voin noin vain nousta sohvalta ja lähteä kipittämään. Miten on ihana kävellä kun polvi ei uhkaa pettää kun johonkin epätasaiseen osuu.

Elämänlaatu on niin paljon parempaa nyt. En edes ymmärtänyt kuin huonoa se olikaan nykyiseen verrattuna. 

Siivousfirman minäkin meinaan ottaa joka toiselle viikolle kun eläkeasuntoon muutamme. Jos vain on varaa. Toisaalta onhan se helpompi siivota kun tämä kymmenen kertaa isompi huusholli. Inhoan yli kaiken imurointia eikä kylppäreiden ja saunan pesukaan ole lempparia ja entäs pölyt, ne unohdan aina puhumattakaan peilipinnoista. Eli siis olen suurpiirteinen siivooja ja sen kyllä näkee tässä talossa. 

Meidän jäteillä oli hyvät lonkat toisella A ja toinen B. Aina kannattaa kysyä toista mielipidettä.

Menna miehen kanssa juttelin tuosta miehesi tissuttelusta. Pohdimme omassa tulevaisuudessa miten voisi moista käytöstä ruotia. Voiko siihen mitenkään vaikuttaa.  Me emme juo mutta kuka tietää mitä vanhuus ja sairaudet  tuo tullessaan vaikka sitten peliriippuvuuden.  Tsemppiä sinulle. 

Kipalle toipumisia edelleen

Täällä on niin liukasta etten mitenkään uskalla kävelyllä käydä. Enkä ole päässyt kokeilemaan suksia. Ensi viikolle lupaavat taas pakkasia.

Haetaan huomenna naapurikaupungista passit tai siis käydään anomassa ne. Netistä ei saatu. Käydään ystäväpariskunnalla sitten kahvilla. Lauantaina bonustyttären babyshowerit. Keräilen porukkaa pikkubussini kyytiin. 

Mukavaa tulevaa viikonloppua.,

Ps. Aloinpa minäkin katsomaan Agentteja. Hyvältä vaikuttaa, ainakin eka jakso.

Tervehdys 🥰

Eipä ne patterimiehet tulleetkaan sitten eilen. Turhaan viivytimme lähtöä äidin luokse. Oli kyllä ihanaa, kun äiti puhui enemmän kuin moneen kuukauteen ja oli tosi pirteä. Minulla oli mukanani nippu paperisia kuvia tyttären ja vävyn häistä, joita katsoimme yhdessä (olen näyttänyt ne kerran aiemminkin). Edellisellä viikolla olin vienyt tulppaaneita, mutta ne olivat kuihtuneet. Pari oli enää maljakossa. Nyt vein tulilatvan, jossa oli ihanat pinkit kukat. Siinä on paksut lehdet eikä sitä tarvitse kastella usein. 

Äidin luota lähdimme isäni luokse. Piha oli aivan jäässä ja siippanikin sanoi, että se on suorastaan hengenvaarallinen. Jotkut kohdat oli hiekoitettu, mutta isäni ei ollut kyennyt autosta nostamaan enää raskaita sorasäkkejä kipeän olkapäänsä vuoksi (mennyt kerran sijoiltaan, kuten minultakin) ja autonsa takakontti olikin valmiina auki, että siippani raahaisi säkit omalle paikalleen. Isäni on jossain asioissa niin jääräpää, että ei kuuntele edes toisten neuvoja. Siippani on jo parina aiempana talvena yrittänyt puhua, että parkkeeraisi auton puolisen metriä enemmän oikealle, niin hänen olisi turvallisempi ja helpompi tulla ulos autosta. Siinä missä se nyt ja aina on, on kuskin kohdalla maapohja ihan kallellaan ja varsinkin näin liukkaina aikoinen ottaa koville, että turvallisesti pääsee kaatumatta ulos. Puhui siitä, että sähköpiuha ei sitten ylettäisi pistorasiaan, mikä ei kyllä ole totta.

Joimme kahvit ja söimme karjalanpiirakoita ja puhuimme mukavia. Runebergin torttujakin oli tarjolla, mutta minä kieltäydyin. Yritin sitten varata isälle netin kautta aikaa Lohjan Terveystaloon , mutta tuli vain teksti, että ei vapaita aikoja kahteen viikkoon. Oli muutenkin mielestäni huono sovellus ja hankala käyttää. No isäni sanoi, että soittaa sinne ja varaa ajan. Hän hokee, että ei voi käyttää juuri saamaansa kuulokojetta toisessa korvassa, koska siinä on reikä (siis korvassa). On ajoittain pitänyt toisessa korvassa sitä vehjettä, mutta ei aina niinkään. Poikamme kun ajoi edellisenä iltana sieltä pois päin, pyysi minua katsomaan, että käyttää edes sitä toista korvanappia. Heti huomasin, että molemmat olivat latauksessa. 

Isäni alkaa selvästi kärsiä muistisairaudesta. En tiedä, miten sen ottaa puheeksi. Olemme kaikki kiinnittäneet siihen huomiota ainakin jo puoli vuotta ellei kauemminkin. Eilen toi ensin siipalleni näytille jonkun possun paistin (oli vakuumipakkauksessa) ja kehui, kuinka edullinen se oli ollut. Sanoi, että pitää paistaa miedossa lämmössä ja kauan. Sitten puhui, että lämpötila pitäisi olla 500 astetta. Huh... Kerroin, että ei missään normiuunissa ole sellaisia lämpötiloja ja 300 on yleensä maksimi. Sitä ei tarvitse juuri muuten kuin kinkun kuorrutuksen kanssa. 
Kyllä oli pienellä printillä kohta, jossa oli lämpötila. Eli se oli sitten 150 astetta ja kaksi tuntia. Kirjoitin sen hänelle vihkoon ylös. 

Muuten isälläni on kuntopyörä, jonka hommasi kolme ja puoli vuotta sitten, kun oli itse polven tekonivelleikkauksessa. Yritin, miten polkeminen onnistuisi. Sain kyllä leikatulla jalalla polkimen liikkumaan, mutta yhdessä kohtaa se tuli "liian ylös", niin että polveeni koski kovasti, kun meni liian koukkuun. Juuri ja juuri saan sen 90 asteen kulmaan, en juurikaan enempää. Nyt kun sain maanantaina vahvempia lääkkeitä, niin luulen, että noi jumpat sujuvat paremmin. 

Jostain sairaudesta - luultavasti vahvojen lääkkeiden sivuvaikutuksesta olen nyt onnistunut kaksi kertaa vahingossa poistamaan yhden kappaleen tekstistäni. En enää niitä yritä. Joskus myöhemmin sitten.

Japenan kuntoutuminen on rohkaisuna meille kaikille. Kiitos vielä kerran (varmasti kiitän tulevaisuudessakin), että olet niin hyvin kertonut toipumisen vaiheistasi. Minulla nyt kolme viikkoa ja yksi päivä leikkauksesta. Pari viimeistä yötä olen nukkunut hyvin (johtunee varmaan lääkityksestä). Ihana tunne aamulla tänäänkin, kun oli takana hyvin nukuttu yö. En laittanut kelloa soimaan ja olin kirjoittanut yhdelle työnjohtajalle viestiä eilisestä, kun patterikavereita ei näkynyt eikä kuulunut. Samalla sanoin, että meille ei saa tulla ennen klo 11. Oli muuten eilen paljon puhetta asiasta taloyhtiön facebook-sivuilla. Muistaakseni viime perjantaista lähtien olen käyttänty pääosin yhtä keppiä. Eilen ja tänään olen ollut osittain jo ilman keppiä.

Tänään olin taas sun sivuilla aikaa taakse päin, kun olit suunnilleen samassa vaiheessa polvesi kanssa kuin minä nyt olen. Jotenkin mennyt unholaan multa sun etukäteen annetut ohjeet - tai ainakin yksi niistä- kompressiosukan käyttö. Siipallani olisi ollut, saanut joskus lapsilamme lahjaksi. Nyt on liian myöhäistä aloittaa. Ehkä sen vuoksi, en huomannut kirjoituksissasi valitusta kivusta jalkapöydässä ja varpaissa sekä nilkan ympärillä, kehräsluun tuntumassa. Tietenkin kun turvotus laskee alaspäin, niin sinnehän se suuntaa ja siippani on usein jopa kolmekin kertaa päivässä hieronut ihan varovasti jalkaani. Pohje on edelleen ihan kova. Onneksi ylempänä reidestä turvotus siitä kohtaa, jossa oli se iho jäänyt kiristysnauhan alle kaksinkerroin, on lähes kadonnut. Itse haava on erittäin siisti. Minulla tuli ohjeena muille annettavaksi sellainen, että kotihousut olisi hyvä olla sellaiset, joissa on lahje alhaalta päin niin leveä tai periksi antava, että leikkaushaavan päälle saa kylmägeelipussin helposti.... ja että ei tarvitse housuja ottaa pois. IL:n kanssa taisimmekin jo puhua tuosta. 

IL ymmärrän, että tulee ikävä Zappaa ja sen, että et voi heti leikkauksen jälkeen sita paijailla, vaikka mielellään varmasti sun syliisi tulisikin. Kauhean rankkaa varmasti henkisesti odottaa sitä lonkkakuvausta. Toivottavasti kaikki näyttää hyvältä. Juu, eipä kannata tuonne ulos lähteä luistelemaan, että ei vaan kaadu ja tule jotain nirhaumia, vaikka ei muuten satuttaisikaan itseään. Minulle ainakin sanottiin, että ei saa olla edes pientä haavaa, muuten leikkaus siirtyy. 

Minähän tykkään kyllä siivoamisesta. En tiedä, missä vaiheessa siivoojaa tilaisin. mutta kiinnostaa kovasti, mikä tulee lopulliseksi tuntihinnaksi. 

Merelle oletko opiskellut ranskaakin - tuli mieleen tuosta Agentit-sarjasta. Ilmeisesti ainakin espanjaa, kun kerran annoit minulle sen espanjan kielisen kirjan.

Tiinuliinu uinti on todella nivelystävällistä ja varsinkin polvileikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa se tuo hyviä tuloksia. Mä vaan en oikein voi uida uimahallin vedessä. Tulee inhottavia oireita alapäähän. En kyllä ole moneen vuoteen testannut, niin että ehkä pitäisi ennen kuin muutamme maanpäälliseen paratiisiimme takaisin. 

Menna meneekö pitkälle ennen kuin on se aika neurologille? Voimia sinulle. Kyllä on kurja tilanne. Tuntuu, että ei osaa sanoa mitään lohduttavaa. Täällä voi ainakin purkaa tuntojaan vapaasti.

Tulikselle paljon voimia tuleviin päiviin. Toivottavasti itse leikkaus sujui hyvin.

Nyt suuntaan keittiöön ruuan laittoon. Me katsomme edelleen kaikki vaalikeskustelut ja taitaa taas tänään tulla yksi. 

Voikaa hyvin - te ja läheisenne  ja pysykää pystyssä. Ilman piikkejä  ei oikein tällä hetkellä ainakaan pk-seudulla voi kävellä turvallisesti. 

Näyttää tulevan tavaksi tämä jälkikirjoittaminen. Tytärhän on jo toissapäivänä ja eilen valittanut oloaan, mutta koronatesti on näyttänyt negatiivista.

Tänään soitti onnettomana päivällä ja kysyi, kuinka paljon mitäkin lääkettä uskaltaa ottaa. Alkoi aamuyöstä tulla ihan kauheat lihaskivut ja ihokin niin kipeäksi kauttaaltaan, että vaatekin ihoa vasten sattui. Ja kuumetta oli yli 39 astetta. Oli tullut välillä alakertaan itkemään, että miehensä ei heräisi. Eilen iltaa kohden miehen vointi oli jo parempaan suuntaan. Tytär vielä eilen iltapäivällä sanoi, että pakko vielä käydä kaupassa ja apteekissa, jos hänkin nyt saa sen koronan, kun siltä niin näytti. 

On se merkillistä, että toisilla tauti menee ohi mitättömillä oireilla ja toisilla on aivan kauheat kivut kovan kuumeen lisäksi. 

No vävy ei lähde viikonlopuksi vanhempiaan Savoon tapaamaan ja tytär ei pääse kummityttönsä 1-vuotissynttäreille. 

Kompressiosukan sain sairaalasta ja uskollisesti käytin sitä ensin 2 vkoa yötä päivää ja sitten vielä pari viikkoa päivisin. Muistankohan ajan oikein. Ehkä se tosiaan vei kivun pois. 
Minä käytin kylmägeelejä housujen kankaan päällä. Minusta se oli miellyttävämpi niin ja pystyi pitämään aika kauankin. Ei jäätynyt jalka. Minusta näin opastettiin sairaalassa.