IL  äitini aina sanoi pitkähäntäsissä täissä kun ei ollut tekemistä ja kyllästytti ja siten oli levoton. Sinänsä minusta outo sanonta ja miten sen nyt tuohon kirjoitinkin.

Nyt meillä jännätään miestä. Keuhkokuvasta löytyi jotain ja tänään tietokonekuvaus.

 

 

Moi mimmit! Nyt on maljat juotu uudelle presidentillemme. Hieman liikututtiin, kun tultiin ajatelleeksi, että tuskin enää 12 vuoden päästä olemme katsomassa silloista presidentin vaihdosta. Vaan eihän sitä tiedä.

Olen vihdoin saanut itseni repäistyä pois sairas-laiskottelumoodista, avannut läppärin ja palaillut elämään. Kampaaja ja kynsihoito on tilattu, fyssari/PT lääkärintarkastuksen jälkeen on tilattu. Tänään olen vielä verkkareissa, mutta huomenna olen päättänyt pukea jo jotain nättiä päälle. Pahoin pelkään, että korkkareitten käyttö on nyt lopullisesti ohi. Onneksi on nättejä kiilakorkokenkiä. Siis enhän mä ole yhtään turhamainen, mutta kuitenkin...

Olen polkenut pari kertaa päivässä restoraattorillani ja jatkanut harjoituksia. Eilen vaihdoin lakanat ja illalla kävelin talomme alakertaan mankeliin. Voi miten hyvältä tuntuu alkaa palata normielämään.

Justus lähti kierrokselleen, on kuulemma tehtävä hankintoja Tokmannilta, Lidlistä ja Cittarista. Pyysin tuomaan lapsenlapsenlapselle 1-vuotiskortin.

Iloista viikonloppua kaikille!

IL, käytätkö enää ollenkaan keppejä, vai ihanko kipaiset alakertaan? Hienolta kuulostaa. 
Minun piti luopua korkkareista jo vuosia sitten, asento meni vaikeaksi kun polvet alkoivat vaivata. Onneksi nykyään on paljon mukavia vaihtoehtoja, citylenkkareista maihareihin. 

Moi,
ensi kuun jälkeen se onkin sitten jo toukokuu! Ja vappu! (ikään kuin sillä olisi meikämurmelille mitään merkitystä, useimmitenhan vaput vietetään veneen alla. Rapsutellaan vanhaa pohjamaalia, hiotaan ja lakataan puuosia. Juodaan välillä kahvit ja suunnitellaan, mihin mentäisiin sitten kun paatti on vihdoin saatu laituriin.)

Mutta eipäs mennä asioiden edelle, vaan tarkastellaan tämänhetkiset kuulumiset. Omat ja etenkin kavereiden – niitähän on tänne ilmaantunut varsin runsaasti.

Ihan ihmeteltävää vauhtia etenee IL:n toipuminen. Mutta mikä on restoraattori? Entä miten voivat Kipan ja Japenan polvet, Mennan silmät ja mitäs muita kipeitä paikkoja sitä tällä meidän porukalla olikaan? Joko Pikselin flunssakierre on vihdoin helpottanut?

Pienenä vihjeenä toteaisin, että kiilakorkokenkien lisäksi nykyisin on saatavana kauniita ja kivoja ballerinamalleja. Itsehän jouduin siirtymään jokseenkin korottomiin kenkiin viitisen vuotta sitten jalan katkeamisen takia. Olen myös ilolla pannut merkille, että lenkkarit ja muut sentyyppiset jalkineet näyttävät nykyisin olevan suurta muotia. Joskin somessa paheksuttiin sitä, että eilisen pressanvirkaanastujaislähetyksen juontajalla oli valkoiset tennarit.

Olisi tietysti ihan mukavaa, että nykyinen valtionpäämiehemme ilmaantuisi Naisten Kympin reitin varrelle heittelemään ylävitosia, kuten hän teki ulkoministeri (vai oisiko ollut pääministeri-?) kaudellaan. Voisi tietysti elvistellä, että monihan sitä pressaa kättelee mutta harvempi pääsee läpsimään. No tosin presidentiksi pyrkiminen ei tainnut olla silloin vielä hänellä mielessäkään. Eikä me kannustetut kävelijätkään sitä arvattu.

(Mitä siihen Naisten Kymppiin tulee, niin reitin varrellahan on vuosien varrella nähty varsin arvovaltaista sakkia. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on useina vuosina jakanut suolakurkkuja yhden tietyn vesipisteen vieressä. Unohtaa ei sovi myöskään tohtori Arajärveä, joka erään kerran seisoi Ruskeasuolla valkea pyyheliina käsivarrella ja samppanjapullo kädessä odottamassa presidentin kanslian joukkuetta, joka oli juuri saapumassa paikalle.)

Kipan päivitystä lukiessani jäin ihmettelemään, perivätkö pankit tosiaan maksuja myös tilien irtisanomisesta (siis jos vaihtaa pankkia kuten kai suunnittelit?) Me on oltu tyytyväisiä Aktiaan, joskin vuorovaikutus on jokseenkin olematonta. Kerran vuodessa kutsuvat kahville ja kysyvät, onko kaikki hyvin ja miksipä ei olisi.

Taisin mainitakin, että tyttären perhe on hankkinut vapaa-ajan asunnon Hangosta. Viime sunnuntaina kävimme sitä vilkaisemassa; hurmaava puutalo-osake jossa on sokkeloa ja kattoikkunaa ja panelointia ja parveketta ja kannatinparrua. Otin hommakseni selvittää talon historiaa; sillä on ikää 110 vuotta joten tässä nyt käydään kirjeenvaihtoa museo- ja arkistoihmisten kanssa. Yhtä ja toista on jo selvinnytkin, ja yhteisellä hankintalistalla on kaikenmoista asiaan ja aikakauteen kuuluvaa tavaraa kuten tietynnäköiset tuolit, määrätynmuotoiset Sorsakosken aterimet sekä valikoima erilaisia astioita. Kun viikolla veimme koiran trimmattavaksi Karjaalle, kiertelimme sikäläiset kirppikset mutta mitään loistolöytöjä ei kohdalle osunut.

Oho, tästä päivityksestä tuli pitkähkö mutta luultavasti muutama päivä menee ennen kuin taas rasitan teitä tarinoinnilla. Sitten tuleekin terveisiä Espanjasta, jonne lähdetään maanantaiaamuna anivarhain. Pääsiäiseksi palataan.

Mukavaa maaliskuuta, hyvää vointia ja iloista mieltä kaikille!

Tulirumpu, kyllä mulla oli rolla henkisenä tukena ja täynnä mankeloitavia lakanoita. Sisällä kävelen ilman tukea. Polvi tuntuu välillä ikään kuin muljahtavan paikoiltaan, joten pitkiä pätkiä varten on sauvat.

Tiinuliinu,restoraattori on poljin, jota voi polkea nojatuolissa istuen. Poljen vielä ilman vastuksia, mutta kunhan lihakset antaa periksi, lisäilen sitten niitä. Sitä voi käyttää myös pöydällä ja vahvistaa käsivarsien lihaksia, joten Justuksellekin hyvä. Hänellähän silloin onnettomuudessa repesi käsivarresta jotain ja hauislihas putosi puoleen käsivarteen.

Tytär kävi äsken leikkaamassa mun varpaankynnet. Saatiin samalla juteltua ihan kahden kesken. Heviteini on keksinyt, että haluaisi kesällä Altean kotiin viiden kaverinsa kanssa. Tytär ja vävy tuumivat, että opettavat pojan ajelemaan vuorilla kesälomansa aikana, sekä huolehtimaan talosta (pesukoneen käyttö on pojalle täysin omituinen juttu) jne. Ja Juniori sai pitkien keskusteluiden jälkeen tuoda tyttöystävänsä yökylään, eikä suostunut siihen, että tyttö yöpyisi vierashuoneessa. Tytär siunaili, että apua, noi varttuu liian nopeasti, hän ei pysy perässä!

Ja lopuksi pätkä miehen ajatusmaailmasta: minä kainosti hymyillen kyselin, että mitäs kivaa tehtäis tänään? Johon mies, että mä olen löytänyt tosi mielenkiintoisen lohireseptin, jota haluan kokeilla ja lähdenkin kaupasta hakemaan erikoismausteita. 

IL, oli ihan pakko ääneen naurahtaa tuota Justuksen "kivaa tekemistä"! Onhan se tietenkin tosi kivaa etsiskellä erikoismausteita ja lopuksihan sinä saat sitten herkutella uudella tavalla valmistetusta lohesta, joten sekin on kivaa 😋  Sanonta "miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta" pitää kyllä aika hyvin paikkansa, vaikkei "sitä" kivaa ajattelisikaan 😄

Olen muuten aikonut useamman kerran kysyä, vaan en ole muistanut. IL, oletko sinä huomannut, että Justuksen CPAP-laite alkaa puhaltaa myrskytuulen lailla ja kovasti kohisten ilmaa maskiin? Meirämmiähellä sitä sattuu tosi usein ja yleensä hän on aina silloin selällään. Olen ajatellut, että mahtaako puhallus johtua hengityskatkoksista tai sitten pinnallisesta hengityksestä, jota hänellä myös alkutestin mukaan esiintyy. Uniklinikalla on ollut aika harvakseltaan tarkastuskäyntejä, jolloin pääsisi kyselemään mieltä askarruttavista asioista. Muistelen, että hän olisi viimeksi käynyt siellä 10.6.2021, jolloin minä en päässyt mukaan, kun olin koko päivän testaamassa vaihtamista uudella ratikalla. Vuosittain olemme kyllä käyneet tarvikevarastolta hakemassa uutta maskia sekä letkua ja tänä vuonna taidamme saada taas uuden vesisäiliönkin. Hyvin laite on muuten toiminut, vaikka meirämmiäs ei välineitään juurikaan huolla enkä minä viitsi kynsiäni niihin pistää, kun mielestäni se ei minulle kuulu!

Minäkään en ole käyttänyt korkokenkiä enää aikoihin, vaikkei minulla mitään jalkaongelmia olekaan. Jotenkin ei vaan enää jaksa, varsinkaan jos joutuu seisoskelemaan pitkään. Olihan se aikoinaan kivaa kopsutella 10 sentin koroilla, kun ryhti asettui niin luontevasti hyväksi ja sääretkin näyttivät nätimmiltä, mutta aika aikaansa kutakin!

Tiinuliinu, kiitos kysymästä, silmät ovat ehkä hieman paremmat, vaikka oikean silmän sisänurkka vielä punoittaakin. Tiedä sitten, mistä mokoma johtui, vaikka on minulla joskus aiemminkin esiintynyt samaa ja välillä puna on levinnyt pitkälle vasemman silmän alapuolellekin. Sitä olen sitten hoitanut kortisonivoiteella, joka onkin auttanut nopeasti. Ihan silmän nurkkaan en arvaa voidetta laittaa, kun sitä ei saisi mennä silmään ja vaikka voisin sitä laittaa vanupuikolla, niin ei koskaan tiedä, jos vaikka sattuisi nukkuessaan silmää hieraisemaan.

Mekin seurasimme Stubbin virkaanastujaisia ja olihan se juhlallista ja vähän liikuttavaakin. Totesin, että Stubb joutunee ensitilassa hankkimaan pidemmän palttoon, jotta frakin liepeet eivät niin koomisesti näkyisi takin alta 😉  IL kun mietti josko sitä enää 12 vuoden päästä on uutta pressaa näkemässäkään, niin itse laskeskelin olevani silloin vasta 86 vuotias ja IL on minua jopa nuorempi, joten tietenkin me olemme näkemässä. Sitä paitsi kukan sen sanoo, että Stubb edes jatkaa toiselle kaudelle! Uskon kuitenkin, että me saimme hänessä ihan kykenevän presidentin enkä median tavoin ole kovinkaan huolestunut siitä, että hän möläyttelisi mitään harkitsematonta. Onhan hän hieman impulssiivinen, mutta eiköpähän työ tekijäänsä neuvo ja onhan hänellä neuvonantajia ja avustajia suitsimassa liikaa intoa!

Huomasin yllätyksekseni, että tänään on ensimmäinen Formula 1 kisa ja jostain kumman syystä varsinainen kilpailu on jo tänään, vaikka se yleensä on sunnuntaisin. Täytyy siis lähteä tekemään sapuskaa, jotta ehdimme syödä rauhassa ennen kisaa emmekä täydellä vatsalla heti nukahda kisan alussa, jota sitäkin on kyllä tapahtunut.

Mukavaa viikonloppua ja olkaa varovaisia ulkona, kun ainakin täällä on halvatun liukasta!

On kiva kuulla, että polvipotilaat toipuvat hyvää vauhtia. Kesällä saatte nauttia huolettomasta liikkumisesta monen kipuvuoden jälkeen! 💚

Tiinuliinu, flunssa on kyllä helpottanut, muttei täysin parantunut. Kunnon nuha ja limainen yskä seurasi kurkkukipua. Poikamme kävi jo lääkärissä monta viikkoa kestäneen yskän takia. Diagnoosi oli Mycoplasma - muistattehan sen nuoria urheilijoita piinaavan taudin takavuosilta. Todennäköisesti se on varusmiehemme tuliainen Parolasta. Mieheni kärsii ärsyttävästä yskästä, varsinkin öisin. Hän kävi tänään lääkärissä ja laboratoriokokeissa. Mycoplasma paranee kai itsestään, ellei pesiydy keuhkoihin ja aiheuta keuhkokuumetta. Minua vaivaa eniten sortuva ääni, etenkin kun huomenna kirkkokuoromme laulaa messussa. Ehkä liikuttelen vain huulia, ellei ääni avaudu.

Harmittaa, kun flunssat estävät kuntosalikäynnit. Elixia oli rekisteröinyt harventuneet käyntini, ja nyt sieltä tuli tarjous yhden kerran personal trainerin ohjaukseen. Ehkä saan siitä vähän vaihtelua normiohjelmaani!

IL, nuoret tosiaan varttuvat ihan liian nopeasti! Täytyy vain luottaa siihen, että he pärjäävät. (Silti, ajaminen Espanjan vuoristoisilla teillä saisi sydämeni syrjälleen.)

Tiinuliinu, miten ihanaa, että pääsette jälleen Espanjaan pakoon meidän kuraista kevättä! Oli kiva lukea fb:ssa sinun ja Koshkoin päivityksiä. Minulla on lähes jatkuva matkakuume. Terveydentilan vuoksi pystyisin vielä hyvin matkustamaan, mutta kuinka kauan. Selailen netissä matkatoimistojen ja hotellien sivuja miettien, mihin haluaisin matkustaa. Todellisuudessa tuskin lähden mieheni kanssa minnekään. Häntä ei enää kiinnosta, enkä tässä iässä halua lähteä yksin. Onneksi lapset ovat ottaneet minut joskus matkoille mukaan!

Kyllä korkokenkien käyttö on yhtä tuskaa, jos niillä joutuu paljon seisomaan tai kävelemään. Olen miettinyt, onnistuisiko se n. 6 cm:n tolppakoroilla? Viihdyn ballerinoissa, mutta kun olen nykyään vain 155 cm, niin haluaisin hieman lisää pituutta. Kesämekkojen kanssa voi hyvin käyttää tennareita, mutta ei juhlissa.

Unohdin kertoa laskiaismokani. Aikomukseni oli viedä laskiaispullia pojan perheelle sunnuntaipäivällisen jälkiruoaksi. Pienikokoisena en ylety liesituulettimen päällä sijaitsevan maustehyllyn ylemmälle hyllylle, joten leipäveitsen avulla pudotin sieltä vaniljasokeripurkin ja otin kopin. Sekoitin sitä ja hienoa sokeria kermavaahtoon. Maistelin seosta ja ihmettelin suolaista makua. Tarkistin ettei sokerisirottimessa vain ollut suolaa - ei ollut, ja lisäsin sitä. Kermavaahto oli edelleen suolaista. Tulin vilkaisseeksi vaniljasokeripurkkia ja siinä lukikin leivinjauhetta! Vein siis tuliaisiksi pelkät pullat.


Kyllä me saimme jälleen edustavan presidenttiparin! Onhan Stubbilla takanaan neuvonantajien kabinetti, joten kyllä hän varmasti osaa toimia harkiten ja tilanteet huomioon ottaen. Minä olisin 12 vuoden päästä 90-vuotias mummonkäppänä ja varmaan hoivakodissa, jos vielä elossa. Niin se aika kuluu.

Heippa,

Tiinuliinu mielellään sun kirjoituksiasi täällä lukee. Tämä polvi ei kyllä pysy paranemisessa IL:n polven kanssa samaa tahtia. Olen tänään lueskellut kaikenlaista. Mm. v. 2018 maininnut, että vaikka reissu kävellen autolta Kalliomaalauksille ei ole 5 km pidempi, niin ottaa koville selän ja polven vuoksi. Joten olen kyllä tullut vakaasti siihen tulokseen, että olisi pitänyt polvi saada "korjattua" aiemmin, niin varmasti paraneminen olisi ollut nopeampaa. Ja toinen juttu varmaan osittain on tuo hoitopaikka - Ortonissa kun sai jo sairaalassa ollessaan niitä kompressio/kylmähoitoja - vai menikö IL  oikein tuo. Se, mikä on vähän harmittanut, että en ollut hoksannut ja ei Peijaksesta mitään sanottu, sitä mittojen mukaan tehtyä kompressiosukkaa. Japenakin siitä kirjoitti, mutta hiffasin liian myöhään. Tulirumpukin kuuluu polviparanijoihin - vielä kahden polven voimalla.  Niin ja ihanaa Espanjan reissua teille. Mietinkin jo tuossa, että oletteko jo lähteneet. 

Katselimme eilen - minä suurimman osan päivästä ja alkuillastakin vielä - uuden presidentin virkaanastujaisia. Sitä skumppaa en ollut tiistaina hoksannut edes ostaa, viiniä meillä oli ja minä otin ajoissa aamusta lääkkeet (tavallista vähemmän), että sitten voin ottaa viiniä. Skoolasimme punkulla, mutta vasta alkuillasta. En uskaltanut lääkkeiden vuoksi aiemmin. Ruuan kanssa illalla oli vielä punaviiniä. Yöksi en sitten ottanut kuin tulehduskipulääkkeen, mutta eihän se mitään auttanut. Mua herätti vielä yöllä vähän väliä yks ääni, niin en viitsinyt sitten ennen aamua vahvempaa lääkettä ottaakaan, kun ajattelin, että en kuitenkaan saa nukuttua. Kylmägeelipusseja vaihtelin useampaan otteeseen. Koipi oli aamulla kipeä ja on edelleen. Mittailin jo ennen puolta päivää kuumetta, kun ihmettelin paleluani. Ajattelin ensin, että olen pitänyt kylmägeelipusseja niin paljon, että kylmyys mennyt jo luihin ja ytimiin. Mulla olikin pikkaisen lämpöä, myös vielä äsken. Polvea särkee itse haavan kohdalta ja mielestäni yhdestä kohtaa punoittaakin tavallista enemmän - siinä oli "isompi" rako kahden puolen välissä kuin muualla. Ei kai sinne enää 7 viikon jälkeen voi mitään tuehdusta haavaan tulla. Se olisi kyllä jo liikaa. 

Mulla ei auta paranemiseen, se että vaikka kuinka päätän "nousta" täältä suosta, että kivuiltani onnistuisin. Välillä on onneksi parempia päiviä. Tahdonvoimasta ei kyllä ole kyse. En tiedä, olenko kävellyt liikaa, jumppia en ole ihan joka päivä voinut kipujen vuoksi tehdä ja Peijaksesta saadut jumppaohjeet eivät kyllä mielestäni alkutaipaleen jälkeen mitenkään edistä paranemista. Sain Tulirummulta kopiot ohjeista 4:n viikon jälkeen ja minä tein niitä 7 viikon kohdalla. En olisi niihin mitenkään kyennyt neljän viikon jälkeen. Sen kyllä huomaan edelleen, että jalat väsyvät helposti. Jotenkin reidet molemmista jaloista väsyvät seisomisesta (mm. ruuanlaitossa) niin, että joskus ajattelen jalkojen menevän alta. Ja nyt on ihan viime aikoina vielä jotenkin keskelle polvea tullut "uudenlainen" kipu. Taitaa olla koko kipujärjestelmä mulla sekaisin. 

Korkokengät jouduin jättämään aikanaan jo selkäleikkauksen jälkeen noin 25 vuotta sitten. Olen pärjännyt hyvin ilmankin. 

Menna meillä on mennyt vähän formulainto, kun ei ole enää suomalaisia huipulla kuten ennen. Siippanikaan, joka oli minua paljon innokkaampi, ei jaksa enää kauheasti siitä kiinnostua. Urheilua tulee paljon ja monenlaista. 

Mukavaa viikonlopun jatketta. Jatkan kirjoittelua toisella kertaa. 

Pikselille vilkutukset, olen samaa mieltä presidenttiparista. Kirjoituksesi huomasin vasta omani jo lähetettyä. 

Kipa, tarkkaile huolella haavaa, niin kuin teetkin. Liikaahan se olisi jos siinä olisi jotain. En minäkään pysty seisomaan hetkeä kauempaa. Olen vältellyt ruoanlaittoa, tiskikoneen täyttöä ja tyhjentämistä. 
Siinä facen ryhmässä joku mies pohti lähtisikö jo tansseihin kun hakaset on vielä haavassa. No onnea vaan hänelle.