Jaksatteko Espanjan kuulumisia? Eilen uskaltauduin altaaseen, +20 oli vesi ja terassin lämpömittari näytti lähes neljäkymmentä. Mikä autuus uimisen jälkeen siemailla höyryävää kahvia terassilla ja katsella kimmeltävää merta.

Löysin varastosta ison muovilaatikon, jossa oli täällä säilyttämiäni vaatteita. Kaikki ihan liian isoja! Ystäväpari oli tulossa syömään ja rouva halusikin kaikki paitani ja caprit, voi miten iloiseksi tulin siitä. Toivat jäitä "tuliaisiksi", kun en ollut muistanut jäädyttää ja halusimme nauttia gin toniceja.

Justus valmisti tonnikalapihvejä ja uunipellillä  ihan tuoreita parsoja, minä tein salaattia lisäksi ja katoin pöydän kauniisti. Kukkia ostetaan vasta tiistaina markkinoilta, mutta leikkasin altaan viereltä pensaasta vihreitä lehtiä ja sommittelin niistä runsaan kimpun.

Seurasimme melkoista hommaa, kun 20 km meistä Tarbenassa oli iso tulipalo ja lentokoneet lensivät edessämme, laskeutuivat veteen ja koukkasivat mahaansa vettä.

Lähtivät sitten kissoja ruokkimaan. Lähellä on Cabo Calle de Cato, joka on täynnä kodittomia kissoja, silmät vaan kiiluu pimeässä. Ihmiset ovat jättäneet ruokakuppeja sinne tänne, rouva oli ostanut jotain lohikissanruokaa ja halusi antaa kattien herkutella. Minä en ollut suosiollisella tuulella kolleille, koska ilmeisesti ne ovat repineet meidän ruokoaidasta osia ja kapsuttaneet kukkaruukuista multaa pihalle.

Tänä aamuna heitin yöpaidan pois ja uimaan! Justus keitteli sillä aikaa kahvit, jotka nautittiin taas terassilla. Kunhan ehditään, haetaan pariskunta ja ajetaan Benidormin lähelle Carrefouriin ostoksille. Ja Decathloniin etsimään vesijumppapukuja, entiset hieman kulahtaneet.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

IL Kuullostaapa ihanalta siellä Alteassa. Täällä tänä aamunakin räntää tuli melkoisina riekaleina. Ja on kalseaa!!! Nauttikaa te lämmöstä.🥰

Me ollaan perjantaina lentämässä Englantiin ja ei sielläkään kovin lämmintä ole. Olen miettinyt, että minkä takin ottaisin, mutta ehkä vielä lähden kevyttopalla. Englannissa on usein viileää ja sateistakin, joten kivempi olla lämpimissä tamineissa. Sääennustekaan ei lupaile kuin jotain +14-15.
Tällä reissulla pysytellään eteläisessä Englannissa. Oxford ja Banbury ovat pohjoisimmat pysähdykset. Eteläisin on Isle of Wight. 
Olen jo pakannut, joten tässä nyt sitten vaan odottelen torstaita kun junailemme Helsinkiin. Minä yövyn tyttärelläni ja mies menee omalle tyttärelleen. Näin saadaan pikatapaamiset lapsilla. 😊

Kyllä kuulumisia on kiva lukea tuli ne mistä vaan. 

Kävin just 12 km pyörälenkillä, tuolla 7 asteen lämmössä. Onneksi ei tuullut, tosin ajoviima kyllä oli viileä. Urheilukelloni vaan ei mennyt päälle ja nyt tuo liikunta jäi taltioimatta.
Olen päättänyt, että vähintään pyöräilen 100 km kuussa. Katsotaan kuin onnistun. Kesäkuussa ollaan autolomalla niin siinä ei tule yhtään pyöräilyä. No täytyy pyöräillä parissa viikossa se. 
Meillä muksut sen verran isoja, että hekin jaksavat jo pitempiä lenkkejä. 
Kunhan nyt nuo ilmat lämpenisivät.

Ihanaa kun polvi on niin hyvä. Mikään liikunta ei sitä suututa. Eli ei leposärkyä eikä muutakaan. 
Mieskin on aika hyvässä kunnossa. Lääkitys puree. 
Vielä kun tuohon kuopukseen hoito tehoaisi. Oli kyllä pettymys kun sytostaatit eivät kasvainta taltuttaneet. Nyt hormonihoito munasolujen keräykseen, sitten sädehoito ja uudet sytostaatit. Sitten taas katsotaan voidaanko leikata.
On kyllä niin raskas asia. 

Kohta tulee sosiaalityöntekijä juttelemaan parin muksun kanssa ja viikon päästä uudelleen ja silloin vanhempikin mukana. 

Mies täytti eilen 68v ja eläke alkaa toukokuussa. ”Töiden” lopettelu taitaa venähtää ensi vuoden puolelle. No jaksaa, jaksaa. 

Ihanaa lukea kaikkien kuulumisia. Mukavaa, että jaksatte vielä matkustella.
Me ei jakseta kuin ajella mökille, matkaa on n. 40 km😁
Olenkin mökillä puuhastellut jo yhtä sun toista.
Kunhan loppuu parin viikon päästä tuo Kalligrafia, niin siivoan tämän kodin ja sitten kait jo siirrytään maille kesän viettoon?

Nyt on keittiö ihan hyrskyn myrskyn, kun keittiön pöytä täynnä kyniä ja papereita.
Kalligrafian näyttelytöitä yrittänyt saada aikaiseksi, tosin huonolla menestyksellä, Huoh!

Huomenna vien isännän ulos syömään. Ei mielellään kyllä lähde, mutta pitää taivutella. Täällä lapsuuskodin lähistöllä joen rannalla yks kiva ruokapaikka.
Huomenna tulee viiskyt vuotta siitä kun tavattiin😘

Hyviä vointeja ja kaunista kevättä kaikille💕

Karmale, laita kalligrafiatöistäsi kuvia instaan! On niin kärsivällisyyttä vaativa laji, että minä tyydyn vaan ihailemaan.

Tänään on ollut tavallinen kotipäivä. No jaa, aamukaffeet terassilla lämpimässä, sitä ei Suomessa ihan vielä voine harrastaa. Vaatteet eivät täälläkään puhdistu itsestään, joten tummat pyörimään. Uuvuttavaa on se, että kodinhoitohuone on alimmassa kerroksessa ja rapuissa kävely on mun polvelle vielä hidasta ja hankalaakin. Seuraaavaksi pesin lakanat, joita tytär ei ollut joululta lähtiessään ehtinyt, kun oli vaihtanut meille puhtaat. Nyt pyykit hulmuilevat alemmalla terassilla ja kohta könkkään alimpaan kerrokseen mankeloimaan ne. Minähän olen mankeliaddikti, joten olemme tuoneet Suomesta mankelin tänne. Täällä sellaista härveliä ei tunneta.

Terassilla seurasimme, kuinka valtava sumupilvi lähti etenemään mereltä ja nousi hiljalleen ylös vuorelle, peitti näköalan kokonaan. Jatkoi matkaansa talomme yli korkeimmille huipuille ja aurinko rupesi taas lämmittämään. Aikamoinen kokemus sinänsä.

Justus oli nostanut kuntopyörän varastosta altaan vierelle ja poljeskelin pitkään Välimerta ihaillen. Teippaan polven arven aina auringossa ollessani, kun siten siitä tulee vähitellen mahdollisimman huomaamaton. Molskahdin kuumissani altaaseen ja jumppasin sielläkin. Ja sitten lounaalle yläterassille, tosin nyt oli Carrefourista ostettua valmiswokkia, mutta se oli hyvää.

Ruokailun jälkeen kellahdimme masujemme viereen päikkäreille, joilla Justus tuntuu viihtyvän vieläkin. Minä kirjoitan tätä ja vilkuilen samalla merelle, jossa lipuu pari risteilyalusta. Valencian moottoritien humu kuuluu alhaalta, mutta siihen tottuu ja kun sulkee isot lasiovet, ei kuulu mitään.

Huomenna on löydettävä kaupungilta nippusiteitä. Sisääntuloterassin takorauta-aita on peitetty ruokokimpuilla, ettei Zappa karjuisi kaikkea liikkuvaa, mutta nyt se on purkautunut parista kohtaa. Norjalainen naapuri on raahannut risan kohdan eteen valtavan palmuruukun. Justus haluaa ostaa polttimoita ja vaihtaa talon palaneiden lamppujen tilalle uudet.

Tavallinen, rauhallinen päivä. Ystäväpariskunta on viihtynyt samanlaisissa hommissa omassa talossaan, tosin kyselivät, josko lähtisimme kaupungille, kun heillä on paljon roskia vietävänä. Heillä on itselläänkin auto, mutta kokevat hankalaksi peruuttaa autotallista sitä alas tielle. Me hieman huijattiin, ettei olla ajokunnossa.

En mä oikeesti Suomessa ihan näin laiska ole!

Kiitoksia kirjoituksistanne. 

Jostain luin, että Karmale ja miehensä tapasivat 50 vuotta sitten... Onnea <3 

Kivikasalle ja miehellensä mukavaa Englannin matkaa. 

Japenalle voimia kaiken keskellä. Ilolla luen, miten hienosti polvesi paraneminen on edistynyt. 

IL ja Justus nauttikaa lämmöstä. Meillä oli tänään aamusta valkoista maassa.... En olisi enää välittänyt. Mutta tuota asiaa ei nyt kannata sen kummemmin harmitella, kun sille ei mitään voi.

Mukavaa viikon jatketta, vaikka kevään eteneminen pysähtyikin. 

Heipat Hangosta

tai no tarkemmin ajatellen, kotona mä tätä jo kirjoittelen. Pikkukaupungista oli pakko poistua kun UK:lla oli jokin seminaari kongressi kahdenpäivänkokous mikälie. Sekoittelin aamulla sämpylätaikinan kulhoon, nyt on pallerot paistettu ja snautseri kyselee maistiaisia.
 
No ei se niitä kyllä saa, otan kohta koiran kainaloon ja matkustan julkisilla naapurikaupunkiin. Eli siis Espooseen. On torstai, tyttärellä pitkä päivä ja muukin perhe työhommissaan joten mami kokkaa. Tuleepahan siinä samalla tavattua kyseiset tyypit, ja snautseri saa leikkiä parhaan kaverinsa, tyttären spanielin, kanssa.
 
Hankoon tosiaan tutustuttiin parina päivänä. Tytär ja miehensä ovat ostaneet vapaa-ajan asunnon sieltä, ja he toivovat myös meidän muuttuvan osittain kesähankolaisiksi koska eivät itse töiltään ehdi kesäkodille kuin viikonloppuisin, eikä aina silloinkaan. Vene toki pidetään, pianhan sitä pitää ryhtyä kevätkunnostamaankin. Ehkä ensi viikolla jo, jollei lunta tule. 😊
 
Sillä aikaa kun me patikoimme Espanjassa, tytär ja vävy olivat panneet Hangossa tuulemaan vaikka pyysimme että jättäisivät jotain pientä puuhaa meillekin! Yli satavuotiaan puutalon huoneisto oli muutamassa viikonlopussa kokenut muodonmuutoksen. Seiniä ja lattioita oli maalattu, huonekaluhankintoja tehty (siksi mekin siellä olimme kun piti vastaanottaa pari sänkyä ja roudata muutama kuutio muuta muuttotavaraa).
 
Kirppareitakin kierreltiin, sekä Hangossa että Karjaalla, mutta mainittavia löytöjä ei tehty (olen saanut tehtäväkseni kerätä kirppareilta tiettyä astiasarjaa ja aikakauden mukaisia aterimia). Katseltiin autiota hiekkarantaa ja käytiin vuosien varrella tutuksi tulleessa vierassatamassa toteamassa, että kesäkahvilat eivät vielä tähän vuodenaikaan ole auki. Kahvit sentään saatiin kävelykadun varrella sijaitsevassa leipomossa (sen antimia on ostettu edelliskesinäkin) ja koira oli onnessaan, kun näki ihan uusia maisemia ja haistoi ihan uudet hajut. Mennen tullen katseltiin, että valtatien varressa on mahtavia mäntymetsiköitä, sinne varmaan tulee syksyllä suppilovahveroita.
 
Mutta nyt sämpylät reppuun ja koira kainaloon!
 
Voikaa hyvin ja nauttikaa kevätpäivistä kuka missäkin ja mitenkin!

Moi, 
tulipa mieleen vielä kysäistä, onko teillä kenelläkään kokemuksia silmien vuotamisesta? Tai ehkä pikemminkin ko. oireen hoidosta (mieluiten sellaisesta joka tehoaa 😄) 

Kas, olen korviani myöten kyllästynyt siihen että silmät vuotavat aina.  Ulkona ja sisällä, aamulla ja illalla. Ei oo yhtään kiva käyskennellä koiran kanssa ulkona tai vaeltaa ruokakaupassa kun vesi valuu poskia pitkin. Epäilen että jossakin vaiheessa joku ryntää Prisman hyllyjen välistä lohduttamaan mua murheista. Siis tyyliin "älkää surko rouvakulta, kyllä sitä tarjouskahvia riittää vielä teillekin" tms. 

Jokseenkin jokainen apteekissa myytävä silmätippa on kokeiltu. A-vitamiinivoide samoin (se on osoittautunut toistaiseksi tehokkaimmaksi tuotteeksi mutta mukava olisi löytää vielä vahvempi troppi). 

Voi Tiinuliinu, Hangon residenssistä tulee kyllä ihana lomapaikka!

Eilen mä kävelin vahingossa lähes 9000 askelta ja sen kyllä tänään huomaa. Lähdimme Justuksen kanssa kaksin kaupungille tekemään pikkuhankintoja, mutta parkkipaikkaa ei löytynyt mistään. Se on täällä vuosi vuodelta kasvava pulma, viimeinenkin rannan parkkiaukio on muutettu kauniiksi oleskelupuistoksi. Lopulta jätimme Pablon Marinaan, josta on pari kilometriä tallustettavaa lähimpään rautakauppaan.
Polttimoita olohuoneen valaisimeen sekä kylppärien lamppuun löytyi ja kiinalaisesta puodista tarvikkeet ruokoaidan kiinnittämiseen. Käväisin tarkistamassa yhden lempiputiikkini kevät- ja kesävalikoimat, mutta hinnat olivat nousseet ihan käsittämättömästi. Sinne jäivät kauniit puserot.

Kävin varaamassa sellaisesta rantaravintolasta pöydän, jonka arvelin miellyttävän taiteilijaystävääni. Hän vaatii pöytäliinat ja kankaiset lautasliinat ym. Idea osoittautui nerokkaaksi, silla muutamaa tuntia myöhemmin raflan terassi olikin täpötäynnä. Ystäväpariskunta saapui taksilla, alas vuorilta koko matka 14 euroa!

Kyseisestä ravintolasta taitaa tulla uusi lempipaikkamme, niin herkullisia olivat alkuun syömämme mustekalarenkaat ja varsinkin hummeripaella! Minulle uusi tuttavuus oli kosteuspyyhkeet, tarjoilija napsautti parin euron kokoista rasiaa ja sieltä ponnahti esiin tötteröllä se kosteuspyyhe! Hummerin puolikkaita taoimme niin voimallisesti saksilla ja muilla apuvälineillä, että nestettä roiskui sinne tänne ja taisivat kasvotkin olla kirjavat.

Ystävät jäivät odottelemaan, kun me laahustimme hakemaan autoamme marinasta, poimittiin heidät kyytiin yhden suihkulähteen reunalta ja ajettiin Mas i Mas -kaupan kautta ja näytin heille uusia vuoristoteitä ja maisemia.

Tänään on ollut viileämpää ja yöksi ennustetaan sadetta. Korjasimme ruokoaidan niin hyvin kuin pystyimme ja teimme muitakin pikkujuttuja talossa. Justus kokkasi nakkimunakasta ja parsoja, tuli kauniinvärinen ja maukas ruoka. Olen naureskellut Heviteinin viestejä, hän on viettänyt viikon Latviassa muutaman luokkatoverinsa kanssa Erasmusmatkalla. Teini kirjoittaa omalla tavallaan " käytiin jossain biojutussa, jossa haisi saat....nan pahalle". Opettaja kirjoittaa omalla tavallaan " tutustuimme valtavaan biojätepuristamoon..."  Mutta teinin kunniaksi on sanottava, että hän sentään viestii joka päivä ja lähettää valokuvia. (siihen on ehkä auttanut äitinsä sanoma, että ellei viestejä tule, äiti kysyy opettajalta, onko poika kunnossa).

Yritimme siirtää vävyn vanhempien avomersua autotallissa pienempään paikkaan, että iso Pablomme mahtuisi hieman tilavammin. No auto ei pihahdakaan, ilmeisesti akku lopussa. Joten jatkamme tallista peruutusta entiseen tapaan, minä elehdin auton ulkopuolella Justukselle, että nyt on enää kolme senttiä peilin ja ovenkarmin välissä. Naureskelin vävyn äidille puhelimessa, että ilmankos sä lupailit, että voidaan ajella sillä mersulla, kun ehkä uumoilit akun olevan tyhjä!

Huomisillaksi olen varannut vanhastakaupungista Michelinravintolasta pöydän. Sieltä tänään vielä varmistettiin, että olemmehan tulossa, kun heillä on jono. Siellä käymme yleensä vain erikoistilanteissa, mutta taiteilijatar haluaa sinne ehdottomasti. Pariskunta lentääkin sitten lauantaina pois ja jäämme odottamaan Justuksen tyttären perhettä luoksemme. Niin, ja Kipan siippa kavereineen on vuokrannut vävyn vanhempien talon ensi viikoksi, minä olen kutsunut miehet meille drinkeille.

Moikkulis Tampereelta!

Ihana lukea IL:n Espanjan kuulumisia kuten tietenkin myös muiden kuulumisia sieltä, missä kukin oleilee. Etten unohda, toivotan Kivikasalle ynnä miehelleen mukavaa Englannin matkaa.

IL mietin tuota arven peittämistä auringossa, jotta toimiiko se oikeasti niin, että arpi tulee huomaamattomammaksi? Eikö arpi yleensä ole muuta ihoa vaaleampi, joten rusketuksen keskellä se sitten näyttää vielä vaaleammalta? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Eilen tuli postista poliisilta ilmoitus, että meirämmiähen ajot alkavat olla ajetut. Tosin hän saa kyllä vielä antaa lisäselvityksen ja käsitän, että hänellä on mahdollisuus myös päästä viralliseen ajokokeeseenkin. Se tietenkin maksaa ja kun olen seurannut erään samassa tilanteessa olleen tuttavan sinnikkäitä yrityksiä saada jatkoa ajoluvalle, se ei välttämättä ole kovinkaan hedelmällistä. Tuttava on käynyt jo neljä kertaa kokeessa ja saanut hylkäyksen joka kerta. Nyt hän on oletettavasti lopettanut yrittämisen, mutta syyttää kokeen vastaanottajia mielivallasta ja ikärasismista! Hän on jo 85 vuotias ja sikäli eri tilanteessa kuin meirämmiäs, että hänellä on ollut pari aivoinfarktia sekä tajunnan menetys ajaessa, joka onneksi tapahtui syrjätiellä ojaan eikä aiheuttanut henkilövahinkoja. Pari viikkoa sitten kotiavustaja oli löytänyt hänet lattialta tajuttomana, joten tuollaiset eivät kyllä oikein enää puolla autolla ajamista, sillä mikäli hän saa jonkin kohtauksen ajaessa, siinä ei ole vain hänen, vaan kaikkien muidenkin tielläliikkujien henki vaarassa! Saa sitten nähdä, miten meirämmiähen asia etenee.

Kirjoitin facessa, miten olemme helmikuun puolesta välistä tehneet lähtöä passikuvaan, kun passimme menivät umpeen 1.3., mutta vasta viime keskiviikkona saimme homman hoidetuksi. Yllätyksekseni sain jopa varatuksi ajan poliisin lupapalveluun toukokuun lopulle, vaikka edellisellä kerralla katsoessani ensimmäiset vapaat ajat olivat elokuulle. Minulla on tänä vuonna edessä myös ajokortin uusiminen, kun täytän 75 vuotta elokuussa. Tällä kertaa tarvitaan laajennettu lääkärinlausunto, mutta meillä on vuotuinen lääkärintarkastus ensi kuussa, joten saan hoidetuksi ajokorttiasian samalla kertaa. Käsittääkseni hakemuksen voi tehdä netissä, mutta lääkärinlausuntoa ei todennäköisesti saa siihen liitetyksi, joten minun on käytävä henkilökohtaisesti Ajovarmassa. Se kuitenkin hoitunee nopeasti ja helposti ajanvarauksella ja kuvakin, jossa näytän erittäin höpsähtäneeltä 😆, saadaan poliisin passirekisteristä.

Matkusteluakin me hieman harrastamme , sillä olen varaillut meille lähinnä kotimaan lyhyitä retkiä Elohopeakerhon kanssa. Ensi viikolla käymme tutustumassa Eero Järnefeltin näyttelyyn Ateneumissa sekä Tamminiemeen, jossa emme ole kumpikaan aikaisemmin käyneetkään. Heinäkuussa piipahdamme Savonlinnan oopperajuhlilla katsomassa Mozartin Don Giovannin, jossa pääosassa on Waltteri Torikka 😍 ja elokuussa lähdemme pienelle risteilylle Visbyhyn M/S Gabriellalla. Teatteriklubin ulkomaanmatka kohdistuisi tänä syksynä Roomaan, mutta sen jätämme väliin, kun olemme käyneet siellä niin monta kertaa ja vaikka kyse onkin lyhyestä matkasta, niin siellä joutuu aina kävelemään aika paljon eikä sitä oikein enää jaksa.

Viime yönä tuli melkoisesti lunta ja piha oli ihan valkoinen ja lunta oli kertynyt oikein pensaidenkin päälle. Pelastustiellä se on kuitenkin jo muuttunut loskaksi, joka kyllä saattaa jäätyä liukkaaksi, sillä pakkasta on muutama aste. Krookukset ovat kukkineet parisen viikkoa, mutta tämä taisi nyt olla niillekin liikaa. Meillä on autossa jo kesärenkaat, mutta onneksi ajotarvetta ei ole ainakaan viikkoon, kun kävimme eilen kaupassa ja ruokaa on tarpeeksi. Tosin saahan sitä sitten tilatuksi verkkokaupasta kotiinkuljetuksella, mikäli tiukka paikka tulee!

Pesukone linkosi juuri itsensä pysähdyksiin, joten täytyy mennä nostamaan pyykit narulle. Toivottelen teille säätilanteesta huolimatta mukavaa kevään etenemistä ja rauhallista viikonloppua 😃