Huomenta! Täällä on oltu vasta muutama tunti hereillä. Ensimmäinen yö takana ja toinen edessä.

Mulla motivaattorina toimii yksinkertaisesti oma hyvinvointi ja terveys. Se auttaa työssä jaksamiseen, sillä teen epäsäännöllistä kolmivuoroa.

Oon kokeillut kaiken maailman dieettejä (kyllä, myös FitFarmin), mutta nyt vasta on tuonne kaaliin menny, ett' sallivampi linja sopii miulle. Ruokavalion tiukka linja aiheuttaa stressiä, mikä puolestaan näkyy sit vaa'alla.

Tsemppiä meille! Kyllä me tää handlataan!

UUS66 hienoa että innostuit ulkoilemaan! Mäkin olen ulkoillut vähintään pari kertaa päivässä, hitaasti mutta varmasti.

pugrag juu tiedän tuon tunteen että on näkymätön maailmalle, mutta kuitenkin aina tiellä ja mulla on usein sellainen tunne että vien liikaa muiden tilaa... Tavallaan olis kiva olla niin pienen pieni ettei tarvis ärsyttää ketään olemassaolollaan.

Tänään on ollut jotenkin alakuloinen mieli vaikka kovasti yritän tsempata itseäni ajattelemaan positiivisesti. Ei ole edes pms aika vielä, ehkä johtuu unesta jonka näin exästä. Edes nykyisen miesystävän viesti ei nyt tunnu piristävän... huoh...

Eilen repsahdin mamman leipomiin lättyihin, 4 kpl vattuhillolla. Eikun uuteen nousuun vaikka tänäänkin imeskelin palan 80% tummaa suklaata. Ei varmasti vaaka kiitä ens perjantaina, mutta eteenpäin sanoi mummo lumessa. Täällä onkin satanut oikein kunnolla lunta tänään. Kevätkukat lumivaipan peitossa on myös aika masentava näky.

Jee aurinko paistaa ja muutenkin taas motivoituneempi fiilis :--)

Katselen kuvia maailman tämän hetkisestä lihavimmasta elossa olevsta naisesta.

Charity Pierce painaa lähes 340 kg... Kirjoituksen mukaan Charity söi n. 10 000 kaloria joka päivä. Ikää naisella on 38 vuotta eikä hän pysty liikkumaan D: Charityllä on lapsi ja hän on menossa naimisiin... Tällä hetkellä hän pudottaa painoaan 1200 kcal/päivä ruokavaliolla. Hienoa!

Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Minkäköhän painoinen on Suomen elossa oleva lihavin nainen...

Voi kauheeta! On tuossa varmaan joku sairauskin takana.

Mulla jumittaa edelleen, mutta en lannistu. 122 kg ja voi, kun sais nyt ainakin kolme kg pois ennen kesää.

Kävin just lääkärissä tään mahan takia ja sitä ärtynyttä paksuasuolta lääkärikin epäilee. Kuitulisällä kokeillaan 3 kk. Oonhan saanut klubin kuitupalleron vihreäksi aina, mutta se ei sitten vissiin minulle riitä.

Kävelin tunnin poispäin tullessa Täälä ei näkynyt aurinkoa, mutta sentään jossain pilvenraossa näkyi sinistä

UUS66 ihanaa että oot ottanut askelia paremman terveyden suuntaan

Jotain lääkkeitä se nainen kyllä söi, ei mainittu mitä.

Oon yrittänyt miettiä millainen liikuntalaji sopis tässä painossa täysin aloittelevalle... Kävely on ihan jees, mutta entäs sauvakävely, jooga, uiminen... Mitäköhän muuta? Salille en ole vielä menossa...

Mulla tuntuu toi kuitupallero olevan haastavin.

pugrag mutta tärkeintä että lähtee! Itse käytän pussikeittoja vain siinä tapauksessa jos etukäteen tiedän että on tulossa hirveä mässypäivä tai pari samalla viikolla, tavallaan säästän kaloreita etukäteen. No ei tule usein niin tehtyä, mutta...

Mulla on ihan jättimaha ja just reidet alkaa olla aika pahassa jamassa, varsinkin sisäreidet... Luin jostain että sisäreisiin kertyy kaikki se roska ja moska mitä elimistössä on ja sen kyllä huomaa...

Äsken lenkillä ei meinannu pysyä läskijeggingsit jalassa. Meinaakohan tää sitä että olis vähän vyötäröstä lähtenyt vai ovatkohan venyneet, hmm. No perjantaina selviää. Koitan punnita/mitata aina kerran viikossa aamupäivisin eli perjantaisin. On kyllä tullut aika paljon repsahduksia tällä viikolla, hmm.

Olin pari vuotta sitten nielurisaleikkauksessa ja kyllä pelotti kun pistivät mut sellaiselle liian kapealle leikkauspöydälle... Sitoivat mut kiinni etten putoa. No onneks leikkaus tehtiin nukutuksessa joten en ainakaan ole tietoinen jos putosin.

Nuo yövuorot sekoittaa miun kropan totaalisesti. Kaikkea epäterveellistä tekee mieli. Onneksi yövuoroja ei ole usein.

Huomenna on sitten totuuden hetki, kun aamulla vaaka kutsuu.

Matami76 oon ollut aikoinaan muutaman vuoden yötöissä, aikamoista taiteilua kaiken suhteen... Iltatyötä voisin tehdä mutta en ehkä enää yötyötä, kroppa oli kuin liekeissä parin vuoden jälkeen.

JEEE nyt täytyy ihan vähän tuulettaa Perjantai ja punnituspäivä. Kaikesta repsahtelusta huolimatta painoa putos 400g ja nyt selvis miksei pysy enää "läskihousut" jalassa nimittäin vyötäröstä oli kadonnut peräti 1,5 senttiä Aivan ihana fiilis!!! Nyt löysin vihdoin sen asian mistä voin saada onnistumisentunteita... Ne kun ovat niin harvassa nykyään.

Enää toiset 400 grammaa ja pääsen ekaan tavoitteeseen Mikä ihaninta on se että tällä tavalla miten nyt syön voin elää vaikka koko loppuelämäni.

UUS66 oon aika vakuuttunut että tuohon vyötärön ympärykseen vaikutti paljolti koiran kanssa ulkoilu arkisin 2 kertaa päivässä. Viikonloppuna oon saanut vähän huilia. Jatketaan sitkeesti, hitaasti mutta varmasti

Tsemppiä ja erityisen kivaa viikonloppua kaikille

Jäi eilen punnitus, kun vaaka rupes sekoilemaan. Joko patterit lopus tai sitten hajoaa koko masiina.

Mie kans kamppailen tuon liikunnan aloittamisen kanssa. Jostain syystä tällä hetkellä liikkuminen ei pahemmin kiinnosta, vaikka se tekis mielelle ja kropalle hyvää. Jokunen vuosi sitten (=opiskeluajat) tuli käytyä niin zumbassa, salilla kuin kävelylenkeillä.

Huomenta! Punnitusaamun yllätys on -500 g

Vikon aikana punnitsin muutamana aamuna, mikä saa aikaan vain pahaa mieltä. Paino sahaa 1,5 kg välillä, mutta tänään näytti tuon ja siihen on tyytyminen. Vajeitten ja 6 tunnin kävelyjen jälkeen odotin enemmmän, mutta hyvä edes, että lähti taas tippumaan, jos lähti, kun alkaa jo epäillä tähänkö se jymähti lopullisesti
Nyt se olis 121, 5 kg.

Mahakipujen takia piti käydä lääkärissä. Ilmeisesti ärtynyt paksusuoli ja siihen määrättiin kuitulisää. Sen syömisen aloitan huomenna. Oon kyllä saanut pallerot hyvin vihreiksi, mutta kuitua silti liian vähän.
Toinen on proteini, mutta syön vain harvoin lihaa ja kalaa vielä harvemmin. Sekin pallura on proteinin osalta vihreänä, mutta kun käytän voita ruokien teossa, niin muuttuu keltaiseksi.
No, pääosin kuitenkin kaikki hyvin. Ei tää jumittaminen mitään kivaa ole, mutta niin käy kaikille jossain vaiheessa. Vanhempana tuntuu käyvän vielä useammin.