Huomenta 
Toivottavasti tosiaan Melluh saa apua.
Klo viisi on näköjään uusi normaali heräämisaika. Työpaikalle. En viitsi mennä uimahalliin kun saunoin ja pesin hiukset eilen.
Kankkukipu on pois, toivottavasti pysyy.

MELLUH, toivon tyttäresi tietävän sairautesi ja ymmärtävän, että tarvitset nyt enemmän heidän tukeaan. Voisiko Joensuun tytär esim. olla mukana lääkärissä kanssasi, jolloin hän saisi samalla tiedon sairautesi laadusta ja hoitosuunnitelmista, lääkityksistä jne. Ehkä on tullut aika ottaa vastuuta enemmän vanhemmista.
Tuntuu varmasti vaikealta luopua tai vähentää sitä huolenpitoa, jota miehesi kanssa olette antaneet lapsillenne ja heidän pienilleen. Nyt on tullut teidän aikanne saada tukea ja apua.

Rakkaudella  ❤️

Ei mennyt toiveden mukaan. Makasin päivystyksessä, pyysin kipulääkettä, ei anneta, kun lääkäri tulee kohta. Kivut ja toivottomuus saivat minut itkemään ääneen. Toivat kaksi burnaa tai Panacodia. Pakkoliikkeet jatkuivat, samoin kivut. Viideltä katsoi kelloa, sen jälkeen nukahdin. Seitsemältä tuli lääkäri, kokeili lihavoimia, nehän minulla ovat hyvät, koekeili ihon tuntoaistia ja passitti kotiin. On kyllä aika epätoivoinen olo.

Tytöt ovat meidän ilo. Ovat omatoimisia ja tekevät pieniä askareita. Leikkivät sovussa ja ovat tuntikausia ulkona. Syövät ruokaa silloin, kun mieskin syö.

Siivoja tulee kohta. Toivottavasti saan nukuttua.

Melluh, olipa vastaanotto. Ihan tässä tuota lukiessa sydän särkyy.  Onko lääkäritiimikin noin toivoton kipujasi kohtaan?  Hiljaiseksi vetää.  Onneksi pikkutytöt saa sinut unohtamaan kivun hetkeksi.  He ovat tärkeitä sinulle ja sinä heille.

Voi miten kurjaa, Melluh

Moi.

MELLULLE halaus!  Tuollaista juuri voi julkinen terveydenhuolto pahimmillaan olla.

Päiväkausia paistaa möllöttänyt aurinko meni pilveen - jei!  Vaihtelu virkistää ja hyvä, että viilenee.

Pilkoin pölkkyjä muutaman tunnin.  Sitten älysin onneksi lopettaa.  Mitäsitähulluja!

Kaapissa ei oo juuri mitään ruokaa, mutta minä laiskamato en taija kehata lähteä kauppaan.

Mellu❤️

Vuonna 2018 mulla oli samat oireet, hakeuduin kovien kipujen ja pakkoliikkeiden takia päivystykseen. Minulle annettii kunnon kipulääkistys ja ehkä unilääke. Sain nukuttua yhden yön kunnolla. Nyt on takana viisi muutaman tunnin yötä, joten joten olo on aika epätoivoinen. Elokuussahan sitten pääsi selkäleikkaukseen, jossa avarrettiin hermoaukkoja. Luulen, että nyt sama juttu.

Mieskin oli taas valvonut ja ollut huolissaan. Hänen sydämelleen käy tämä sairauteni.

Nasu
Olen huomannut, että Panacodin ja muiden kolmiolääkkeiden suhteen ollaan nyt tosi epäluuloisia. Kun etälääkärit uusii reseptejä, niin usein ei uusita tai uusitaan pieni annos ja käsketään hoitavalle lääkärille. Tänä talvenaki olen ollut sen takia oman lääkärin vastaanotolla ja hän totesi, että en ole mikään lääkkeiden väärinkäyttäjä.

NASU & kumpp. kirjoittivat viisaasti. Olen mm. läheisteni tilanteita seuratessani huomannut, että soten resurssit ovat vähentyneet hyvin monella taholla, oikeastaan näin on käynyt ihan muutamassa vuodessa. Henkilökuntapula on suuri jne . Eräällä  tutullani leikkaus ei mennyt niinkuin toivottiin, ja hänelle sanottiin että nykyinen tilanne pitää vain hyväksyä, koska sille ei voi mitään. Ei ehdotettu uudelleen koulutusta, kuntoutusta tms. Tuo henkilö on vasta noin 50-vuotias, joten työvuosiakin olisi vielä reilusti jäljellä. Myötätuntoni.

Sitä toki toivoisi, että keskusteluapua olisi tarjolla. Yhdyn myös siihen näkemykseen, että jossain vaiheessa hoivasuhteet kääntyvät toisin päin. Ei se monellekaan helppoa ole, mutta jos sille olemassa olevalle tilanteelle ei voi mitään, niin se on vain koetettava hyväksyä.

Nyt sauvakävelylle. Täällä on aurinkoista. Olemme nyt jo maalla.

Soittelin tänään terveyskeskukseen verikokeista . Muuten kaikki ok, mutta kokonaiskolesteroli pitää saada alle 3. Seurantaverikoe on muutaman kk:n kuluttua. Toivon että tuo hoituu kasviksia lisäämällä ja luopumalla kovia rasvoja sisältävistä kahvileivistä ja jäätelöstä. En ole mielestäni syönyt niitä paljon nytkään, mutta pitänee lopettaa kokonaan. Tuoteselosteiden tutkimiseen tarvitsee kyllä toisinaan  suurennuslasin. Toivon, että em. elämäntapamuutoksilla tippuu hieman myös paino. Pari kg riittää.

Hyvää viikonloppua kaikille.

Merelle: meillä soi usein Radio Nostalgia autossa.

Melluh: voi kurjuutta. Toivottavasti tuo oma lääkäri on kirjannut myös tietoihisi, ettet ole väärinkäyttäjä, jotta etälääkärit näkisivät sen.

Luin juttuja muutaman sivun, tuttuja nimiä näkyy

Itselläni ei mitään erikoista. Paino pääsi jossain vaiheessa nousemaan. Viime toukokuussa aloitin kävelylenkkien teon yksin ja puolessa vuodessa tiputin reilut 5 kiloa. Talvella kävely vähän hiipui, ostin toki nastakengät, ilman niitä olisin kävellyt paljon vähemmän. Nyt painoa on puolisen kiloa enemmän, pahimmillaan palautui kilon verran. Nyt taas lenkit ovat liki päivittäisiä, joten loppuvuodesta olen toivottavasti vähän keveämpi. Kuuntelen kirjoja kävellessä, kuulokkeeni ovat sen verran huonot (tai hyvät), että kuulen myös lintujen viserryksen. 

Muutoin elän AVH-omaisen elämää, afasia ja apraksia ongelmina. Liikkuminen häneltä onneksi sujuu, pitkiä lenkkejä ei toki jaksa ja vauhtikin on hidas.