tiistaina, 12. marraskuuta 2024 klo 14:41 Mummana kirjoitti:
Kaalikeitto ilman lihaa - mistä proteiinit?

Meillä laitetaan punaisia linssejä tai tölkkipapuja. Kiloklubin mukaan keräkaalissa on 22 % protineja... Voiko olla niin paljon🤔

Vastaan nyt myöhemmin itselleni: ei ole mahdollista, proteiineja olikin vähemmän, prosenttiluku tarkoitti, että kaloreista joita oli tosi vähän, 22% tulee proteiinista. 

Moi.

Alan olla CRETAn kanssa samaa mieltä, että saattaapi olla tämän vuoden pihatyökiintiö jo täynnä.  Tulis lumi ja armahtais!

Tänään olen käynyt joukkotutkimuksessa, ostanut pesukoneen ja digidagiTV:n.
Kävin myös lihakaupassa ja ostin 3 kg lihaa.  Hirvenliha on niin täyttä tavaraa, että sitä ei tarvi syyä kuin pikku jytynen ja olet kylläinen.

Aamuhämärissä kun läksin oli jopa soratiet jäässä.  Oli hirveen liukasta, vettä satoi ja korkean mäen päällä sai ajaa sumupilveen.  Tuli pahimmissa paikoissa mieleen, että pääsisköhän paremmin perille jos hyrrittelis laulaa virsiä - 😁😏

Kaupungissa sitten yllätys eli ois parkkitaloon pitänyt olla joku appi jotta ois voinut maksaa, pärkkele!  Sitten vaan ajelin pitkin katuja ja kyttäsin parkkipaikkaa.
Sanoivat lääkärikeskuksessa, että kaikki valittavat samasta.

Kodinkoneliikkeen olivat vallanneet harmaat pantteri, sovin sinne oikein hyvin sekaan.  Toista tuntia meni sielläkin.  Huh huh!
Kallista lystiä on kodinkoneiden hankinta ja kun ne vielä tänne periferiaan toimitetaan ja asennetaan.  Mutmitävälii, it´s only money 😛  Maksan mielelläni kun joku tulee ja vie vielä vanhat pois.

Nyt oon kyllä ihan poikki!

Hei
Mulla oli tänään terveyskeskuksessa korvien huuhtelu. Kelataksista ilmoitettiin, että taksi ei ehdi ajoissa. Mies vei sitten minut. Luulin, että paluutaksi peruuntui samalla, kun vientitaksi. Sitten taksi ja mies ajoivat yhtäaikaa terveyskeskuksen pihaan. Tulin taksilla ja mies perässä.

Mulle tuli jotenkin huono olo korvahuuhtelusta. Kotona pötkähdin suoraan sohvalle ja nukahdin siihen kahdeksi tunniksi. Nyt on päiväkahvi juotu, toivottavasti piristyn.

Korvahuuhtelun jälkeen ei voi panna kuulolaitteita märkiin korviin. Totesin, että en kuule oikeastaan tavallista puhetta ollenkaan, kun taksimies jutteli. Kotona sentään miehen ja tytön äänistä kuulen jotain.

Laitan vähän positiivista viestiäkin. Isänpäivänä kirjoitin faceen muistelman.

Minun isäni syntyi Liperissä vuonna 1913, hänen äitinsä kuoli kolmen päivän kuluttua. Isäni oli juuri täyttänyt 5 vuotta, kun hänen isänsä kuoli eli isäni jäi 5-vuotiaana täysin orvoksi. Hän sai kasvatuskodin Joensuusta tätipuolensa perheestä samoin kuin häntä 6 vuotta vanhempi sisarensa.

Isäni opetteli ennen kouluun menoa lukemaan ja sai aloittaa koulun toiselta luokalta. Opettaja kävi kotona puhumassa, että poika pitää panna oppikouluun. Sahatyömiehen perheessä, jossa oli kahden kasvattilapsen lisäksi neljä omaa lasta, tämä ei tullut kysymykseen.

Isäni oli jo lapsena kova lukemaan kaikenlaista. Hän oli kiinnostunut luonnosta ja linnuista. Nuorena hän opiskeli aktiivisesti Joensuun vapaaopistossa ja opintopiireissä. Hän näytteli monissa vapaaopiston näytelmäpiirin esityksissä. Hän opiskeli ainakin kirjallisuutta ja eestin kieltä. Hän toimi oppilaskunnassa ja esiintyi juhlissa.

Heti kansakoulun jälkeen hän aloitti viilarioppilaana Joensuun Rauma-Repolan sahalla ja hänestä tuli viilari. Vuonna 1939 hän muutti Helsinkiin töihin Kone ja Sillalle. Sieltä saadulla työkokemuksella pääsi myöhemmin VR:lle töihin.
Hän osallistui jatkosotaan tykistön alikersanttina tulenjohtotehtävissä. Sodan jälkeen hän muutti takaisin Joensuuhun  ja aloitti työt veturinlämmittäjänä. VR koulutti työntekijänsä veturinkuljettajaksi. Jokainen uusi dieselveturimalli vaati omat opiskelunsa. Isälle sähköpiirrustukset eivät tuottaneet ongelmia. Suvun nuoremman polven veturinkuljettajat tulivat vuorollaan isän oppiin ja sähkö- ja muut piirrustukset levitettiin olohuoneen lattialle ja siinä sitten nuoremmat saivat oppinsa.

Isäni oli hyvä matematiikassa ja fysiikassa. Hän opetti keskikoulua käyville sisarenlapsille matikkaa ja minä sain lukiossa opetusta myös  fysiikassa.
Isäni oli hyvin lapsirakas. Omien lastensa kanssa hän vietti paljon aikaa. Vuorotyötä tekevänä hän oli paljon kotona myös päivällä. Hän luki meille lapsille paljon. Kaksi istui hänen sylissään ja kolmas nojatuolin selkänojalla. Siinä kuultiin Aku Ankat ja Topeliuksen kootut kertomukset. Isän kanssa rakennettiin keväisin vesimyllyjä puroon, talvisin käytiin hiihtämässä.
 
Isän sydämeen mahtuivat myös muut lapset. Erityisesti sisaren lapsille hän oli tuki ja turva, kun heidän isänsä kuoli. Kesäisin mökillä oli äitini serkkuja, kolmekin kerralla. Heidänkin isänsä oli kuollut ja isäni tarjosi miehen mallin. Mökillä kalastus oli kaikkien harrastus. Me pienemmät lapset saimme mökkikesinä vanhemmista serkuista liki siskoja ja veljen.

Mökille kaikki sukulaisten ja myös vieraampien lapset olivat tervetulleita ja aina isä sukupolvesta toiseen jaksoi olla heidän kanssa ja erityisesti lapsille on jääneet mieleen isän keromukset, joita hän keksi itse. Isä taisi myös kansanperinteet Kuikka Koposineen ja Hölmöläisineen.

Isäni oli iäisekseen poikkeuksellinen myös siinä, että hän teki kotitöitä, vaikka tiskatessa veti keittiön verhot kiinni, ettei naapurit näe.
Lukeminen oli isäni elinikäinen harrastus. Vanhempien omakotitalo on rakennettu paikalle, missä isäni lausui seurusteluaikana äidilleni ruonoja.

Mummana, sitä proteiinia minäkin mietin. Laitoin sitten kuitenkin hiukan  ruskistettua  jauhelihaa ja  soijaa + pakastehernepussin.
Minäkään en vielä ole niitä uusia suosituksia viitsinyt hakea netistä, otsikoita vain lukenut. Pitää perehtyä täs joku päivä.

Tosiasia kuitenkin lienee, että ei meidän verkkisläisten kannata  radikaaleja muutoksia tehdä?   Ehkä uudet suositukset ovat enemmän nuorille , joilla on koko elämä on edessä?? Vai mitä mieltä olette? 

Mutta en minä leikkeleitä käytä ja en niitä nyt ala nyt ostamaankaan. Kasviksia olen kyllä lisännyt ruokavaliooni vuosi vuodelta.

Mikael Fogelholm antoi jo tänään synninpäästön, eli 800 g vihanneksia on mahdoton suurimmalle osalle ihmisiä. 
En minäkään tee suuria muutoksia. Annoskoko on ollut tähänkin asti suurin ongelma, sitä pitäisi saada pienemmäksi. 

Creta. Kiitos. Pojat ovat kyllä luonteiltaan auttavaisia, hyviä keskustelemaan  ja kuuntelemaankin  osanottavasti. Tyttö on perinyt  äitinsä luonteen ja on kiukkuisempi ja itsepäisempi. Liian opemainen, vaikka ope ei olekaan.

Tulis, hyvä idea vaihtaa jonkun kanssa huushollia silloin tällöin😁
Minäkin ehdotin omhoit miehelle, että saa tulla sitten siivoamaan meidän nurkkia.
Hän ei kyllä suostunut, vaan sanoi, että pyydä isäntää😲
Hällä oli pussukat ja nyssykät täynnä eri vaatteita. Niitä sitten järjestelin.
Vaatekomerot ja vaatehuone tupaten täynnä?
Tietysti emännänkin vaatteita suurin osa ja niihin en tietty kajoa. Vaikka hän ei kotiin enään tulekaan asumaan.
Mutta, vielä yhtenä päivänä jatketaan takkahuonetta ja perataan niitä työvaatteita. Ja siis ihan roskiin saakka, kun näytti uusiakin olevan vaikka kuinka.

En oo kuin nähnyt otsikon jostain leikkelejutusta, eikä pahemmin kiinnostakaan.
Meillä syödään juustoa ja kultakinkun siivuja leivän päällä. Eikä muuta leikkelettä, mikäli kurkku ei ole siivuiksi leikattuna leikkele🤔😁

SINILIINI meillä pojat ovat sosiaalisia ja miellyttäviä keskustelijoita mutta tytär on enemmän minun kaltaiseni. Hän kertoo hyvin vähän asioistaan ja juttelee silloin kun häntä huvittaa mutta ei omista asioistaan. Hän jo lapsena piti meitä ojennuksessa ja puhuu isänsä aina ympäri.😁
MIDINETTI sinulla oli virkistävä päivä.
KARMALE kukahan tulisi meille raivaamaan turhat tavarat, omg.

Tänään sain itseni sentään pihalle ja sain askareitani tehtyä. Nyt pihan pitäisi olla melko lailla talvikuosissa. Yhden kuorikesäkin voisi vielä levittää pensaiden juureen.

Mutta nyt ranskan läksyihin.

Creta, mä voin tulla🤣olen nyt erikoistunut muiden huusholleihin. Omat sitten ei niin kiinnosta. Mukavampi auttaa toisia💛
Paitsi matka voi tuottaa ongelmia.