Heippa kaikki! 🍉🥑🍯

Tiedän, että meitä on useita, jotka joskus kokee haasteelliseksi tunteet ja niiden käsittelyn. Joskus sitä tahtoo vain unohtaa tunteet ja syödä jotain hyvää. 

Täällä toivoisin, että jaetaan meille kaikille lohdun sanoja näihin tilanteisiin omien onnistumisten kautta. Eli siis omia kokemuksia saa jakaa ja muiden neuvomisen saa jättää pois kuvioista.

🍲🥦🧀🍰
Lempeyttä sinulle. 


Auttavia kysymyksiä: 
Miten tunnistan, että nyt on kyseessä tunnepohjalta syöminen? 
Miten reagoin siihen? 
Miten kohtaan itseni tunnesyömisen jälkeen? 
Miten hyväksyn tilanteen? 
Armollisuus? Toivekkuus?

Tervetuloa mukaan.  =) 

Voisin kertoa, että toivon itselleni vertaistukea, ja sen myötä halusin tämän ryhmän tehdä. Toisinaan itselläni on armollisuutta tunnesyönnin jälkeen, mikä ilmenee siitä, että kohtaan itseni ja tutkin, mistä tämä tunne kumpuaa. Käyn läpi tunteet. Välillä sitten en vain jaksa käydä, kun se tuntuu niin haasteelliselta. Minua on auttanut useimmiten kysymällä itseltäni että miksi. Välillä on vaikea kohdata tunteita tai edes tunnistaa tunteita ja silloin se turhauttaa.