Mä vaan ihmettelen, että mitä sun lapset syö jos ruuanlaitto ei maita? Eilen tein kaalilaatikkoa ja mietin siinä tehdessäni, että eipä paljoa maksa ja on niin taivaallista kun uunissa hauduttaa. Tekemiseen meni puoli tuntia ja loota muhi uunissa kun itse olin kuntosalilla. Isoja ruoka-annoksia tuli kuusi, osan laitoin pakkaseen.

Painonvartioiden opeilla laihduttelin eikä koskaan ollut nälkä. Riittävästi saa syödä mutta tavoitepainossa pysyminen on taitolaji sitten onko laihduttanut Painonvartioissa tai Kiloklubissa.

Kannanpa minäkin korteni kekoon... Moni onkin täällä jo liputtanut kunnon ruuan ja hyvien rasvojen puolesta, mistä olen täysin samaa mieltä. Samoin kasvisten hinnat; kannattaa seurata hintoja kauden mukaan, eri kasvikset ovat vuodenaikojen ja satokausien vaihtuessa vuoroin kalliita, vuoroin halpoja. Samalla saa mukavaa vaihtelua syömisiin. Ja mitä ruuanlaittotaidottomuuteen tulee, niin tekemällähän sitä oppii, ja mitä enemmän kokkaa, sitä vaivattomammaksi se muuttuu kun rutinoituu; mikä ennen tuntui työläältä, sujuukin pian vips vaan Usein on niin, että kun aluksi näkee vähän vaivaa, voi jatkossa ottaa höllemmin

Kotiäitiys+painonpudotus -yhdistelmän joitakin vuosia sitten läpikäyneenä muistan kyllä, että siinä on välillä koetuksella niin luovuus, hermot kuin fysiikkakin Sitä suuremmalla syyllä täytyy pitää huolta, että jaksaa, eikä kituuttaa nälkäkuoleman partaalla! Tsemppiä kaikille teille ja meille!

tiistaina, 17. elokuuta 2010 klo 08:01 BigBall kirjoitti::
tavoitepainossa pysyminen on taitolaji sitten onko laihduttanut Painonvartioissa tai Kiloklubissa.

Juuri siksi, niin kuin Kansis tuolla aiemmin kirjoitti, Kiloklubin tavoitteena on päästä elämänikäiseen painonhallintaan eli opetella semmoinen ruokavalio, jota voi kitumatta ja kärsimättä noudattaa lopun ikäänsä. Kukin taaplaa tyylillään – jos malttaa käyttää Painonvartijoiden systeemejä oikein ja omaa hyvän itsekurin sekä kenties luonnostaan hillitymmät ruokahalut , niin tottakai silläkin laihtuu. (Tällä foorumilla näkyy myös niitä, jotka ovat onnistuneet hukkaamaan ruokahalunsa kokonaan, syövät järjettömän pieniä kalorimääriä ja silti valittavat olevansa ihan ähkyssä. Ei hyvä sekään pitemmän päälle.) Mutta monilla meistä on Painonvartijoista ikäviäkin kokemuksia, eli että systeemi houkutteli kikkailemaan pisteillä (esim. säästämään ruoasta, että saisi syödä herkkuja) tai nälkä kiusasi. Ja ennen kaikkea, tämä ainakin oli oma kokemukseni, elämä rupesi pyörimään ruoan ympärillä: koko ajan ajatteli, että kohta saisi syödä ja mitä sitten söisi.

Siksi palaisin tuohon aiemminkin käsiteltyyn asiaan. Oikean monipuolisen ruoan laittaminen ja syöminen oikeisiin aikoihin, voi miten tylsän tätimäiseltä se kuulostaa, on painonhallinnassa ihan aa ja oo. Olet vielä nuori ja ehdit hyvin opettelemaan. (Minäkin olen ollut, vielä kolme lasta aika isoiksi kasvatettuanikin, tosi tumpula keittiössä ja raivokas ruoanlaiton vihaaja. Mutta Kiloklubin myötä yllättäen on hyvien ja terveellisten ruokien laittamisesta tullut kivaa.)

Vinkkejä löytyy esim. tämmöisistä ketjuista:
Nopeampaa ruoanlaittoa?
Perheellisen pikaruoka
Suomalaiset juurekset
Pienen budjetin ruokailu
Miten edullista ruokaa?

tiistaina, 17. elokuuta 2010 klo 00:06 wildchild kirjoitti::
Mä taidan tosiaan vaan olla hiukan vanhanaikainen, äitini painonvartija"uraa" seuranneena En vaan haluaisi tehdä ruuanlaitosta kovin mutkikasta, kuvittelen olevani kiireinen.. Haluaisin että kaikki olisi mahdollisimman helppoa, vaikka se sitten tarkoittaisi tomaatti+kurkku+salaatti+broileri -yhdistelmää.. Ja rasvaa käytän kyllä, joskis oivariinin muodossa

Ruoanlaitto ei oikeastaan ole mitenkään erityisen mutkikasta. Hyvin harvat ruokalajit oikeasti vaativat kikkailua. Pataruoat esimerkiksi saattavat kyllä vaatia uuniaikaa paljon, mutta sehän ei ole muusta puuhasta pois, aktiivinen valmisteluaika on muutamia minuutteja kun pilkkoo vähän kasviksia, pyöräyttää ehkä lihat pannulla (lihalaadusta riippuen, välttämättä ei edes tarvitse), heittää pataan ja mausteet perään. Sitten vaan koko homma uuniin ja voikin mennä ihan muita juttuja tekemään.

Tämä ei nyt ole pelkästään sinulle suunnattu, vaan olen ajatellut tätä kun muissakin ketjuissa on välillä puhuttu siitä, ettei viitsi/halua/osaa tehdä ruokaa. Ajattelisin, että sitä ruoanlaiton opettelua ja siihen ajan varaamista voisi verrata ihan siihen, että uusien elämäntapojen myötä olisi hyvä varata aikaa liikuntaan ja myös opetella sellaiset uudet ruokailutottumukset joista ei tule liikaa kaloreita kulutukseen nähden. Vaikka laihdutuksen ei ole tarkoitus olla mitään itsekidutusta, niin jotain "uhrauksia" ja muutoksia sen eteen täytyy tehdä. Se, että aikaisemmilla elämäntavoillaan on lihonut kertoo, että niissä on jotain pielessä ja jos niitä ei muuta niin pelkän laihdutuskuurin jälkeen lihoo uudestaan. Siksi tavat pitää muuttaa lopullisesti. Se saattaa vaatia, että aikaa ja rahaa käyttää sellaisiin asioihin, mihin niitä ennen ei ole kovin paljoa käyttänyt (liikunta, ruoanlaitto, ruoan laatu). Panostus maksaa itsensä takaisin hoikentuneena ja terveenpänä olemuksena.

Ihan samaa mieltä Merryn kanssa

Mä harrastan iltaisin, kun pitää saada nopeasti jotain ruokaa salin jälkeen, keittojen ja salaattien lisäksi paljon myös munakkaita ja kasviswokkeja. Wokit teen kesällä tuoreista vihanneksista ja talvella osin pakasteista. Lisäksi vaikkapa tofua, fetajuustoa, katkarapuja tms. Lihaakin voisi laittaa jos haluaisi, mulle se olisi illalla turhan raskas ateria. Aikaa menee vähän aineksista riippuen 15-30 min. Kasviksia ja mausteita vaihdellen tulee eri makuisia eikä pääse kyllästymään. Munakkaaseen mukaan sipulia, tomaattia, paprikaa ja sieniä sekä joskus rae- tai fetajuustoa tai juustoraastetta ja rinnalle vielä salaatti niin se on tosi hyvä ja täyttävä ateria, eikä vie kuin vartin tehdä, silppuamiset mukaan lukien.

Ma teen usein iltaisin toista ja salilta palattuani sellaista 'kasvispoperoa', johon pilkon esim. sipulia, paprikaa, kesakurpitsaa, sienia ja valkosipulia. Paistelen vihannekset pannulla oljyssa, heitan joukkoon pari purkkia tomaattimurskaa, mausteita (chillia, pippuri, paprikaa jne., tykkaan aika tulisesta) ja purkin kidney-papuja tai kikherneita. Tata poperao syon sitten soijarouheen ja taysjyvapastan kanssa. Paalle voi laittaa viela vahan jotain juustoa tai hapankermaa, jos tykkaa. Tama on yksi mun lempiruoistani; valmistus on helppoa ja nopeaa, seka se on terveellista ja tayttavaa. Harvemmin meidan taloudessa viikolla tehdaan mitaan monimutkaista ruokaa, siihen ei ole aikaa. Pataruokia teen slow cookerissa. Pilkon tarpeet usein illalla etukateen ja aamulla enen toihin lahtoa paistan lihat nopeasti pannulla, heitan kaikki tarpeet pataan ja pata porisemaan hiljaiselle. Illalla, kun tulee kotiin, ovelle leijailee valmiin ruoan tuoksu. Eika voisi olla helpompaa!

Taalla jo vinkattiinkin juureksista....Kaali on todella terveellista ja edullista ruokaa. Sita voi laittaa salaattiin, keittoihin ja maistuu tosi hyvalta hoyrytettyna. Niin, ja linssit on mun mielesta ihan super-ruokaa! Edullisia, terveellisia ja tayttavia.

Täällä onkin tullut esille hyviä pointteja, joita itsekin olin tulossa sanomaan. :) Minulle painossa pysyminen ei ainakaan ole enää mikään taitolaji, painoni on pysynyt hyvin (jopa pudonnutkin) jopa lomamatkalla, jolloin en ainakaan tietoisesti edes miettinyt syömisiäni, vaan söin hyvällä omallatunnolla mm. pizzaa, jäätelöä, valkoista leipää voilla + hillolla, ym. Olen huomannut, että Kiloklubin oppien myötä syön automaattisesti paremmin aina, myös silloin kun en kirjaa ylös jokaista suupalaa.

Kehoni on vuosien rääkkäämisen ja nälkäsignaalien sotkemisen jälkeen oppinut kertomaan, mitä se tarvitsee. Kyllä se tuntuu heti, jos syön liikaa sokeria tai muita huonoja hiilihydraatteja, liian vähän kasviksia, liian vähän rasvaa, ym. En ole kuitenkaan luopunut mistään hyvästä (aspartaamijogurtit, kumijuustot ja lantrattu maito eivät nimittäin ole hyviä), vaan syön edelleen myös kaikenlaisia herkkuja kun tekee mieli. Nykyään harvemmin tekee, eivätkä ne entiset herkut edes maistu entiseen malliin.

Olen aikaisemmin laihduttanut tuollaisella kuvaamallasi salaattilinjalla, painonvartijoissa, VLCD:llä (Nutrilett), mehupaastolla, raakaruokavaliolla, kaalisopalla ja varmaan kymmenillä muilla typerillä kuureilla. Tulos: 63 kg --> 104 kg, syömishäiriö, rikkinäinen kroppa, sekaisin olevat nälkäsignaalit, puutostiloja, ymymym. Harmittaa todella, että vasta nyt vuosien jojoilun jälkeen olen tajunnut oikean painonhallinnan idean. Se, että syö niin hyvin, että loppu käy kuin itsestään. Myös rasvaa ja reilusti, sitä ihminen tarvitsee!


Tähän vielä loppuun linssikeiton ohje, hyvää, helppoa, kevyttä, täyttävää ja halpaa!

6-8 annosta

2 dl punaisia linssejä
1 l kasvislientä
1 sipuli, 3 porkkanaa, 1 paprika, 250g kukkakaalia TAI 1-2 pussillista keittojuureksia
iso tölkki tomaattimurskaa
2 rkl ruokaöljyä tai voita
(kermaa tai kookoskermaa)
2 laakerinlehteä, yrttisuolaa, mustapippuria + muita mausteita maun mukaan (esim. tabascoa)

Huuhtele linssit huolellisesti ja pilko vihannekset sopivan kokoisiksi (pienehköiksi) paloiksi. Pehmennä sipulia rasvassa miedolla lämmöllä hetken ja lisää sen jälkeen kasvisliemi, linssit, vihannekset ja tomaattimurska sekä laakerinlehdet ja muita mausteita. Kiehauta ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla n. 30 minuuttia, tarkista maku ja lisää maun mukaan mausteita. Lopuksi lisää halutessasi joukkoon kermaa tai kookoskermaa maun mukaan ja lämmitä varovasti. Keitto paranee, kun saa seistä jääkaapissa seuraavaan päivään. Sitä voi myös pakastaa! Tarjoile smetanan tai raejuuston kera (varsinkin jos keittoon ei lisätty kermaa), oheen tuoretta täysruisleipää.