Paras apu itselleni on ollut se, että olen kieltänyt arkipäivisin herkut kokonaan ja viikonloppuna saa sitten herkutella, mutta tietysti kalorirajan sisäpuolella. Kun itselleen tekee selväksi, että arkipäivänä herkut eivät ole edes vaihtoehto, ei niitä edes tule niin mietityksi tai syödyksi sekä ne maistuvat sitten viikonloppuna entistä peremmilta.
Koska sehän on selvää, että joka päivä ei ole ihan pakko saada syödä kaikkea mitä tekee mieli Ja yhdistettynä SÄÄNNÖLLISEEN ruokailurytmiin ja että syö tarpeeksi usein ja riittävästi päivän aikana, olen itse päässyt hyvin eroon ainaisesta herkuttelusta. Se ei loppujenlopuksi vaadi edes niin kauheasti itsekuria (kuin mitä ensin ajattelee), kun vaan päättää, että viikot ovat herkuttomia ja viikonloppuna voi vähän hellittää. Tietysti kannustimeksi asiasta voi vielä lyödä jonkun leikkimielisen vedon sellaisen ihmisen kanssa joka tukee sinua tässä projektissa

Itse olen päässyt herkuttelusta eroon juurikin päinvastaisella lähestymistavalla. Herkkuja saan syödä aina ja niin paljon kuin haluaa. Keittiössä on laatikko, joka on täynnä karkkia ja sitä aina silloin tällöin täydennetään. Olen kerran punninnut tämän laatikon sisällön henkilövaa'alla ja sillä hetkellä karkkia oli yli 9 kiloa. Sisältäen karkkien pussien painon, mutta ei laatikon painoa.

Aika harvoin sieltä laatikosta tulee mitään otettua, kunhan muistaa syödä kunnolla. Viime viikolla kipeänä ollessani napostelin yhden suklaalevyn siinä viikon aikana.

Mulla kanssa sama ongelma.. Itse olen masentunut ja koulussa on rankkaa niin helposti lohduttaa itseään herkuilla, etenkin pimeään vuodenaikaan

Olen päättänyt että yritän enemmän vain keskittyä siihen terveelliseen syömiseen ja unohtaa hirmuiset rajoitukset.
Kokemuksesta tiedän mielialani laskevan ja itkeskelyn lisääntyvän jos herkkuja kovasti rajoitan. Säälittävää itkeä herkkujen perään, tiedetään

Olen yrittänyt korvata suklaalevyn suklaapatukalla tai 100g levyllä joka jaetaan puoliksi miehen kanssa. Puolen litran jäätelön sijasta syön yhden jäätelön tai neljäsosan vanilijajäätelö. Eli annoksia vaan koitan pinentään ja saada muuta syömistä reilaan niin eiköhän tuo herkkuhimo joskus laannu. (toivottavasti )

Herkkupallo on lähes aina punainen tai keltainen, mutta olkoon kunhan muut pallot näyttävät paremmilta

Minusta ei kannata koittaa kieltää herkkuja. Silloin niistä tulee helposti se kielletty hedelmä, joka sitten himottaa entistä enemmän. Itse ainakin syön hyvillä mielein herkkuja silloin kuin tuntuu siltä, mutta koita pysyä kohtuudessa.

En itseasiassa ole koskaan ymmärtänyt karkkipäiväkonseptia, koska meillä sitä ei ikinä harrastettu. Mitä jos karkkipäivänä ei teekään mieli mitään? Tai on pakko syödä koko iso karkkipussi, kerta on karkkipäivä:

torstaina, 12. helmikuuta 2009 klo 16:14 Didi_ kirjoitti::
Mitä jos karkkipäivänä ei teekään mieli mitään? Tai on pakko syödä koko iso karkkipussi, kerta on karkkipäivä:

Tuo kyllä kuulostaa aivottomalta touhulta. Eihän aikuisen tarvitse tuollaisia "sääntöjä" noudattaa?

Niinpä... mutta toisaalta tuosta kyllä moni varmasti tunnistaa itsensä. Kun on koko viikko odotettu sitä karkkipäivää ja sitten kun se koittaa niin puoliväkisin ahdetaan ne karkit kun nyt kerran saa syödä ja toisaalta kun sitten viikon päästä saa vasta seuraavan kerran karkkia niin vaikka olo on oikeastaan jo aika äklö niin pitää ne pussin pohjan viimeisetkin karkit vielä ahtaa suuhun. Ja jälkeenpäin sitä pysähtyy miettimään, että kovin montaa karkkia ei olisi tullut syötyä, jos oikeasti olisi lopettanut silloin kuin vielä karkki maistui hyvältä

Niin no mikä sopii kenellekin, siitähän se riippuu. Itselläni selvät rajat auttoivat parhaiten, mutta kukin tyylillään! Enkä tarkoittanutkaan tässä nyt mitään lapsuuden karkkipäivä-sääntöjä vaan mielestäni on ihan järkevää ettei joka päivä mätä kaikkea mitä mieleen juolahtaa. Kyse on siis kolmesta päivästä pe,la,su tai la,su . Ei vaan yhdestä jolloin houkutus ahtaa on suurempi. Mutta pakkohan ei ole vkonloppunakaan syödä mitään ylimääräistä , jos ei tee mieli.. Siihen juuri tavallani pyrinkin että niitä herkkuja tulisi harvemmin syötyä. Mutta kuten sanottua, mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille mutta en usko että kokeilemisesta ainakaan haittaa on

Ei oo kyllä koskaan tullut mieleenkään tuo mistä Lode puhuu...

No mulla ainakn toimii semmoinen, että viikolla saan syödä muutaman karkin tai keksin, kunhan pallot pysyy vihreinä ja kalorit kurissa, mutta sitten viikonloppuna saa syödä (siis jos haluaa) vähän enemmänkin, näyttäköön punaista sitten vaikka pallot ja kalorit ja kaikki. Tämä on toiminut hyvin, ja herkkuja on tehnyt tosi vähän mieli viikolla, ja painokin on pudonnut kun olen pitänyt "kokonaissaldon" kalorit miinuksella ja pallojen yleisilmeen viikon osalta vihreänä.

torstaina, 12. helmikuuta 2009 klo 17:06 Henne kirjoitti::
Ei oo kyllä koskaan tullut mieleenkään tuo mistä Lode puhuu...

Meitä on moneksi Mun mielestä tämä on sama ilmiö, kun monilla se iänikuinen laihdutuksen aloitus, että huomenna alkaa uusi elämä ja tosi tiukka laihis (tuhannennen kerran), mutta sitten sitä vähän niinkuin hyvästelee tämän nykyisen elämän ja mässää oikein kunnolla kaikkea kiellettyä, jota ei sitten enää huomenna voi syödä. Ja kuinka ollakkaan se laihis sitten kestää päivän tai kaksi ja sama alusta uudelleen. Lopputuloksen voi arvata, paino nousee pikemminkin kuin laskee...
Henne: hyvä niin, sulla on syöminen hallinnassa tuon suhteen ja meikäläiselläkin tämä on onneksi menneen talven lumia.