Pari kiloa on kolmessa kuukaudessa minultakin vain pudonnut noin 600 kcal päivittäisellä vajeella vaikka ylipainoa on parikymmentä kiloa ja ruokien arvioinnissa käytän vaakaa.

Ymmärrän hyvin Ritsskun turhautumisen, kun itsellänikin välillä tahtoo jurppia, kun tämä homma ei toimi.

Jos kilo läskiä on 7000 kcal ja
90 päivää x 600 kaloria =54000 kcal, niin läskiä pitäisi puhtaalla matikalla laskien hävitä kolmessa kuukaudessa n. 7,7 kg. Tai ainakin enemmän kuin pari kiloa nestekertymisistä tahi lihasten kasvusta tms. huolimatta.

Mutta ehkä tämä ei kaikilla vaan toimi niin helposti...

Ei se paino kaikilla lähde kovaa vauhtia ropisemaan alas. Eiköhän kaikilla ole toiveena pysyvästi alempi paino, silloin on tärkeää löytää ruokavalio ja liikkumistapa jota pystyy noudattamaan loppuikänsä. Paino ei tipu yhtä nopeasti kuin ihmedieeteillä mutta toivottavasti tulos on pysyvä.

Ruokavalion kanssa voi hyvin tehdä kokeiluja, sillä tavalla löytyy se ruokavalio joka sopii itselle ja omalle keholle perhaiten, kaikille ei sovi sama kaava. Vihreiden palluroiden rajoissa voi aika vapaasti vaihdella ruoka-aineiden suhteita. Varmaan yleisimmin kokeiltuja konsteja on hiilareiden vähentäminen (ekaksi ravinteettomat höttöhiilarit pois) ja rasvan tai proteiinin lisääminen.

Painonpudotuksessa ja painonhallinnassa tarvitaan valitettavasti sitä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, ihmeitä ei tapahdu parissa kuukaudessa. Kannattaa myös pyrkiä ymmärtämään syömäänsä ruokaa ja sen merkitystä. Kun tieto karttuu, on helpompi tehdä järkeviä muutoksia.

Minulla on siis kotona pieni vauva, joten liikun päivittäin vaunulenkkeilyn muodossa noin tunnin verran. Tässä tulee kyllä ihan hiki ja syke nousee. Lisäksi sitä lihaskuntoharjoittelua ja tietysti nostelen ja kanniskelen tuota 12 kilon "pientä kahvakuulaa" päivittäin sylissäni.

Ruoat lasken aivan taatusti kaikki oikein, entisenä syömishäiriöisenä ruoan punnitseminen, laadun tarkkailu ja kalorilaskenta on kyllä vähän liiankin hyvin hallussa... Sekä liikunnan että ravitsemuksen pitäisi olla kunnossa kiloklubin sääntöjen näkökulmasta.

Ja nille, jotka sanovat, että 1700kcla:lla ei voi "kituuttaa": kyllähän ruokaa pystyy hyvän määrän syömään ja ei minua nälkä juuri vaivaakaan. Minulla se "kituminen" johtuu lähinnä palelusta, päänsärystä ja väsymyksestä, jota laihdutus minulle aiheuttaa. Ja nyt on turha kenenkään sanoa, että "kyllä ruokavaliossasi on nyt jotain pielessä, kun tuollalailla oirehdit" --> minulla on kroppa aina reagoinut hyvin vahvasti ruokavaliomuutoksiin ja kaloreiden vähenemiseen, se on vain ominaisuus, joka minulla on.Siksi tämä laihdutus tuntuu minusta niin työläältä... Vaikka vähentäisin kaloreitani vain 200kcla/pv, olisi silti yhtä nuutunut.

Huoh... Tuntuu, että olen ihan lopussa

/foorumi/#Thread:1393,0;32231

Ks. tuolta vastaukset kysymyksiin 3. ja 8.

Rupesin miettimään olisitko sittenkin laskenut vahingossa liian alhaisiksi päivän kalorit, koska oireet (palelu jne) ainakin viittaavat siihen että kroppasi olisi mennyt säästöliekille.

Yksi tapa testata teoriaa on syödä jonkin aikaa (pari viikkoa) ainakin pari sataa kaloria nykyistä enemmän ja katsoa muuttuuko tilanne.

Ensimmäistä kertaa Kiloklubia käyttäessäni minulta putosi surkeat 2,5 kg 5 kuukaudessa ja olin hyvin ahdistunut hitaasta vauhdista vaikka olin mielestäni siihen henkisesti valmistautunut. No enpä ollut. Toisaalta minulla oli kyllä koko ajan sellainen tunne että läski palaa kiireen vilkkaa ja vaatteet jäivät nopeasti väljiksi. Siitä huolimatta että vaa'an viisarit eivät liikkuneet oikein minnekään.

p.s. Olin silloin n. 2,5 kiloa normaalipainon ylärajan yläpuolella.

Mulla menee usko koko touhuun. Olen uskollisesti pitänyt kirjaa kaikesta syömästäni ja liikkumisestani. Hemikuussako mä tän aloitin, nyt on huhtikuu. Mun paino huojuu siinä +-1,5 kg aloituspainosta, vyötärö on ehkä pari senttiä paksumpi (en tiedä olenko mitannut väärästä kohtaa tms).

Varsinkin viimeisen viikon aikana olen jäänyt tavoitevajeesta noin puoleen, mutta vajetta siis kuitenkin. Jotenkin tuntuu siltä, että aivan se ja sama mitä syön, se ei näy missään.

Miten edes voi olla mahdollista pitää yllä sadan kilon massaa vajaalla 1700 kalorilla päivässä? Ennen noita kahta nuorempaa lasta, eli vajaat viisi vuotta sitten saatoin syödä ihan miten vain, pari kertaa viikossa kävin Hesellä tai pitsalla, joion okerilimsaa, karkkia joka päivä. Ja paino pysyi siinä samassa 86 kilossa, johon olisin ja olin täysin tyytyväinen. Nyt en ole käynyt "ulkona syömässä" koko vuotena, limsaa en käytä ollenkaan, en mehua, en alkoholia. Karkkia perjantaisin. En edes keksi mistä voisin leikata. Musta tulisi maailman läskein anorektikko (oon tosi pahoillani, todella väärä aihe "vitsailla", mutta oikeasti mua itkettää koko tilanne).

Annanko ihan suosiolla olla koko jutun? Anteeksi jos tämä teksti on täynnä kirjoitusvirheitä, surettaa ja turhauttaa.

Olen jo vuosia laihduttanut täällä kiloklubissa eikä mikään syöminen ole vaikuttanut vaikka pallot kuinka ovat näyttäneet vihreää.

Mutta nyt olen saanut reilussa kuukaudessa yli 5kg. pois sillä että merkkaan yhä tänne kaikki syömiset (1600-1800kcal.) mutta olen opetellut syömään AINA 3 tunnin välein. Toki joskus tulee tilanteita että venähtää 4 tai 5 tuntia syömis väliä mutta yritän pyrkiä siihen 3h.

Kasviksia minullakin tulisi liian vähän muuten syötyä mutta laitan blenderiin maitorahkaa ja sinne sekaan myös varsiselleriä, parsakaalta, marjoja tai mitä nyt keksinkin. Juotuna kasviksia saa yllättävän paljon menemään alas Tommosia juomia juon kerran tai kaksi päivässä, riippuu vähän. Ja kannattaa muuten päivällisellä ja lounaalla katsoa vähän minkä verran sitä ruokaa syö ettei tule liikaa syötyä. Vatsa kyllä tottuu jo parissa päivässä vähän vähempään

Joo, säännöllinen ruokailurytmi on tosi tärkeää, että elimistöllä on tasaisesti polttoainetta. Oliiviöljyä kannattaa lisätä esimerkiksi salaattiin, mukaan suolaa ja mausteita. Vettä kannattaa juoda paljon! Ja jos olis mahdollista tehdä edes jossain määrin lihaskuntoa, vaikka kotitreeniäkin, niin se kiinteyttää tosi tehokkaasti! Ja mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän kroppa kuluttaa jo lepotilassa. Vihreät kasvikset on kaikkein parhaita laihdutuksen kannalta. Erityisesti parsakaali. Sitten vielä tuli mieleen, että pitäisikö tarkastuttaa varmuuden vuoksi kilpirauhasarvot? Nukutko tarpeeksi? Onko stressiä? Kaikki nämäkin vaikuttaa... Senkin voisit tehdä, että heittäisit vaakan nurkkaan muutamaksi viikoksi ja keskittyisit vaan syömään vihreitä pallukoita ja koittaa olemaan miettimättä painoa.. Se ei aina ole ihan loogista tuo elimistön käyttäytyminen. Tsemppiä! Ei kannata luovuttaa.

Kiitos ihanat. Tuo ruokailun säännöllisyys ei kyllä mulla taida toteutua. Enkä taatusti juo vettä tarpeeksi. Myös tuo blenderivinkki saattaisi toimia.

Eli on jotain vielä mitä voin kokeilla. Kilppariarvojakaan ei ole testattu. Onneksi en hukuttanut suruani kuin pieneen jäätelöannokseen

Aloin nyt tarkastelemaan vyötärönympärystä (jota en aikaisemmin juuri mittaillut) ja kappas: viikossa senttejä lähti vyötäröltä 2,4cm!

Puntarin olen nyt hetkeksi jättänyt pois kokonaan, koska huomasin sen alkaneen ahdistaa minua... lisäksi päätin nyt, että jos minua kauheasti nälättää ja paleltaa yhtä aikaa, saan syödä esim. voileivän, hedelmän tai lautasellisen puuroa. Katsotaan, mitä tapahtuu

Voi olla, että arvioin syömäni ruoan määrän liian alhaiseksi... hassua sinänsä, syön nimittäin kuitenkin kaksi lämmintä ateriaa päivässä, mittaan ja punnitsen kaikki ruoat jne. Noh, aina sitä oppii uutta