1) terveys
Itselläni on nuorestä iästäni huolimatta (25 v.) jo todettu koholla oleva verenpaine sekä kolesterolia. En missään tapauksessa halua lääkitykselle, joten nyt kokeillaan, olisiko painonpudotuksesta jotain apua. Olen tähän mennessä laihduttanut n. 20 kg pahimmista ajoistani ja molemmat arvot ovat kyllä olleet laskusuuntaisia.
2) ulkonäkö
Haluaisin olla pienempi ja hoikempi, jotta näyttäisin paremmalta. Olen sinkku, joten tulevan puolison etsimisessä parempi ulkonäkö olisi tarpeen (vaikkakaan en halua sellaista miestä, jolle ulkonäkö merkkaa paljon).
3) vaatteet
Olisi ihanaa mennä kauppaan normaalikokoisten osastolle ja valita upeita vaatteita sovitettavaksi. Kaikki ne mahtuisivat päälle ilman kiskomista ja eikä mistään pursuaisi ylimääräisiä makkaroita. Ei yhtään harmittaisi uusia koko vaatevarastoa.

Tämä aihe saikin ihan miettimään ja pohtimaan näitä asioita...tässä nyt muutama ainakin mitä mieleen tuli

1) Terveys
Kuulun sukuun, jossa ylipaino kuuluu elämään kuin bensa autoon. Tai ainakin siltä vaikuttaa. Tätä kautta myös monet sairaudet tuntuvat vaivaavan. Itse kun olen vielä nuori (24v.) niin voin vaikuttaa siihen minkälainen oma elämäni tulee olemaan vanhempana. Hyvä kuntoisena ja terveenä jaksaa myös paljon paremmin. Siihen pyritään.

2) Ulkonäkö
No tietenkin. Kuka ei haluaisi näyttää hyvältä? Enkä tarkoita, ettei ylipainoinen voi näyttää hyvältä - tottakai voi! Mutta raaka tosiasia on, että minä en kuulu siihen ryhmään. Haluan siis laihtua, jotta olisin paremman näköinen..edes vähän.
Samaan kategoriaan voinen lisätä sen, että haluan mennä vaatekauppaan, ottaa sen tietyn koon, jonka tiedän varmasti olevan sopiva ja hyvillä mielin testata sitä siinä pikkukopperossa.

3) Henkinen hyvinvointi
Kesällä 2009 painoin yli sata kiloa. Tällä hetkellä 25kg kevyempänä voin paremmin henkisesti. Huomaan olevani paljon iloisempi ja onnellisempi nykyään. En tiedä johtuuko se vain ja ainoastaan painon pudotuksesta vai onko syitä muitakin, mutta uskon sen olevan ainakin yksi vaikuttajista.
Mieltä piristää myös ihmiset, jotka huomaavat tulokset, kehuvat ja kannustavat jatkamaan.

Paino viimeksi 77,5kg.
Seuraava tavoite 75kg.
Normaalipainoon matkaa 10,5kg.

Vain yksi syy. En osaa perustella itselleni että miksi minun pitäisi kantaa läskikuormaa mukanani.

Miksikö laihdutan?

Hyvän olon ja terveyden palauttamiseksi haluan oppia uudelleen tervelliset elämän tavat.

MInulla on varmaan vaatekaapillinen vaatteita, jotka eivät ole mahtuneet päälle aikoihin, jos koskaan. Haluan käyttää niitä, ihania vaatteitani. JA töissäkin mahdun niihin uusiin, mukavan näköisiin vaatteisiin, joita ei hinnakkuuden vuoksi hankita kaikkein suurimpia malleja.

Kykenen paremmin vastaamaan parisuhteen erilaisiin vaatimuksiin: edustusvaimoa kehtaa paremmin esitellä yhteistyökumppaneille, jaksaa paremmin sekä miehen että pojan kanssa tehdä asioita. Varmaan työnantajakin ilahtuu, kun toteaa, ettei tarvitse tilata minulle suuria vaatteita (säästöä sekin, ylipainoisia toki vielä riittää).

Taisipa tulla useampikin syyy kutistumiselle....

Minulla on paha olla. Koko ajan tunnen itsessäni surumielisyyttä siitä tunteesta, että olen liian iso. Liikkuminen, kävely pelkästään tekee kipeää. Koko ajan on kömpelö olo.
Vielä en ole sairastunut, mutta tiedän olevani tikittävä pommi.
Ja muistan hyvin sen ajan kun olin paljon pienempi.

eli
1. haluan fyysisen ja psyykkisen hyvänolon...sen painon jossa tuntuu hyvältä..
2. haluan vaatteiden mahtuvan päälle...ja sellaisten, josta pidän.
3. haluan taas nauttia patikoimisesta.

Lämpimin ajatuksin,
päivihanne

OMan terveyden: fyysisen että psyykkisen takia.
Kyllä ''paha'' olla kun on liian iso; kaikki vaatteet kiristää ja mistää et löydä sopivia jne.

Toivon nyt, että tällaista viestiketjua ei aikaisemmin ollut ja että tämä menee oikeaan paikkaan..

Nyt ei ole kyse siis pelkästään ulkonäöllisistä tekijöistä. Vaikuttivatko päätökseesi myös psykologiset tai terveydelliset seikat? Pakkomielteet? Mitä tahansa se onkin, olisi kiinnostavaa lukea muiden tuntemuksia.

Mulla itselläni ehkä se kaikkein suurin syy on se, että en halua enää jatkaa tähän malliin. Painan nyt 91.2kg (lähtöpaino 96kg, tavoitepaino nyt ensin ainakin 65kg) mutta mitähän se olisi mahtanut olla kymmenen vuoden päästä, jos en olisi nyt ottanut itseäni niskasta kiinni? Ja saattaa myös kuulostaa hieman pinnalliselta, mutta itse en kestä sitä, että suurin osa miespuolisista ystävistäni ja ex-poikaystäväni ovat olleet minua paljon kevyempiä. Minä en halua, enkä suostu, olemaan enää heitä painavampi. Siksi haluan siis tehdä muutoksen. En voi väittää, etteivätkö nykyajan kauneusihanteet olisi vaikuttaneet päätökseeni myös. Olen aina ollut se "iso tyttö" kokoa 42, kun kaikki muut tytöt ovat huidelleet koossa 34-38. Ja aina vaatekauppaan mentäessä mulla on sellainen olo, että kaikki kivat ja nuorille sopivat vaatteet on tehty hoikille tytöille.

Kun stressaan liikaa lihon, ja kun lihon stressaan painoni takia ja masennun ja syön vielä enemmän, jonka jälkeen masennun vielä pahemmin ja inhoan itseäni. Paha kierre. Aikaisemmin olen saanut sen katkaistua, ja saanut hirveästi positiivista energiaa laihduttamisesta. Sitten on jotain tapahtunut ja historia on toistanut itsensä.

Nyt pääsin pois stressaavalta työpaikalta opiskelemaan unelma-ammattia, ja innostuin samalla laihduttamaan.

Minulla pääsyy laihduttamiseen on ulkonäkö, ja miten ulkonäkö vaikuttaa psykkiseen vointiini.

Päätin että tällä kertaa laihdutan hitaasti ja ilman nälkää, mutta mitä tapahtui, paino on laskenut paljon nopeammin kuin odotin! Ja nälkäinen en ole todellakaan ollut.

Mielenkiintoinen ketju ja mielenkiinnolla lueskelen muidenkin perusteita laihdutukselle.

Itse yksinkertaisesti väsyin siihen iänikuiseen väsymykseen ja jatkuviin kipuihin. Ymmärsin koko ajan että suurin osa johtui siitä että syön väärin ja en liiku, mutta vuodesta toiseen jatkoin itseni paisuttamista.
Nyt oli töissä pidempi stressitön jakso ennen kesälomaa ja silloin sain vihdoin kerättyä voimia aloittaa uuden elämän tavan heti kesäloman alkaessa.
Olen ollut niin kauan huolissani terveydestäni ja syyttänyt itseäni siitä miten kohtelen ruumistani, että on todella vapauttavaa kun vihdoin teen jotain hyvää itselleni

Vaatekaappi täynnä pieniä vaatteita.. Ja yleensä tyytymättömyys omaan peilikuvaan. Kuntokin on rapistunut ja uuden elämän aloittaminen piristää kummasti mieltä,kevyt olo tekee ihmeitä.