sunnuntaina, 16. tammikuuta 2011 klo 18:31 Miuuku kirjoitti::

Pitää kai sitten tyytyä tähän... Herkutella sitten oikein olan takaa, kun se päivä on ja muina päivinä pitää ne tiukat omat rajat

Niin, tähän voi tyytyä mutta silloin tilanne tulee aina olemaan jatkossa sama - tai oikeastaan pahenee hiljaalleen ajan kanssa.

Suosittelisin kuitenkin sen ateriarytmin ja sallivuuden opettelua. Kuten sinäkään, ei siihen kukaan usko ennen kuin siihen heittäytyy pitemmäksi aikaa ja huomaa sen toimivan.

Mun on pidettävä "herkkupäiviä" jolloin en laske kaloreita. Olen vasta aika alkuvaiheessa opettelemassa uudelleen miten sitä pitikään oikein syödä, milloin, mitä ja miten paljon. Eli lasken ja merkkaan melko tarkkaan tällä hetkellä, tavoitteena että myöhemmin ruoka-asiat tulevat tavaksi eikä niihin enää tarvitse niin keskittyä.

Herkkupäivät relaavat vähän tätä mun meininkiä. Muuten hihna kiristyy koko ajan tiukemmalle ja puristan pikkuisen vähemmälle kaloreita, pikkuisen enemmälle liikuntaa jatkuvasti. Herkkupäivä katkaisee sen, ja osaan taas ottaa iisimmin. Merkkaan silloinkin kaikki ja kaloreita saattaa olla ihan älyttömiä määriä kun viinit ja muut lasketaan. Oleellista on, että sen jälkeen palaan normaaliin, mässäys ei jää päälle kuten entisaikaan. Huomaan myös, ettei se herkkupäivä viikossa tai kahdessa juurikaan vähennä laihtumistahtia.

Ruokarytmistä pidän kiinni aina, ja se tasaa mielitekoja. Samoin se ajatus, että joka päivä mulla on mahdollisuus syödä herkkuja, jos haluan, niitä ei tarvitse pantata erikoispäiviin jolloin olisi pakko niitä sitten mättää kaksin käsin että ehtii, ennen kuin taas pitää kieltäytyä. Mutta herkkupäivinä ihan kehotan itseäni herkuttelemaan. Ajattelen kuitenkin herkkupäivinäkin ennen kuin alan mättää, tarvitsenko tätä, haluanko ihan oikeasti juuri tämän herkun? Usein en tarvitsekaan, ja viimeistään se kolmas pala jää ottamatta.

Mulla on siis toiminut
a) sallivuus, se että en minään päivänä pidä pakosti herkutonta päivää enkä siis panttaa niitä herkkuja johonkin tiettyyn ajankohtaan jolloin niitä olisi sitten pakko syödä.

b) ruokarytmistä kiinni pitäminen eli siitä että syön kunnon aamupalan ja lounaan -> vähemmän mässäystarvettaa illemmalla

c) ajattelutavan muutos: kysyn itseltäni haluanko oikeasti syödä juuri tämän herkun nyt vai syönkö tavan vuoksi / tekemisen puutteessa.

d) Ainut, minkä olen itseltäni kieltänyt, on mun entinen pahe, salaherkuttelu. En syö enää herkkuja piilossa vaan enemmän ne liittyvät nyt jonkin asian juhlistamiseen ja yhteisiin ilon hetkiin.

Sit vielä lisääntynyt liikunta vaikuttaa ajatustasolla. Pyrin liikkumaan joka päivä edes 30 min kerrallaan hikiliikuntaa. Käytännössä 4-5 krt/vko onnistuu, vaikka sitten illalla lasten mentyä nukkumaan (ennen ihan mahdoton ajatus tämäkin että niin myöhään lenkillä kävisi) ja vaikka ihan matalalla sykkeellä jos ei tunnu kunnon lenkkiä jaksavan. Se saa mulle takaraivoon ajatuksen siitä, ettei ole kiva lähteä lenkille vatsa turvoksissa tai krapulassa, mistä tulee joku kohtuus syömisiin ja juomisiin.

En tiedä onko näistä kellekään muulle hyötyä, mulla muutos on valtava. Kohtuus on mahtavaa, se parantaa elämänlaatua kaikilla alueilla!

Leskiri, on aina yhtä hienoa kuulla onnistuneista muutoksista! Olet soveltanut sallivaa syömistä hienosti arjessasi.

minulla on nyt käytössä herkkupäivä jolloin syön yleensä suklaalevyn. onko sama asia syökö tuon levyn yhtenä päivänä vai jakaako sen tasaisesti viikon jokaiselle tai vaikka neljälle päivälle? Mieluummin söisin vähän kerralla. Tavoite laihtua 62 kg:sta 58 kg. Muuten tämä ei vaikuta päivän syömisiini vaan herkku on mulle aina ylimääräistä muiden ruokien päälle. tähän asti mulla on pallukat pysynyt vihreällä paitsi herkkupäivinä.

Ei yleensäkkään suosita sitä herkkupäiivää,vaan herkut pitää sisällyttää päivän kaloreihin,eli syö mieluummin pala kaksi päivässä kuin kerralla paljon!
sillon kun söin herkkuja niin jaoin ne jokaiselle päivälle,ei jää se herkku niin herkäsi päälle ja pallukat kyllä sietää ne pari palaa suklaata per päivä!
Unohdetaan ne herkkupäivät kokonaan!

Jos pystyt jakamaan levyn osiin eli pelkkä rivi riittää herkkupäivänä, niin miksi jakaa herkkurivi viikon jokaiselle päivälle. Mikset jakaisi sitä useammalle viikolle? Tai vaihda suklaalevyä suklaapatukkaan? Jos kerran haluat syödä kerralla vähemmän herkkuasi, niin syö vähemmän. Ei kai kukaan pakota sinua syömään koko levyä kerralla?

Todennäköisesti laihdutat normaalipainon sisällä (koska tavoitteesi noin pieni), jolloin joudut tekemään enemmän töitä/luopumaan enemmästä ja olemaan tarkempi kuin jos olisit pudottamassa enemmän. Viimeiset ylimääräiset ovat yleensä tiukassa.

joo, olen normaalipainoinen mutta haluan 4 kg rasvoista vielä pois. Tää tuntuu tosiaan olevan vaikeaa En tosiaan kyllä nauti koko levyn syömisestä kerralla eli kyllä onnistuu se jakaminen pienempiin osiin. En mä mitään isoa fazerin levyä ole koskaan ostanutkaan, joku tumma suklaa, vähän pienenpikokoinen levy sopii mulle.

Minä syön suklaapalan joskus toisenkin melkein joka päivä se on auttaa makean nälkään. Enkä aio kieltää itseltäni sitä. Niin pysyn paremmalla päällä. No en kyllä ole pystynyt vuosiin syömään levyllistä yksi rivi (poikittais)on riittänyt.

keskiviikkona, 19. tammikuuta 2011 klo 11:49 oggi kirjoitti::
En tosiaan kyllä nauti koko levyn syömisestä kerralla

Mitä ja milloin syötkin, nauti siitä! Ja lopeta, kun et enää nauti. Tämän oppiminen on pitkällä tähtäimellä painonhallinnan kannalta paljon tärkeämpää kuin se, kuinka paljon syöt herkkuja tai monelleko päivälle ne jaat.

Minä täällä taas...
Eilen oli sitten jälleen tälläinen herkkupäivä... ei siis ollut mitenkään tarkoitus ahmia kaikkea mahdollista... vaan piti ihan maltillisesti syödä vähän namia ja vähän synttärikakkua.... vaan kuinkas siinä sitten kävikään .... Söin taas KAMALASTI KARKKIA, KAMALASTI KAKKUA ja tankkailin kaikella muullakin,mitä kaapeista nyt vaan sattui löytymään... Eikä kyse todellakaan ollut nälästä tai edes varsinaisesta halusta, vaan tiedosta, etten laske kaloreita... Joten minulle ei kertakaikkiaan sovi se, ettei kaloreita kirjata!!!!!

Eli ensi kerralla, kun tulee se 'vapaapäivä', niin noudatan sitä ohjetta, että päätän etukäteen, että voin käyttää sen 500-700 lisäkaloria... siihen mahtuu jo paljon vaikka mitä, muttei kalorit kuitenkaan tuonkaan jälkeen huitele missään 5000:ssa, niinkuin eilisen jäljiltä.... En kuitenkaan suostu potemaan morkkista... sillä onneksi pääsen nykyäään heti näin seuraavana päivänä takaisin ohjelmaan ja normikaloreille

Tiesin, että tämä painonhallinta on vaikeaa.... mutta että näin kivinen tie... Vaan sitkeästi vain eteenpäin