"Mua ei tää itteeni haittaa, sillä mä vihaan menkkoja niin paljon että mä oon vaan tyytyväinen kun ne ei oo häiritsemässä mun elämää..."

Noh, minua häiritsee, kun ne menkat kuitenkin aika pitkälle kertovat onko kaikki kunnossa ja toimiiko kaikki normaalisti. Lisäksi näin parisuhteessa ollessa ne menkat ovat siksikin ihan kiva juttu, kun tietää onko mahdollisesti tulossa jälkikasvua vai ei (joo, ja tiedän että vuotoa voi tulla raskaanakin).

Meikäläisen tilanne on nyt sitten se, että raskaustesti näyttää negaa, eli tuskin on mikään keskenmenokaan (kun sitä raskaushormoniahan pitäisi ilmeisesti kehossa olla, vaikka raskaus menisi keskenkin). Tänään olen vuotanut niin paljon, että side oli parin tunnin jälkeen täynnä, ja nyt on siis jo 7. päivä kun tätä "oikeaa" vuotoa tulee.. Huomenna soittelen lääkäriin ja toivon mukaan pääsen sinne vähän aiemmin kuin 2 kuukauden päästä

Laihdutin vuosia sitten 14kg viidessä kuukaudessa normaalipainon sisällä, ja kuukautiset katosivat vuodeksi. Oli sillä tavalla stressaavaa ettei tiennyt tuleeko ne huomenna vai kolmen kuukauden päästä. Koko ajan joutui olemaan varautunut.

Minulla ei ole koskaan ollut säännöllisiä kuukautisia, paitsi silloin kun käytän e-pillereitä, mutta pillerit taas aiheuttavat mielialamuutoksia joten en enää kiusaa itseäni niillä.Kierto on nykyään 30-40 päivää. Nuorempana heitti monella kuukaudella välillä.

Kuukautiset eivät enää häiritse niin paljon, sen jälkeen kun seitsemän vuotta sitten hankin ensimmäisen kuukuppini. Vatsa on hieman hellä yhden päivän, muuten voi unohtaa ne kuukautiset (kunhan muistaa tyhjentää kupin aina välillä). Siteet ja tamponit tuntuvat epähygienisiltä ja epävarmoilta käytössä, ja nyt ihmettelen suuresti että joskus pärjäsin niillä.


Hurjalta kuulostaa Naamiksen vuoto, ihan hyvä mennä lääkäriin.

Miulla myös ollut ongelmia kuukautisten kanssa. Aiemmin ollessani pahasti ylipainoinen kuukautiset tulivat miten sattuu, välillä kahden kuukauden välein, eikä silloin voinut mitenkään tietää milloin olisivat alkamassa. Kolmisen vuotta sitten kierto tasaantui (yhdistän tämän myös stressin vähenemiseen kuin myös siihen että paino lähti putoamaan) ja sen jälkeen kuukautiset tulivatkin lähes kellontarkasti 28 päivän kierrolla. Nyt on taas kesästä lähtien ollut ongelmaa tuon kierron kanssa, pahimmat heitot olleet kolmen viikon luokkaa. Painohana miulla on pudonnut matkan varrelle semmoiset kuutisenkymmentä kiloa, mutten sitä tiedä onko se painosta vai mistä johtuvaa kun noin heittelee.

Kivut myös olleet ongelmana ja raivostuttavat pms oireet (joista olenkin tässä ketjussa jo avautunut). Itse olen yrittänyt vältellä hormonaalista ehkäisyä ja isompikokoisena miulle ei semmoista olisi edes annettu ehkäisytehon epävarmuuden takia. Jotenkin tuntuu vieraalta ajatus napsia hormoneja kun en yksinkertaisesti luota siihen ettei niistä olisi haittaa normaalin kehontoiminnan suhteen. Ja seksielämää tässä nyt on kestänyt semmoiset 11 vuotta eikä jälkikasvua ole (onneksi) siunaantunut.

Mutta mullapa on outoa ollutkin. Laihduin kesän aikana todella todella fyysisen työn (vaellusopas Alpeilla) ansiosta kymmenkunta kiloa, ja nyt syksyn olen sitten kärsinyt epämääräisestä aamupahoinvoinnista. Aina tuppaa oksettamaan joku tunti-kaksi heräämisestä, yleensä se iskee vielä juuri silloin kun pitäisi lähteä kouluun tai vaihtoehtoisesti bussissa matkalla sinne. Vaikka syön kunnon aamupalan ja kaikkea.

Kun kuvaan lisätään vielä nyt pari viikkoa myöhässä olevat kuukautiset, joku vois vaikka kuvitella että olen raskaana - mutta kun olen lesbo enkä ikinä ole harrastanut mitään toimintaa, mistä raskaaksi voisi tulla! Epämääräistä.

Paino ei ole myöskään koko syksynä laskenut ollenkaan, vaikka olen syönyt vähemmän kuin kulutan. Ennemminkin sitä on tullut kilo tai kaksi lisää; en nyt siitä ole ottanut hirveää stressiä kuitenkaan, uskon, että kropalla vähän kestää tottua uusiin lukemiin ja myös liikunnan vähenemiseen kesästä (olen taas koulun penkillä, enkä voi liikkua 8 tuntia päivässä). Selvennettäköön vielä, että olen ihan siinä normaalipainon ylärajalla, ja haluaisin laihtua vielä vajaat kymmenen kiloa.

Jos jollain on hyvä tulkintoja näistä oireista, ne otetaan ilolla vastaan!

Hei jennam,

Itse olen välillä "aamupahoinvointinen", vaikka en siis myöskään ole raskaana. Paino on kyllä heilahdellut välillä vähän suuntaan jos toiseenkin. Silloin, kun on sellainen aamu, että pelkään oksentavani, en voi kuvitellakaan syöväni aamulla ja pelkkä ajatuskin jääkaapin avaamisesta ällöttää.

AInakin yksi teoria on, että sellainen huonovointisuus saattaisi johtua siitä, että verensokeri laskee liian alhaiseksi yön aikana ja aamulla on sitten huono olo. Millaiset ruokailutottumukset sinulla on? Itse, kun tarkkailen, että syön terveellisesti, tuntuu olo olevan paljon parempi eikä hetkeen ole taas ollut huonoja aamuja. Siitä ei kovin kauaa ole, kun kävin itse sokerirasituskokeessa, mutta diabetes kai olisi se yksi vaihtoehto, jota tutkia.

jennam, kuukautiskierto voi helposti mennä sekaisin kun elämässä tapahtuu muutoksia (fyysinen työ ja reilu painonpudotus kesällä, nyt opiskelut ja vähemmän liikuntaa mutta yritys pudottaa painoa). Jos sinulla aikaisemmin on ollut säännöllinen kierto uskoisin että se palaa säännölliseksi kun elämässä ei tapahdu liian paljon uutta.

Jos aamupahoinvointi tulee aamupalan syönnin jälkeen, voisit yrittää siirtää aamupalan myöhemmäksi. Älä syö kotona, vaan ota aamupala mukaan kouluun.

Hei Flora's Secret ja Adrenaliina ja kiitokset ystävällisistä vastauksista! Syän ihan hyvin ja säännöllisesti, joten ihmettelisin, jos aamuöllötys siitä johtuisi. Olen kyllä aina ollut huono herääjä, herääminen vaan tuottaa tuskaa ja oon ekat pari tuntia ihan tokkurassa. Ehkä täytyis koittaa tota aamupalan mukaan ottamista, tuntuu vaan että se menee niin hankalaksi aina pakkailla jotain mukaan. Mutta koitetaan.

Diabetesteoriaan en kyllä oikein usko, sain esim. Diabetesliiton riskitestistä yhden pisteen 26:sta, eikä sukuvikaa ole No, seurailen tilannetta. Eiköhän tämä tästä taas lähde käyntiin, kun tosiaan tottuu nykyiseen elämänmenoon.

En lukenut vastauksia, mutta kannattaa välillä verensokerit käydä mittauttamassa... Olen sukuni ainoa diabeetikko. No, isosysterillä on tällä hetkellä kohonneet arvot, hän onkin 4-kymppinen, eli riski-iässä 1 tyypin sairastumisiät on voitu todistaa, eli minä sairastuin toisena tyypillisenä sairastumisriskiaikoina eli esi-teini-ikäsenä.

Mä olin koko muistamani lapsuuden sillanen, ettei aamulla menny ruoka alas. Ällötti koko ajatuskin. Lukiossa alko sit olee ruokailu jo niin myöhään, että meinas vallan tolkku lähtee ennen ku pääsi syömään. Niinpä systemaattisesti opettelin syömään aamulla. Ensin muutama lusikallinen tuoremehua, sitten myöhemmin koko lasi. Siihen lisäsin sitten kylkeen hiukan jugurttia ja abi-vuonna menikin jo voileipä, jugurtti ja mehulasi hienosti.

Myönnetään, ettei tullu mieleenkään ottaa eväitä mukaan.

keskiviikkona, 24. kesäkuuta 2009 klo 16:12 Funky kirjoitti::
Miten teillä vaikuttaa kuukautiset painoon, paljonko tulee turvotusta? Mun vaaka näytti eilen aamulla 63,1, tänä aamuna kun menkat alkoi, 64 kg. Selkeästi vain turvotusta, ja varmaan lähtee ihan yhtä nopeasti poiskin. Meidän naisten on varmaan hyvä tiedostaa tuo menkkaturvotus, ettei turhaan lähde repimään masennusta siitä kun maha pömpöttää ja paino nousee...

Mulla voi tulla tiettyyn aikaan kuusta jopa 2-2,5kg yhdessä päivässä tota turvotusta! Mutta se onneksi lähtee pari-kolme päivää kuukautisten alkamisen jälkeen, huh.

Aluksi laihdutusprosessia aloittaessani säikähdin tätä asiaa ja luulin lihonneeni ja epäonnistuneeni pudotuksessa, mutta sitten kun kysyin asiaa täältä ja tajusin asian puntariin ja peiliin katsoessani kuukautisten jälkeen.

Ja tämä ei ilmeisesti edistymistä ainakaan haittaa, sillä silloin kun tuo turvotus on lähtenyt, niin siinä on myös samalla näkyneet luvuissa myös pudonneet kilot.