KaMa, minä yritän parhaani mukaan pysyä aktiivisena koska motivoi itseäkin ku saa käydä näit juttui läpi. Ja täällä saa hehkuttaa jokaista pudotettua grammaa. Lähipiiri kyllästyy hyvin äkkiä jos saman tekee kotona
Mutta painonpudotusprojektista kannattaa mun mielestä avoimesti puhua. Ensin en millään meinannut kehdata sanoa siitä mutta kun siitä pääsi yli elämä helpottui. Mun eka askel oli kyl se että myönsin itselleni että ihan oikeesti on tehtävä jotain. Lähipiiri ottanut tosi hyvin tän vastaan. Yhtään negatiivista palautetta en ole saanu(enkä keksi miksi olisin edes saanu). Yks kaveri totesi olevansa iloinen että teen painolle jotain. Että hän on ollut jo vähä huolissaan muttei ole kehdannut sanoa mitään "koska mikä mä olen arvostelemaan ketään". Eipä sillä että toisten sanomiset ois vaikuttanut mihinkään suuntaan. Se vaan pitää paikkaansa että tämä lähtee itsestä. Niin kuin kaikki elämäntaparemontit.
Mut jos ei tahdo kertoa muille niin sekään vaarallista ole
Herkuttelu esim. juhlissa aina silloin tällöin on ihan ok ku muuten syö fiksusti

Ja vaikka nyt ei juhlissa olisi ajateltua kevyempi niin aina tulee uusia juhlia (jos ei muuten niin järjestät itse ), joissa ehtii olla sitten vähän kevyempi

Haha! Painonpudotusprojektin pieniä iloja. Oli pakko päivittää tricker, vaikka vasta eilen sen tein ja tajusin että olen vajaan kilon päässä merkittävän ylipainon rajasta. Sen ylitettyäni (tai alitettuani) olen enää vain ylipainoinen

Zupi: Ei oo kaukana enää, onhan tuo hieno virstanpylväs!

Varmaan siksi en ole kenellekään kertonut kun viime vuonna samoihin aikoihin laihdutin Jutan dieetillä ja silloin kerroin muutamille ihmisille, ja paino putoskin vähän mutta sehän tuli takas kans...Nyt en kehtaa taas hehkuttaa kun viimeksin meni penkin alle. No, katotaan ajan kanssa.

Täytyy myöntää että motivaatio on ollu tällä viikolla nollassa. En oo saanu tehtyä hyvää ruokaa eikä lounaallakaan ole ollut mitään hirveän hyvää tarjolla. Tuosta huomaa että mulla tunteet ja ruoka menee käsikädessä, kun mieli menee heti vähän maahan jos en syö hyvää (maultaan) ruokaa. Eilenkin lounaalla söin oikein terveellisen ja täyttävän lounaan, mutta kun se ei oikein maistunut miltään (ei ollu pahaa mutta aika mautonta) niin tuli sellanen pieni ärsytys. Tai ehkä keho kaipaa sitä suolaa ja rasvaa, pieni riippuvuushan tuokin kai on.

Luin uuden tutkimuksen jonka mukaan tylsyys lisää epäterveellistä syöntiä (nimenomaan napostelua), ja omassa elämässä se on kyllä ollut juurikin näin. Toisaalta taas liika kiire johtaa helposti epäterveellisiin ruokailuihin kun ei jaksa/ehdi tehdä itse. Mutta sellaista elämä on, tasapainottelua.

Kukin laihduttaa tyylillään, mutta koen noissa jutan dieteissä ongelmalliseksi sen ehdottomuuden. Varmasti paino putoaa mutta pystyykö rahkaa ja salaattia syömään päivittäin loppuelämänsä? Itsekin olen kokeillut muutaman päivän mutta ehdoton noudattaminen tuli hyvin äkkiä korvista ulos.
Muista, että rasvaakin saa syödä. Ja pitää! Normaali kotiruoka ei ihmistä lihota. Varsinkin jos jättää kolmannen lautasellisen syömättä
Syön ihan normaaleja elintarvikkeita. Karkit oli mun ongelma pussi päivässä jne. Kun karkit ym. epäterveelliset herkut on pudonnut radikaalisti, on se näkynyt painossakin. Tosin helppo mun on täällä huudella. En tiedä muiden elämäntilanteesta mitään. Lisäksi olen vasta 25 joten aineenvaihdunta toimii vielä kohtuu vilkkaasti. Tilanne olisi viiden vuoden päästä ihan erilainen.
Ja allekirjoitan myös tuon tylsyyssyömisen. Helppo istua sohvalla käsi karkkipussissa kun ei muka ole mitään muutakaan tekemistä. Laiskuutta se vain on

Hienosti Zupi selvisit reissusta ilman reissukiloja! Tuo on kyllä suuri virstanpylväs mikä sinulla on tulossa, itse hihkuin kokonaisen viikonlopun kun huomasin olevani vain lievästi lihava!

Tylsyys todellakin lisää epäterveellistä syöntiä! Huomaan ainakin omalla kohdallani syöväni jotakin kun on tylsää vaikka mitään ei haluttaisikaan. ja kun syö sokeria, väsyttää jolloin haluaa syödä lisää makeaa. Illalla varsinkin kun lapset saa nukkumaan haluttaa syödä kaikkea mahdollista kiellettyä.

Ehdottomuus on kyllä sellainen minkä luulin sopivan minulle mutta eipäs sopinutkaan. Se takia yritän pyrkiäkin kohtuuteen, siinä voin pysyä toivottavasti koko elämäni kunhan siihen totun. Pikku hiljaa ajatusmaailma muuttuu. Joillekin se sopii hyvin, varsinkin laihdutuksen alussa että pääsee irti niistä pahoista tavoista ja tottumuksista.

Kumma juttu, itse ajattelen että olen kohta pudottanut "vain" 20 kg. Jos joku muu kertoisi vastaavan määrän pudottaneensa sanoisin että vau, mutta kun kyse on itsestäni, se on "vain". Samoin jos juoksen 14 km, ajattelen että vain tuon verran kun vertaan itseäni jatkuvasti muihin. Yritän tolkuttaa itselleni että vuosi sitten et juossut yhtään ja nyt jaksat juosta 14 km ja lisäksi kaksi muuta juoksua viikossa päälle mutta ei auta, aina vaan "vain".

Itse en voi noita makeutusaineilla makeutettuja tuotteita edes syödä, maha menee sekaisin ja turpoaa.

Zupi: Mullakin se Jutan dieetti kaatui siihen omaan mahdottomuuteensa. Siinähän syödään oikeasti aika paljon mutta rasvattomasti, ja monesti tuli tunne että en vaan jaksa taas puputtaa marjoja ja rahkaa, ja ne sokerittomat (=aspartaamilla makeutetut) mehukeitot yms. mulla vaan tökkii. En tykkää siitä imelästä mausta mikä noissa keinomakeutusaineissa on. Jaksoin siis sen 6 viikkoa mutta en ollut oppinut mitään uusia ruokailutapoja koska en vaan vois syödä noin kovin kauaa. Sittenhän se unohtu koko ruokien vahtaaminen kun vihdoin sai syödä hyvää ruokaa.

Nyt oon syönyt aikalailla maistuvia ruokia (tänään oli lounaallakin tosi hyvää ruokaa), heikoin kohta on se päivällinen kun en jaksais kokata. Oon kyllä kokannut pakkaseen valmiita keittoja yms. mutta ei ne mitään herkkua oo...

Mulla oli ongelma kaikki epäterveellinen suolanen. Pizzalla tuli aika usein kuitattua päivällinen, sipsit ja dippi oli ehdoton suosikki, hesellä oli myös helppo käydä pitkän päivän jälkeen...Siinä helposti tulee huomamatta läjä ylimääräisiä kaloreita. Harrastin myös tätä "maanantaina aloitan dieetin eli syön nyt viikonloppuna herkkuja viimisen kerran"...Krhm, niitä viimisiä kertoja kerty aika monta...

Täytyy myöntää että Ristoranten pizzoja on ikävä. Se tuntu niin pieneltä (joskus söin reunat dipin kanssa)ennen mutta nyt kun ehkä pari viikkoa sitten kattelin niitä ja aattelin että voishan tuon ostaa joku viikonloppu päivälliseksi, sais herkutella, niin ne kalorithan meni päivällisen suositellusta kalorimäärästä reippaasti yli. Pitäis jättää myös välipalaa ja iltapalaa pois, ja vielä ainakin oon tullut siihen tulokseen että ei oo sen arvosta kun tiedän että illalla olis kuitenkin nälkä..

Peikkotar: Oon itsekin tuon huomannut että mitään mielihalua ei välttämättä ole mutta haluaa vaan syödä jotain hyvää kun tylsistyttää...Aivot siinä vaan kaipailee dopamiinia.

Ei oo kyllä "vain" 20 kg, itellä tuntuu tollanen lukema ihan utopialta tällä hetkellä...

ps: Onko muut huomannu että olis tuo ruokahaku muuttunut? Esim. hain just sanalla "peruna" aineosista ja siellä oli kaikenmaailman pakastepottua, ja ihan pelkkä keitetty peruna vasta kolmannella sivulla. Oon huomannut muissakin saman muutoksen, aikasemmin kun hain jotain perusaineosaa, se tuli ekana ja sitten tuli kaikki siitä aineosasta jalostetut tuotteet. Nyt se perusaineosa on jossain siellä keskellä jalosteiden joukossa. Ärsyttävää, hidastaa merkkaamista varsinkin puhelimella.

Suonette anteeksi, etten ole täällä nyt muka ehtinyt hengailemaan. Tai oon minä täällä käyny lukemassa, mutta itse en oo kirjoitellu. Syynä se, että oon vähän niin kuin yrittäny unohtaa koko pakonomaisen painonpudotuksen, jollaiseksi meinasi mennä koko touhu.

Olin kaksi viikkoa käymättä vaa'alla ja hyvältä tuntui siitä vapautuminen. Mutta tänä aamuna, kun sitten vaakaan uskalsin hypätä pitkästä aikaa, ei tuntunutkaan enää niin kovin hyvältä. Paino oli meinaan noussu aivan järkyttävästi! 85,4 kg näytti tämän aamun vaaka ja totesin, että nyt täytyy taas ruveta tsemppaamaan.

Olen ollut nyt reilun kuukauden täällä "kesäkodissani" ja ruoan määrä on ollu tavallisuudesta poikkeavaa. Laatu niinkään ei ole huono, mutta täällä tulee syötyä paljon enemmän kuin kotioloissa. Ja täytyy myöntää, ettei liikuntaakaan oo tullu ihan niin paljon harrastettua kuin normaalisti. Että eipä ihme, että paino nousee.

Ensi viikoksi lähden mökille. Siellä saa sitten vähän enemmän liikuntaa, kun on kaikki pakolliset hommat ja siellä on ihan hirveen hyvä maasto liikkua ja lenkkeillä. Ja bonuksena on, että ruokakauppaankaan ei pääse ihan niin helposti, joten hetken houkutuksia ei niin hirveesti tuu vastaan

80 kg rajapyykki on taas kaukana, mutta vielä sen jonain päivänä tavoitan. Tavoitteena on edelleen se ensi joulu ja -18 kg. Aika tiukalta alkaa kuulostaa sekin, mutta mitä lähemmäs pääsen, niin sen parempi. En rankaise itseäni, vaikkei tavoite täyttyisikään. Jos nyt kuitenkin ensin tuon 5 kg saisi pois ja siihen 80 kg:n tietämille pääsisin. Se on nyt se eka tavoite.

Aurinkoa ja tsemppiä teille!

Huomasin tossa että nyt ollaan siinä vaiheessa kun on hyvä asettaa pieniä välitavotteita. Ensimmäinen on ihan kulman päässä tuo ei merkittävästi ylipainoinen, sitten siitä pari kiloa ja ollaan urakan puolivälissä. Tämän jälkeen 75 minkä jälkeen saatan mahtua pariin juhlamekkoonkin
Ja seiskavitosesta starttaa vika kymppi
Kovasti tsemppiä kaikille. Kigsu, jouluun on vielä aikaa. Stressi pois ja radalle. Oot saanu pudotettua jo niin paljon painoa että sulla on kyllä kaikki eväät onnistua tavoitteessasi Oletko harkinnut kehonkoostumusmittausta? Sieltä selviäisi kuinka paljon on lihasta jne. Kun ei sitä pelkkää painoa kannata seurata. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, liikut kuitenkin pääsäntöisesti paljon.
Voi olla etten itsekään pääse 65kg tavoitteeseen todella fyysisen työn vuoksi. Siksi tyydyn myös kaikkiin kutosella alkavin lukuihin

Jihuu! Tänään punnitsin ja 80,5! Tosin ei välttämättä ole pysyvä sillä vielä eilen näytti 81kg. Mutta kyllä huomaa että univaje tekee päästä tahmean. Menkat tulossa ja eilen oli sellanen mässypäivä että huh! Suklaata ja jäätelöä ja tuntui ettei mikään riitä. Aamulla nousin vaa-alle ja totesin että jaahas, puoli kiloa tullut lisää painoa. Kunnes pikkuhiljaa aloin sisäistää että pilkkua edeltävä luku onkin 80 eikä 81
Meillä muutti viikonloppuna ja koira ripuloi vasta neljättä päivää joten on nuo yöunet jääneet aika vähäisiksi. Mutta ehkä se tästä. Tänään soitto eläinlääkärille josko sieltä tulisi vinkkiä kun omat keinot käy vähiin.
Mutta ainakin tänään olen enää ylipainoinen. BMI alle 30