Teidän aiempien uusien aloittajien esittelyjä tutkaillessani totesin, että täällä yksi täti-immeinen, HUH, mikä sana! esittäytyy. Ikää on jo vähän vaille 40, APUA! Mihin olette vuodet vierineet?! No mieli ei vastaa vuosia ikämittarissa. Onneksi on sen verran "lapsekas" arkityö, että pysyy mieleltään lapsellisena.

Muita tietoja siis. Olen ikävuodesta 14 asti jatkuvasti laihduttanut/repsahtanut. Paino pyörii välillä 65-82 riippuen siitä, miten paljon KARKKIA ahdan itseeni päivässä. Perusruuasta on aina voinut "säästää" kaloreita, että saa mussuttaa namuja. Fiksua!
Nyt olen viime tammikuusta hilannut painoani tuolta 82:sta kohti 65:ttä, ollaan pisteessä 73. Takapakkeja ja menestystä on matkalle mahtunut. Lopullinen päätös tänne kirjautumisesta syntyi, kun viime lauantaina ahtasin itseni täyteen irtsareita, jota en ollutkaan tehnyt pariin viikkoon, hikoilin, valvoin ja voin huonosti koko seuraavan yön. Aamulla sitten päätin, että tästä ahmimisesta on todella päästävä eroon. Kroppa ei enää kestä tollaisia määriä sokeria. Täältä tuntuu löytyvän mukavasti ohjeita ja apua kohti kohtuullusuutta. Sitä kohden siis tuon 65kg:n painotavoitteen lisäksi

Tervehdys kaikille minunkin puolestani!

Täällä ompi 19-vuotias työssäkäyvä neitokainen, joka on myöskin useiden muiden tapaan ollut "aina" hiukan ylipainoinen.

Nyt on sitten peilikuva alkanut toden teolla ällöttää ja olisihan se mukava poikaystävänkin silmissä näyttää kivalta

Kilot olen kerännyt salakavalasti vuosien saatossa ja viime kesällä keräsinkin urakalla lisäkiloja, kaikenkaikkiaan lihoin kesän aikana n.5kiloa.

Ruumiinrakenteeni ansiosta lisäkilot eivät näy ehkä niin selkeästi, olen "rotevahko" ja romuluinen.

Pituutta on 167cm ja painoa nyt sitten 82kiloa. 80kilon rajapyykin ylitys oli aika shokki, en koskaan ole ollut ahkera vaa ´alla ravaaja.

Muutin juuri omilleni ja nyt minulla on siis täydet valtuudet ostaa ja tehdä juuri sitä ruokaa mitä haluan, en voi syyttää enää kotiolojen mukaepäterveellistä ja rasvaista ruokaa.

Muuton mukana tuli iltamässäily, en ole oikeastaan koskaan ollut kamalasti makean perään, mutta nyt tulee popsittua karkkia ja muuta makeaa harva se ilta.

Painoindeksi oli 29,4 ja vyötärönympärys 88cm.

Koitan saada tämän sivuston avulla liikkumiset ja syömiset balanssiin ja päästä eroon iltamässäilystä. Tsemppiä kaikille, myös itselleni!

Uusi laihistelija ilmoittautuu. Minulla olisi tiputettavaa n. 10kg. Omasta mielestäni syön melko terveellisesti, ja pyrin laittamaan terveellistä ja monipuolista ruokaa perheelle.

Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, joka on nyt lääkityksellä hallinnassa. Se saattaa osaltaan selittää lihomistani (painoin vielä -03 n. 62-64 kg). Olen aina liikkunut kohtuullisen paljon, mutta elämäntilanteiden muutokset ovat välillä vähentäneet liikuntaan käytettävää aikaa. Nyt aika ei ole esteenä eli lapset ovat jo koulussa, joten mamma voi lähteä lenkille.

Kesällä aloitin hölkkäämisen pitkän tauon jälkeen. Aloin hölkätä lyhyitä pätkiä sauvakävelylenkeillä. Nyt teen tunnin juosulenkkejä 2-4 kertaa viikossa. Jumpassa käyn kerran viikossa, ja kun illat pimenee ja kelit huononee, siirrun kuntosalille (1-2 krt vko). Työmatkat pyöräilen (11km/pv, en talvella). Vähän olen ihmetellyt, kun tuo liikunta ei juurikaan ole pudottanut painoa. On siis pakko käydä syömisten tarkasteluun. Senttejä on kuitenkin lähtenyt vyötäröltä ja jaloista. Olisikohan läski osittain muuttunut lihakseksi.

En ole mitenkään perso makealle. Voin helposti olla syömättä karkkia ja suklaata. Niitä yleensä on aina meillä kotona. Myös lapset ei ole ihmeemmin herkkujen perään. Mies taitaa syödä eniten namia, mutta minä siitä vaan taidan lihoa Syön toki makeaa, mutta tykkään enemmän suolaisista herkuista (voileivät, voileivät ja voileivät). Pizzat, hampurilaiset ym. roskaruoat ei juurikaan kuulu ruokavaliooni. Eli mun pitää vähentää ruisleivän syöntiä selvästi. Syön helposti 5-6 siivua jälkiuunileipää päällisillä. Annoskokoa pitää myös pienentää. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syön paljon.

Minun lähtötilantteni on siis: 162cm/71.4kg. Tavoitepaino olisi n. 62kg.

Onnea matkaan meille kaikille

Elämäntapamuutoksen aloittanut ilmottautuu. Minulla on pitkä matka edessä; painoa 128.7kg ja pituutta vain 165cm. Ikä 40 ja sukupuoli nainen. Kakkostyypin diabetes juuri puhjennut kukkaansa ja selkäkin reistailee. Olen jo omatoimisesti pudottanut 4kg kuukauden aikana, joten tästä on hyvä jatkaa kiloklubissa. Vaikuttaa mukavalta systeemiltä; konkretisoituu oikein ja väärin syöminen sekä liikunnan merkitys.

Liikkumaan pyrin päivittäin; koiran kanssa metsässä lenkillä( on muuten kk saksanseisoja, että se kyllä lenkittää mua!!), uimassa ja vesijumpassa muutaman kerran viikossa. Näin aluksi. Olen nimittäin entinen kilpauimari ja voin kertoa, etten aina ole tajunnut, että en ole enää 50kg sulava lihaskimppu, joka vetäsee 3,5km tunnissa..Nyt olen ihan kiltisti mummojen kanssa vesijumpassa ja kuntouimareitten radalla.

Minun ongelmana on aina ollut makean himo. Voin syödä todella terveellisesti muuten, ja syönkin, mutta kun siihen lisätään keksit, pullat, karkit ja suklaa, niin huonosti menee. Olen myös lohtusyöjä..

Vaan nyt on roomalaiset mässäilybakkanaalit historiaa! Tavoitteeni on 75kg, joten hommat ei lopu!

Hei kaikki! Kuuluin ammosia aikoja sitten, varmaan vuosi sitten Kiloklubiin. Paino ei tuolloin mennyt alas, mutta ei ylöskään ja jossain vaiheessa huomasin, etten ollut huolehtinut jatkosta ja minut oli kirjattu ulos ja Kiloklubista oli tullut Hyvä Terveyslehden lukijoiden oma juttu. Harmitti. Kesällä tiedustelin juttua ja minut luvattiin mukaan, mutta olin jo ehtinyt liittyä kilpailijaan, Keventäjiin. No, oli niin vaikeat sivut, että päätin aika pian, että en ainakaan siihen 3 kk:een osta jatkoa.
Kunnes päivänä muutamana sain sähköpostia, jossa kerrottiin, että Kiloklubista on tullut ilmainen kaikille, siispä oitis liittymään takaisin, mutta en ole täällä juuri muuta ehtinyt tehdäkään. Vasta tänään.
Painoa siis on tarpeeksi, tämän aamun mittauksessa 115 kg ja pituutta 164, joten pitkä matka on edessä. Onneksi on kavereita matkan varrella.

Heippa hei!

Olen 23-vuotias naimisissa oleva opiskelija. Aloitin jo uuden elämäni 1.9 eli 4 viikkoa sitten. Viime viikolla liityin tänne kun vahingossa löysin!

Pituus 162cm ja alkupaino oli 68,4kg. Tavoitepainoni on 58kg, eli reilu 10 sais lähtee. Joka maanantai on puntaripäivä, ja tänään vaaka näytti tasan -4kg, eli 64,4!!! Olen niiiin tyytyväinen!

Uus elämä alkoi siksi, kun huomasin kesän jälkeen että paino on noussut huimasti ja rupesin miettimään syitä.. Herkkuja, karkkia, sipsiä..lähes joka päivä. Mutta ihme kyllä miehestäni on tullut kauheen perso makealle, ennen ei ikinä halunnu ostaa mitään hyvää. Nyt koko ajan vinkuu, että oisko mitään hyvää Koita siinä sitten itte olla herkuttelematta!

Nooh, yhessä sitten alotettiin uus elämä. Aloitettiin lenkkeily, nyt jo juostaan. N. 3 kertaa viikossa. Olen seurannut ruokien kalorimääriä ja nyt osaan jo syödä oikeenkokosia annoksia. Ennen vedin kauheita satseja kun kerran koulussakin ruuasta maksoin Herkkuja syödään vaan muutaman kerran viikossa ja niiden kalorimääriä syynään sitten tarkemmin. Sipsejä yms. ei enää osteta. Karkkia jos ostetaan isompi annos niin laitan 100g pusseihin valmiiksi. Suklaatakin syödään vaan yleensä rivi/kerta.

Eka viikko oli kauhee, aattelin etten mitenkään selviä. Mutta nyt huomasin ettei oo ollut mitään ongelmaa. Riittävästi on saanu ruokaa ja herkkua myös. Ennen on vaan syöny aivan liikaa. Mulla on sellanen aikataulu, että toukokuun viiminen päivä käyn puntarilla ja katon sit mitä näyttää ja kuinka on menny. Eli aika on pitkä ja en ota mitään laihtumispaineita. Jos paino on hyvin tippunu niin hyvillä mielillä jatkuu samaan malliin sitten.

Niin ja vielä lisäyksenä että mies ei lahduta, melkein päinvastoin Hänellä vaan on kolesterolit vähän korkeella (sukuvika) ja sitä yritetään saada nyt alemmas pienillä muutoksilla. Ja tuota liikuntaa sillekin lisää samalla. Tämän takia sitten luovuttiin grillihaaveista, eli jää kebabranskikset syömättä. Ei kyllä käyty ennenkään hirveen usein.

Syynä oikeestaan ittelleni oli vain tuo kesällä tapahtunut painonnousu, vatsan koko alkaa vähän huolestuttaan. Myöskin se, että haluaisin ylimääräset kilot pois ennen vauvan hankintaa

Mutta tsemppiä kaikille!!

Heippa vaan kaikille!

Ensin ajattelin liittyä painonvartijoihin, mutta koska haaveissa olisi pian saada vauva, niin päätin liittyä tänne ja yrittää parantaa ruokailutottumuksiani ennen vauvan tuloa ja laihduttaa kunnolla sitten synnytyksen jälkeen...

Olen siis 23-vuotias opiskelija, joka on lukion jälkeen lihonnut noin 15 kg! Liikuntatottumukset on hyvät, eli käyn kuntosalilla 3-4krt/vko ja pumpissa/combatissa 2krt/vko. Lisäksi jonkun verran pyöräilyä ja lenkkeilyä. Olen perso makealle, eli minun täytyisi lopettaa makean syönti kokonaan! Sen olen päättänyt nyt. Ei enää karkkia ja jätskiä!

Tavoitteenani olisi saada paino tippumaan jonkun verran, nyt painan 72kg ja tavoitteena olis päästä lähemmäs 65kg.

Huomenta, ihmiset. Tässä yksi ujo esittäytyy. Viikon olen hommaa opetellut ja nyt paino on 94,5 kiloa ja vyötärö 116. Viikonloppu tuotti suurta tuskaa, mutta tykkään kyllä näistä sivuista. Tulee aika pian selväksi, mikä mättää. Minulla illat ja viikonloput - päivittäinen arki sujuu järkevästi ja hyvin syöden, mutta iltapala venähtää ja viikonloppuna himot juoksevat nopeammin kuin niitä kurittava käsi. Terveellinen paino on kaukana, kaukana, mutta nyt aluksi ajattelin, että olisin onnellinen, jos pääsisin 85 kiloon. Kun pituutta on vaivaiset 160, on nykyisissä kiloissa kannettavaa ihan liiaksi.Jos jotain positiivista voisi sanoa, niin ilokseni huomasin, että liikun yllättävän paljonkin ja kuituja syön yhtään ponnistelematta myös ihan tarpeeksi

Esittäydynpä minäkin: nainen "parhaassa" iässä. Aikuisiän paino vaihdellut 78 ja 136kg:n välillä. Tavoitteekseni (noin parin vuoden päähän) asetin 78kg. Olen harrastanut sekalaista liikuntaa koko ikäni ja tapanani on hurahtaa aina johonkin uuteen, oli kyseessä sitten ellibace, maalaisromantiikka, käsityöt, suklaa tai biologia . Että intressit vaihtuu vuoden aikana laidasta laitaan. Nyt alkaa taas painaa päälle tuo suklaa-vaihde. Siksipä olen viikon roikkunut täällä saamassa "vertaistukea" ja muutenkin helppinkiwä tässä ylipitkässä projektissa. Ai niin. Ekan viikon saldo -2,2kg vaikka söin perjantaina niin että kalorit paukahtivat punaiselle ja komiasti! -Tunnustan; ne suklaapatukat olisi pitänyt jättää kauppaan. MUTTA-KUN-LIHA-ON-HEIKKO ...ja ne kuiskivat mulle siinä kassajonossa että syö mut, syö mut...

Täällä myös yksi "uusi" tulokas kiloklubiin.
Laihduttelussa alan olla "ammattilainen", mutta näissä keskustelufoorumeissa olen ihan untuvikko. Kiva kuitenkin huomata, että samanhenkisiä ihmisiä on vastaavassa tilanteessa muitakin.

Olen viittäkymppiä lähestyvä naisihminen, jolla verenpaineet koholla, samoin kolesteroli- ja sokeriarvot. Nivelet on huonossa kunnossa ja jo korjattukin leikkauksin, joten jottain tarttis tehdä, jälleen kerran.
Aloittelin tuossa viikko takaperin tätä kiloklubi-ohjelmaa, ja kiva on huomata että syömisten ja liikkumisen ylöskirjaaminen vaikuttaa kyllä siihen mitä sinne suuhunsa ahtaa. Pallojen vihreäksi saattaminen tuo hyvää mieltä ja tsemppaa sinnittelyssä.
Lähtötilanteeni on: pituus 161cm, 83kg, vyötärö huimat 104cm. Tavoitteena on löytää kadonnut vyötärö sekä vaa´an lukemaksi alle 70 (ehkä 68kg). Koneen mukaan tavoite on saavutettavissa 28:ssa viikossa.
Yksi, joka minua innoitti tähän projektiin, oli se, että huomasin saaneeni painostani 6 kiloa pois jo viimeisen puolen vuoden aikana ihan itsekseni kun 90 rajapyykki alkoi hirvittää.
Nyt kun olen alkanut uida, huomioida arkiliikuntaani ja hankkinut gymstickin, niin toivon että suunta jatkuu samana ja tavoitekin joskus tulee saavutetuksi.

Eiköhän tässä nyt ne olennaisimmat.