Moi taas,

kirjoitanpa vielä perjantaipuuhien keskellä muutaman rivin IL:n innoittamana. Varmasti tosi iloinen uutinen teille kaikille tuo pojan lukioon pääsy - ja vielä nimenomaan siihen ensisijaisesti haluamaansa. Tuosta sun tarinasta näkee, miten tärkeä oma motivaatio ja läheisten tuki on.

Vaikket siitä mitään maininnutkaan, niin mulla on kyllä ihan vahva aavistus, että olet itse ollut yksi noista tärkeimmistä kannustajista ja tukijoista. Niin paljon olet noista lapsenlapsistasi (sekä omista että bonus-) kirjoitellut, että vaikkei teitä olisi koskaan yhdessä nähnytkään, niin ymmärtäisi, että tunneside välillänne on tosi vahva ja lämmin.

Monestihan se menee niin, että omien vanhempien sanomiset tahtovat olla vähän joo-joo, mitä sä mutsi siinä, älä aina viitsi... mutta isovanhempien ohjeita kuunnellaan tarkemmin. Tässä tapauksessa ei ilmeisesti niin ole (tuosta sun kirjoituksesta kävi ilmi että vanhempiaan on poika kuunnellut), mutta silti isovanhemmilla on iso osuus lasten kasvamisessa tasapainoisiksi aikuisiksi. 

Kyllä, juhlakuohut ovat paikallaan. Hienoa aikaa sulla tulossa, ihan varmasti kuulet jatkuvasti kertomuksia uudesta lukiosta ja uusista kavereista ja oppiaineista ja ihan vaikka mistä. Nyt on aika nauttia siitä, ihan samalla tavalla kuin joskus aiemmin vauvan hymystä ja taaperon ensiaskelista ja niistä kaikista hassuista jutuista joita muutaman vuoden ikäisen tai ekaluokalle ehtineen lapsenlapsen kanssa sattuu.

Ja samat sanat kaikille niille, joilla on lapsenlapsia tulossa mihin tahansa ikään. 

Virkistävää viikonloppua!

PS. Yksi koira lähti. Seuraava saapuu huomisaamuna. Hau hau - hauskaa juhannuksen odotusta!

Tilasin gluteenittomasta leipomosta kaikki tarjottavat. Meillä siis vaan kahvikekkerit.
Tein tilauksen jo viimeviikon puolella. 
Heillä oli murto kahvilaan ja kassakoneet ja muut härpäkkeet vietiin.
Päättivät lopettaa kahvion ja tehtaanmyymälän. Tekevät tilauksesta suurempia määriä ja pitää hakiessa maksaa käteisellä.

Isäntä on lähdössä kyytimään poitsua harkkoihin ja tulevat sitte tänne mökille.
Soitin leipomoon, kun piti lähteä leivonnaisia hakemaan.

Kysyin paljonko kustantaa? Koko tilaus mennyt hukkaan ja mitään ei ole tehty.
Onneks juhlat ei oo huomenna.

Hohhoijaa. Rupes nyt leipomaan ja tulee itse huomenna ne tuomaan.

Toivottavasti olen kunnossa seuraaviin kekkereihin mennessä ja leivon ihan itse.

Mun särkee vähän päätä ja lentonäytökseen tulossa koneita, mahtava jylinä koko ajan.
Vkonloppuna varmaan vielä kovempi.

Mukavaa päivää kaikille!

Moikkelis!

IL, hieno tarina tuo Heviteinin kehitys viisaiden vanhempien johdolla ja ennen kaikkea sinun lämpimällä läheisyydelläsi. Tiinuliinu tuossa edellä jo kirjoitti niin hyvin, ettei siihen ole mitään lisäämistä! Onnittelut teille kaikille.

Karmale, jopas kävi huono tuuri ja todellakin hyvä, etteivät juhlat ole jo huomenna. Varmaan kaikki sujuu hyvin ja ymmärtää senkin, että leipomossa ollaan vähän sekaisin moisen koettelemuksen jälkeen. Juhlat onnistunevat kuitenkin sunnuntaina hyvin, vaikka eipä sitä varmaan välittäisi joutua ylimääräisesti stressaamaan.

Meillä piti olla siivous ja ikkunoiden pesu tiistaina, mutta soittivat aamulla, että sairaustapausten vuoksi eivät pystykään niin pitkää rupeamaa järjestämään. No, uudeksi päiväksi tarjosivat tulevaa maanantaita, joten emme joudu kauaa odottamaan. Hyvä kun emme olleet ehtineet tehdä mitään esivalmisteluja ikkunoiden pesua varten 😄

Meirämmiäs sai vihdoin pihanurmen leikatuksi. Vielä olisi pientä hienosäätöä tehtävänä, kuten kuivuneiden heinäpehkojen repiminen pensasaitojen alta sekä ylimääräisten syreeninversojen poistamista. Tänäkään kesänä ei sitten liljoja tule, kun hän ajoi pienet alut leikkurilla! Seuraavaksi pitäisi pestä kuistin kalusteet ja hakea keinun pehmukkeet vintiltä. Ei välttämättä toteudu päivässä parissa, jos viikossakaan. Tosin joudumme nostamaan kaikki kamat keskelle pihaa, jotta ikkunat pääsee pesemään ulkopuolelta, joten ehkäpä sittenkin jo ensi viikolla 😏

Katselin kolmiosaisen sarjan Australian diabetesepidemiasta ja sen torjumisesta. Sarja kuului erilaisten dieettiohjelmien yms. (mm. 5:2) parissa tutuksi tulleen tohtori Michael Mosleyn juttuihin. Sarja oli ihan hyvä ja osoitti, miten kakkostyypin diabeteksen pystyy selättämään ruokavaliolla ja sopivalla liikunnalla. Tosin muistin itsekin joskus vuosikymmeniä sitten kokeilleeni tässä esitettyä ketoosimenetelmää, jonka meillä lanseerasi ensimmäisen kerran tri Pertti Pakarinen (Maippi Heljon mies). Sittenhän menetelmä on esiintynyt tasaiseen tahtiin hieman eri muodoissa ja tavallaan Atkinsin dieettikin perustuu aika pitkälti ketoosiin. Siinä siis hiilihydraattivarastot tyhjennetään ja saadaan keho polttamaan sokerin sijaan rasvaa. Toisin kuin Atkins, joka salli syödä mielin määrin rasvaa, tässä Mosleyn mallissa sitäkin vähennettiin. Testi kesti kahdeksan viikkoa ja kahdeksasta mukana olleesta testaajasta, joilla kaikilla oli kakkostyypin diabetes, yksi pääsi kokonaan eroon niin diabetes- kuin verenpainelääkityksestäkin ja kahta lukuunottamatta kaikkien nk. pitkäsokeri laski alle esidiabetesrajan, joka on 5,7. Liikunnaksi riitti kävely ja se yksi testaaja, jonka liikkuminen oli todella huonoa, kävi mm. vesijumpassa.

Mielenkiintoisinta oli se, kun Mosley itse kokeili syödä kaksi viikkoa kaikkea mahdollista epäterveellistä ruokaa ja sai lähes aiheutettua itselleen diabeteksen. Sitten hän ryhtyi vähähiilihydraattiselle dieetille ja alkoi liikkua reippaasti lähinnä pyöräillen. ensin hän sippasi täysin, mutta vajaassa kahdessa viikossa kaikki arvot olivat palautuneet taas normaaleiksi. Tuohan ei tietenkään ollut mitenkään terveellistä eikä suositeltavaa, mutta osoitti kuitenkin jutun pointin eli sen, että kakkostyypin diabeteksestä on mahdollista päästä eroon. Sarja löytyy Areenasta nimellä Australian terveysvallankumous, jos jotakuta kiinnostaa.

Taitaa olla aika lähetä tekemään jotain murkinaa ennen kuin tulee huutava nälkä. Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua ja iloisia juhlia 😃

Ilman ketoosiakin voi saada sokerit alas. Kaverini on parin vuoden aikana laihtunut lähes 30 kiloa kun on vihdoin alkanut syödä säännöllisesti, pieniä aterioita kolmen tunnin välein.
Sekä diabetes-että verenpainelääkkeet on saanut jättää pois.

Aivan, Merelle. Sitä minäkään en ole oppinut. Mutta ollaan oikealla tiellä kun toinen puoli on opittu. 😄

Sataa, sataa ropisee. Mustikkaposkea ei enää sapeta, hieno juttu. Kiva oli kuulla myös Suupaltin asioista, kirjoittelehan lisää. Karmalelle toivon onnistuneita rippiäisiä, vaikka tarjottavien kanssa olikin käydä kehnosti. Japenalle puolestaan hauskoja nimiäisiä, maista vaan pikkuruinen pala sitä kakkua, jos kerran tekee mieli, olet selviytynyt hienosti leikkauksestasi. Ja Tiinuliinulla tuntuu olevan melkoista kiirettä matkojen, purjeveneen varustamisen ja koirienhoitojen kanssa.

Palaan vielä hetken Heviteiniin. Kyllä mä osallistuin moneenkin palaveriin hänen asiassaan, kun halusin oppia, miten voisin poikaa parhaiten auttaa ja tukea. On oikeastaan aika avarruttavaa seurata, miten hänen ajatuksenjuoksunsa kulkee aivan eri ratoja ja pääsee kuitenkin samaan lopputulokseen. Ajatella voi niin monin eri tavoin ja asioita tehdä erilailla. Pojalla oli vaan jossain vaiheessa sellainen usko, että mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua. Eikä kenelläkään voi olla niin hurjaa mielikuvitusta, että osaisi etukäteen keksiä mitä kummallisempia tilanteita, joita ei saa toteuttaa. Mutta poika oppi, että jos yhtään mietityttää, pitää soittaa jollekin meistä aikuisista ja varmistaa. Kaikenlaista sattui ja välillä vanhemmilla oli kyllä päät punaisina. Minulla isovanhempana oli rennompaa ja helpompaa olla hermostumatta, ennemminkin kuunnella poikaa, että miksi hän toimi kuten toimi. Minähän olen ollut pois työelämästä jo hänen syntymästään asti ja voinut olla tosi paljon hänen kanssaan.

Eilen pojat öljysivät ulkokalusteita ja minä askartelin kaikenlaista siinä lähettyvillä. Olen huomannut, että kun rinnakkain puuhastelee, tulee samalla juteltua paljon enemmän kuin varta vasten vaikka sohvalla istuskellen. Paistoin kasan lettuja ulkosalla ja naureskelin keskustelun rönsyä suunnilleen tähän tapaan:

- voitsä tuoda jotain hyttyssuihketta
- voinksmä ottaa lisää cokista
- onksulla jotain rasvaa näihin hyttystenpuremiin
- milloin me syödään
- oliksun mielestä Napoleon hyvä vai paha (tästä sikisi iso keskustelu, Heviteinin pää on kuin googlen hakukone sota-asioissa ja minä varsin vaatimaton tiedoissani)
- tuotsä mulle uudet kertishanskat
- mitä meillä on ruokana
- mitä mieltä sä oot, menisinksmä matikkalinjalle (kannatin, koska on tosi hyvä matikassa)
- onks pitkä aika ruokailuun
- voiks alkaa tapailla parhaan kaverin eksää (mielenkiintoista, keskusteli vain yleisellä tasolla)
- monta lettua saa syödä
- jos Iksu eläisi, oisko se kerjäämässä lettuja (ja sitten muisteltiin Ikerin juttuja)
- miks mun pitää maalata nää kaikki (Juniori siihen, että rahan takia tietysti)

Ja minähän juoksentelin nuorten herrojen asioilla ja pohdin välillä syntyjä syviä. Hieman luulen, että ajatuksissa on kaverin ex-tyttöystävä, mutta tarkemmista tiedoista poika vaikeni tiukasti.

Vävy kävi hakemassa pojat kotiin, kun lähtevät tänään Espanjan kotiin. Juniori laskeskeli, että niin ja niin monen tunnin päästä hyppään altaaseen ja lupasi lähettää minulle kuvia, kun kipristelen kylmässä järvessä ja hän siellä altaassa.

Me lähdemme nyt kauppaan ja kai mun pitää harkita imurointiakin. Juhannusruusut kukkivat ja niitä on iso kimppu sisälläkin.

Merelle, arvaa miten selasin tv-ohjelmia ja yritin löytää Minna Lindgrenin oopperasarjaa, kunnes sitten huomasin, että sehän tuleekin radiosta 😁  Tutkiskelin Areenaa ja huomasin liki tunnin mittaisia jaksoja olevan jotain 70 😲 Kaikkia en varmasti jaksa kuunnella eivätkä kaikki aiheetkaan kiinnosta, mutta aion poimia sieltä kiinnostavimmat kuten esim. Jussi Björlingistä kertovan jakson. Kiitos vaan vinkistä 😃

Tervehdys kaverit. 
Nyt on mökkikausi avattu. Tiistaina menin ja perjantaina kotiuduin. Saatiin tehtyä istutushommia aina sateiden raossa. Katiskakin saatiin kasattua, ei tosin helposti kuten ohjeessa väitettiin,  vaikka viime keväänä jo yksi samanlainen kasattiin. Edellinen katiska oli kadonnut järvestä läheltä laituria meidän poissa ollessamme viime kesänä. Verkkoja uitimme vedessä kahtenä päivänä ja saaliiksi saimme hauen ja kolme melko isoa ahventa. Etämies savusti saaliin, joten kalaherkkua on riittänyt monelle päivälle.

Tässä vaiheessa tuli kirjoitukseen tauko, kun minun lapsenlapseni tuli käymään ohikulkumatkalla ja sen jälkeen lähdin vielä etämiehen kanssa reilun viiden kilometrin lenkille. En ole tehnyt niin pitkää lenkkiä aikoihin mutta pääsin vielä omin jaloin kotiin.

Etämies tuli eilen luokseni ja tänään olimme hänen lapsenlapsensa rippijuhlissa. Meitä oli koolla isovanhemmat puolisoineen, kummit ja muu lähisuku yhteensä noin 20 henkeä. Tarjoilu oli mitä herkullisin joten herkkujen sulattelulenkki oli paikallaan.

Toivottavasti myös Karmalen poitsun rippijuhlat ja Japenan lapsenlapsen nimiäiset ovat sujuneet hyvin.

IL:n lapsenlapsen pääsy lukioon on onnittelun arvoinen suoritus haasteelisesta alkutilanteesta johtuen. Olette perheenä olleet tärkeänä tukena kannustamassa ja tukemassa häntä.

Muistakin ilon aiheista täällä on kirjoitettu, mutta en uskalla selailla kovin pitkälle taaksepäin koska pelkään jo kirjoittamani tekstin katoavan. Joten onnittelut kaikille joilla on onnen aiheita.

Hyvää alkavaa juhannusviikkoa. Toivottavasti saamme nauttia Jussinpäivää vähän lämpimämmässä säässä.

Home sweet home eli lauantaina kotiuduttiin reissusta. Kaikki meni hyvin ja lopussa vielä viipyiltiin pääkaupunkiseudulla kolme yötä. Saatiin näin tavattua kumpikin lapsiaan. Perjantaina vanhemman tyttären kanssa käytiin Haagan alppiruusupuistossa ja sitten vähän kaupungillakin kierreltiin. 

Englannissa oli sellainen Suomen kesä eli lämpötila parikymmentä astetta, välillä yli, välillä ali. Muutama sadekuurokin, mutta oli hyvä kuljeskella kun ei kamala hiki tullut. Parissa viikossa ehdittiin enemmän kuin osasin ajatella. Teimme pari autoreissua miehen siskon autolla. Ensin itä-Englannissa ja toinen reissu Walesin suuntaan. Mun ainoa toive etukäteen oli Hereford kun siellä on kauan kuolaamani kangaskauppa. Ja sinne pääsinkin. Huh mitkä määrät kankaita! En ole moisessa paikassa ennen käynyt. Olin heidän nettikaupasta etukäteen katsonut mitä haluaisin ja ne löytyikin helposti kun ensin kysyi myyjältä, että missähän päin niitä olis  😄 Hereford oli muutenkin mielenkiintoinen paikka, joten siellä yövyttiinkin ja kierreltiin vielä seuraava päivä. Aiomme mennä joskus uudestaankin, jos vaan Englantiin päästään vielä. Paikka ei ole kuin vajaan tunnin ajomatkan päässä miehen siskon talosta. 

Walesissa tutustuttiin neljään pikku kaupunkiin ja tietysti maisemiin, joita vuoristoalue tarjosi. Majoitusta löytyi helposti kun heillä ei vielä ole lomasesonki vaan koulutkin on menossa kai koko kesäkuun ainakin.

Sain reissulla tutustua myös mehiläisten hoitoon ja hunajan "käsittelyyn". Miehen siskon mies on harrastanut jo vuosikausia mehiläistarhausta ja nyt eläkkeellä ollessaan hunajaa tuotetaan ihan myyntiinkin asti. Mua jännitti mennä niissä kaikenlaisissa varusteissa sinne pesälle ja ottaa käsiin sellainen kehikko, joka kuhisi mehiläisiä. Yhtään piikkiä ei kuitenkaan minuun sattunut, joten kilttejä olivat. Sain kuulla sitten mehiläisten elämästä ja yhteiskunnan rakenteesta hyvän tietopläjäyksen. 
Parina päivän osallistuin purkittamiseenkin. Tarkkaa hommaa oli, että varmasti tulee oikea määrä. Ei ollut kuulemma niin väliä, jos meni gramma pari yli, mutta alle ei saanut jäädä. 
No, digitaalivaa'alla se oli aika helppoa. 

Nyt sitten kotona onkin monenlaista puuhaa kun kesäkukatkin oli paria ruukkua lukuunottamatta hankkimatta. Eilen kävin parilla puutarhalla ja sain haluamani kasvit. Kolme amppelia ja sitten sitä sun tätä istutettavaa laatikkoon ja ruukkuihin. Ostin myös erilaisia yrttejä ja laventelia torjumaan luontaisesti hyttysiä yms. Saa nähä miten toimii vai joutuuko turvautua termacelliin vai mikä se oli.

Tutun poika oli käynyt leikkaamassa nurmikkoa, mutta nyt täytyy vähän haravoida leikkuujätettä ja tehdä tasoitusleikkaus. Täällä ilmeisesti on ollut vähän haastava leikkuusää, koska jätettä oli aika paljon 😃 Mutta olispa varmaan ollut aika heinäpelto, jos ei olisi leikattu yli kahteen viikkoon. Tuli annettua lannoitteitakin vähän turhan reilulla kädellä...

Nyt aurinko paistaa, joten istutushommiin tästä lähden. 
Mukavaa juhannusviikkoa!

Moikkelis!

Käsittämätöntä miten puhtaat meidän ikkunamme ovat 🤩  Nyt vasta tajuntaan iski se, miten likaiset ne olivatkaan! Iso kulmasohvakin saatiin siirtymään tarpeeksi, jotta sen huoneen ikkunan sai auki, joten turhaan sitä etukäteen surin. Siivousrupeama oli taas 5 tuntia, kun ikkunoiden jälkeen tehtiin vielä normisiivouskin. Ei meillä ennen tätä ole juhannukseksi siivottukaan, vaikka se taitaa monessa huushollissa olla joulusiivouksen ohella suurin urakka. Parhaan ystäväni kotona sekä juhannuksen että joulun alla tehtiin ennen vanhaan suursiivous, jossa imuroitiin seinät ja pestiin katotkin sekä vaihdettiin hyllypaperit! Nyt en ole enää niin ajan tasalla heidän siivoamisistaan muuten kuin, että nuorempi tytär kävi miehensä kanssa pesemässä talon kaikki ikkunat, joita taitaa olla tusinan verran plus lasiveranta. Siitä olen kuitenkin varma, että hyllypaperit eivät ole enää käytössä 😁

Meillä oli siivouksen ohessa mielenkiintoinen keskustelu toisen siivoojan kanssa, joka oli amerikkalainen. Hän on alunperin tullut Suomeen 16 vuotiaana eli aikaa on kulunut neljännesvuosisata ja hän puhui erinomaista suomea. Hänellä on suomalainen mies ja kuusi (6) lasta 😲 Totesimme, että hän on aavistuksen verran ylikoulutettu siivoojaksi, sillä hänellä on liiketalouden ja johtamisen maisteritutkinto! Tosin nyt hän on lopettamassa siivoustyönsä ja perustamassa omaa yritystä. Hänen perheellään on ollut USA:ssa suuri maatila, josta on saatu itselle lähes kaikki tarvittava ja olimme hyvin yksimielisiä siinä, että ruoan suhteen maan on säilytettävä omavaraisuutensa, sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, kuten nyt olemme saaneet todistaa. Oli myös kiinnostavaa kuulla amerikkalaisen ajatuksia USA:n poliittisista käänteistä ja se tuli harvinaisen selväksi, ettei hän ainakaan pitänyt Trumpista!

Aiemmin kirjoitin australialaisten diabetesepidemiasta kertovasta dokumenttisarjasta sekä brittilääkäri Michael Mosleyn kokeesta kakkostyypin diabeteksen hoitamiseksi. Olen, Tulirumpu, kanssasi samaa mieltä siinä, ettei laihtumiseen tarvita ketoosia. Itse asiassa se sotkee helposti hidasta aineenvaihduntaa, kuten sain huomata kokeillessamme Atkinsin dieettiä. Minä menin aivan umpeen ja painokin putosi vain vähän. Meirämmiäs puolestaan laihtui viitisen kiloa ja vatsakin toimi ihan normaalisti. Luin sitten jälkeen päin, että ko. dieetti sopiikin paremmin miehille, joilta rasva palaa helpommin kuin naisilta. Minä pudotin muutama vuosi sitten sen 10 kiloa pienentämällä annoskokoa, vaikken siltikään kolmen tunnin välein syönyt. Olen kyllä usein miettinyt, että se keino olisi hyvä testata, sillä olen lukenut ja kuullut sillä saatavan kaikkein parhaat tulokset. Kun nousen ylös aikaisintaan klo 9, niin jo yksinomaan lounaan syöminen auttaisi paljon asiaa. Päivällinen saisi olla totuttuun tapaan n. klo 16 ja sitten pieni iltapala n. klo 22, kuten nytkin syön. Meirämmiähen ei tarvitsisi lainkaan muuttaa omaa syömisrytmiään, kun hän ei koskaan ole välittänyt lounaasta. Laitetaanpa mietintämyssyn alle 😏

Merelle, näyttää siltä, että Areenaan on pläjäytetty 7.9.2021 valtava määrä esitelmiä, jotka käsittelevät paljon oopperaa, mutta myös muita klassisen musiikin alueita. 10.6.2022 Areenaan oli ilmestynyt esitelmä kaanonin synnystä ja 17.6.2022 juttu traagisesta tenorista. Siellä näkyy myös jo muutama tuleva jakso, mutta eivät nekään oopperasta kerro. No, joka tapauksessa saatan kuunnella valikoidusti joitakin esitelmiä, paitsi jos unohdan niiden olemassa olon, kun kuuntelen radiota yleensäkin äärimmäisen harvoin.

Huomenna on sitten taas kuntosalirääkki, mutta siitä huolimatta toivotan teille kaikille oikein mukavaa viikon jatkoa. Juhannusta odotellessa 😃