sunnuntaina, 28. helmikuuta 2010 klo 10:08 Juusto-hiiri kirjoitti::
Mie en ymmärrä tätä mun painoa. Tänään näyttää taas 84,4. Ihan oudosti pomppii edes takas.

Hei noissa vaaoissahan on yleensä d'=1-0,5 kg eli punnitustarkkuus voi heittää tuon verran vaikka tekisit rinnakkaisia mittauksia monta. Pienetkin liikahdukset ja lattian epätasaisuudet voi vaikuttaa +- 2 kiloa helposti. Eli ellet ole saanut vakioitua mittausolosuhteita täydellisesti niin tuollaiset vaihtelut voi olla jo pelkästään vaa'asta johtuvia. Siihen päälle vielä oman kropan vaihtelut mistä muutkin on jo puhuneet, niin mittaustarkkuus ei ole kovin hyvä.

Mutta pääasiahan tässä taitaa ollakin tuo sun stressaaminen? Mulla oli sama ongelma laihdutuksen alussa että vaa'alla piti käydä het joka välissä. Mutta mies pisti vaa'an piiloon pariksi viikoksi! Teki ihan hyvää Eli pistä vaaka pannaan pariksi viikoksi. Syö terveellisesti ja nauti. Sitte mittaat taas.

Huomenta, ei hyvää sellaista. En saanut nukuttua ja aamu alkoi kamalalla riidalla miehen kanssa. Hermostuin niin että heitin lasin seinään. Meillä ei ole mennyt oikein hyvin viime aikoina. Eilen esim miehen kaveri oli käymässä ja mies käyttäytyi tosi oudosti, ihme machoilua mikä ei ole todellakaan normaalia käytöstä häneltä. Ja ihan kuin minä olisin jotenkin yksinkertainen, ihme kettuilua koko ajan.

Paino siis jumittaa. 83,3 kg. Huomenna käyn vielä vaa'alla, sitten noudatan SriSarin neuvoa ja laitan sen viikoksi pannaan. Tekisi mieli lopettaa koko touhu. Tällä hetkellä tuntuu kaikki ihan yhdentekevältä.

Missä kunnossa Juusto-hiiri sun miehes on? Tarkoitan, onko hänellä ylimääräistä mistä pitäisi päästä eroon mutta ei saa aikaiseksi tehtyä sille mitään?
Mä olen ainakin meillä huomannut miehessä käytöksen muuttuvan jos toinen onnistuukin paremmin jossain hommassa esim just vaikka painon pudotus tai liikkumaan lähtö. Se käy niin paljon miehen egon päälle että toisella on enemmän itsekuria Ei tästä kauaa ole kun mies vaan kiukkusi ja kiukkusi ettei pääse salille (se olkapää leikattiin marraskuussa) ja plaa plaa ja itse kävin samaan aikaan vesijuoksussa ja hiihtämässä. Meni mies hiljaiseksi kun sanoin että kyllä Uki ainakin tykkäis lähteä extralenkeille jos on noin paljon patoutunutta energiaa...

Mun mieheni on todella hoikka. Semmonen 183 pitkä ja painaa ehkä 70 kg, jos sitäkään. Semmonen "läpipasko" joka saa syödä mitä haluaa eikä liho varmasti. Jotenkin meidän välit ovat olleet todella kireät. Mie ainakin tarvitsen muutosta tähän tilanteeseen. Tuntuu, että koko ajan vaan piikitellään toisillemme eikä rakkaus tunnu riittäävän.

Moikka Juusto-hiiri. Kuulostaa todella ikävältä tuo teidän tilanne.
Pystyttekö puhumaan asiasta ollenkaan mikä miestäsi vaivaa? Itse olen opettelemalla opetellut sanomaan anteeksi, jos olen itse ollut väärässä ja vastaavasti opettanut miehen puhumaan. Aluksi se oli sellaista selkä-seinää-vasten-nyt-keskustellaan, mutta lopulta nykyään riittää, että pyytää miestä kertomaan suoraan mikä mättää. Eikä laske häntä karkuun tilanteesta...

No nämä neuvojen antamiset kuulostaa aina helpolta, kun on kyse muista, joten ehkä yksi hyvä vaihtoehto voisi olla, että teette jotain uutta ja erilaista yhdessä, jos parisuhdekeskustelu tuntuu ahdistavalta. Eikä tarvitse miehelle tietenkään sanoa, että "lähdetään hoitamaan suhdetta". Ehdota vaikka seinäkiipeilyä miehelle, sano muka nähneesi telkkarista jonkun dokkarin ja haluaisit kokeilla jotain ihan muuta, kun kesäkään ei meinaa tulla jne.. Yleensä jokin fyysinen juttu innostaa noita miehiä aina jostain syystä enemmän, kun keskustelut

Seinäkiipeilyssä on se hyvä puoli, että siinä on oltava aina kaksi, kun sitä tekee. Toinen kiipeää ja toinen pitää huolta köydestä. En usko, että teillä on siinä vaiheessa mahdollista riidellä tai piikitellä toisianne, jos täytyy pitää huolta, ettei kumpikaan putoa. Ja jos tuo liiallinen fyysisyys pelottaa, niin onhan niitä vaikka mitä muitakin lajeja, kunhan se on sellainen mikä vaatii teiltä molemmilta yhteispeliä ja keskittymistä. Esim joku hohtokeilaus, ei välttämättä toimi, kun on enemmän yksilösuorittamista.

Jos näistä neuvoistani ei ole mitään hyötyä, niin toivottavasti silti keksitte jotain muuta ja saatte yhteiselonne taas sujumaan. Voihan se olla miehelläsi jokin kummallinen ajatus, että laihdutat jonkun toisen takia ja kilpakosijoita käy kohta laukkaamaan oven takana riesaksi astil. Olethan sentään jo aikalailla laihtunut ja se varmasti näkyy, joten miehesikin on kyllä muutoksen huomannut

Noelli: Ajattelin juuri ehdottaa hänelle jotain "romanttista" tai yhteistä tekemistä perjantaiksi. Mun on pakko saada jotain muutakin tähän elämään nyt kuin vain kotona nököttämistä ja telkkarin tuijottamista. Ihan vaikka ulos syömään tai jotain on pakko keksiä. Tai jos ollaan kotona niin halua suunnitella ensi kesän Italian reissua jotta saa taas jotain osotettva, tai jotain uutta, pakko saada muutosta.

Meillä on ollut tosi rankka vuosi: miehen isä kuoli, molemmat valmistui, pätkätöitä, rahan puutetta, jne jne jne. Mieheni on tosi huono puhumaan ja todella helposti purkaa stressinsä minuun. Lisäksi meillä molemmilla riittää paljon tempperamenttia, joten ei tää aina ole helppoa.

Kiitos kun jaksatte lukea näitä marinoitani. Pakko purkaa johonkin pahaa oloaan ettei se kohdistu suklaapatukkaan...

Jos Italiaan suunnittelette menoa, niin suosittelen lämpimästi Toscanan kiertelyä vaikka autolla. Se on todella upeaa seutua, pieniä viehättäviä pikkukyliä, viini- ja juustotiloja, ihanaa ruokaa (pallukat joutuu tosin ehkä unohtamaan loman ajaksi ) jne..

Olemme kierrelleet puolisoni kanssa aika paljon Italiaa ja juuri tuota Toscanaa jäämme kumpikin kaipaamaan. Niin ja upea ja täysin erilainen paikka on myös Sardinia. Sen luonto on vuoristojen takia hyvin rouhea ja kallioinen, mutta maisemat henkeäsalpaavia, kun kiertelee korkealla serpentiiniteillä ja alhaalla näkyvien laaksojen hiekkarannat ja pikkukaupungit on puhtaita ja ihania.

Yksi mielestäni romanttisista seuduista on myös ehdottomasti Amalfin rannikko Napolin eteläpuolella, siellä tosin liikkuminen on maaston korkoerojen takia hankalampaa, mutta itse vietimme siellä pari yötä aivan ihanassa pikkuhotellissa ja ei paljon romanttisempaa paikkaa löydy. Itse Napolista en osaa kyllä sanoa oikein mitään positiivista, tosin "juoksimme" sen läpi päivässä, mutta paikka vaikutti noin pikaisella silmäyksellä aika luontaantyöntävältä.

Rooma puolestaan kuulostaa ehkä kaikkien suomalaisten korvaan romanttiselta paikalta viettää lomaa, mutta itse olen ihan toista mieltä siitäkin. Onhan Rooman nähtävyydet hienoja ja siitä syystä se on paikka missä pitää ehdottomasti käydä kerran eläissään ja kaupungista löytyy oma viehätyksensä, kun tietää minne mennä ja mitä paikkoja välttää, mutta kokonaisvaltaisesti henkilökohtainen mielipiteeni Roomasta on erittäin meluisa ja tunkkainen ja turvoksissa turisteista. Tosin on meillä tuttaviakin, jotka vannovat Rooman ihanuutta. Ehkä itselläni onkin jo osittain kyllästymistä kyseiseen kaupunkiin, kun on tullut ravattua siellä kymmeniä kertoja, kun puolisoni asui siellä pari vuotta Tosin heinäkuun loppupuolella/elokuussa Roomakin hiljenee liikenteen osalta, kun paikalliset lähtevät kesälomille ja kaupungista tulee ihan siedettävä, vaikkakin jumalattoman kuuma. Niin ja onhan Roomastakin helppo tehdä päiväretkiä lähiseuduille viehättäviin pikkukyliin, kuten Tivoliin, Orviettoon jne, jos liikenteen sekaan hyppääminen ei hirvitä Italiassa pitääkin ajaa kuten italialaiset. Kieli keskellä suuta ja törkeästi, kuten paikalliset.. sillä pärjää

Mutta tämmöistä, lähden ulkoilemaan ja jätän hetkeksi tämän konella istumisen. Tosin hyötynsä on tässäkin.. nimittäin tuolina on jumppapallo. Ihan näin pikkuvinkkinä se oikeasti salakavalasti vaikuttaa vatsalihaksiin, kun hetkuttelee huomaamattaa..

Noelli:Me lähdetään kuukaudeksi Ladispoliin, Rooman lähelle. Meillä on aina tapana lähteä jonnekin kesällä pidemmäksi aikaa.

Riidat on sovittu ja olo on parempi. Sain nukuttua jopa n. 20 min päivällä niin helpotti sekin oloa. Kävin myös läiskimässä sulista. Hyvä liikunta, parempi mieli

Perjantaina sovittiin että lähdetään kahdestaan jonnekin "hienoon" paikkaan syömään eikä lasketa kaloreita. Sitten tullaan kotiin ja avataan punkkupullo ja googlataan Italiaa mitä halutaan tehdä ja kokea.

Tämmöstä tämä elämä on: ylämäki, alamäki, meillä punatukkaisilla ja taiteilijan temperamentin miehen omaavilla ehkä enemmän kuin muilla...

Kiitti Noelli vinkistä --> meilläkin jumppapallo tuossa parin metrin päässä oli tyhjänpanttina mutta vaihdoin sen tuolin tilalle kun kuitenkin tässä koneella tulee taas jumittua ainakin hetki.

Hyvä Juusto-hiiri että elämä taas hymyilee Ihanaa nuo reissun suunnittelut Mulle taas tuli kamala matkakuume kun uusin matkaopas lehti tuli mutta vielä joutuu jokusen viikon odottamaan että reissuun pääsee, vasta syyskuun 18. päivä. MUTTA, onpahan aikaa päästä siihen mun kadehdittavan ällistyttävään rantakuntoon, joka EI OLE kuin hylkeellä

ps. pakko oli käydä vaa'alla tsekkaas iltapaino ja vaikka en aamulla vaa'alle viitsi mennä (aamuvuoro, herätys 4:45 ja kroppa aivan yötilassa vielä silloin) niin tää ilta antoi ymmärtää että tahti on alaspäin vieläkin

Hyväääää työsyöppöööö! Aploodeja! Mulla on ollut tänään vessassa ravaamispäivä, toivottavasti näkyy vaa'alla huomenna. Huomisen jälkeen KOETAN olla viikon ilman vaakaa, katotaan pystyykö addikti olemaan...