88,3kg. Hmph.

Kyllähän paino heittelee ja tällainen sata grammaa suuntaan tai toiseen on ihan normaalia. Mutta kyllä mä vähän odotin edes pientä pudotusta. 

Hei kaikki 80 kg tavoittelijat ja jo sen alle päässeet. Haluaisin myös liittyä tähän ryhmään ja toivon, että keskustelu vilkastuisi erilaisten ideoiden ja kertomusten myötä.

Vähän taustaa itsestäni: olen reilu 50+ nainen pääkaupunkiseudulta, vakituinen epäsäännöllinen työ, lapset jo aikuisia. Aloitin tämänkertaisen elämäntaparemonttini maaliskuun alussa tänä vuonna ja painoa olen saanut alas yli 23 kg. Tämän hetkinen painoni on 87,8 kg. Tämän kaiken olen tehnyt yksin, alkuun en edes kertonut kenellekään projektistani. Nyt moni on huomannut olemukseni muuttuneen ja olenkin joutunut hieman avautumaan.

Kävin eilen työterveyslääkärillä, jossa otettiin kaikki verikokeet ym. kaikki ihan ok. Samalla keskustelin tästä painonhallinnasta ja pyysin lähetettä HUS:in terveyslaihdutusvalmennukseen, joka on vuoden kestävä erikoissairaanhoidon tarjoama digitaalinen hoito-ohjelma, joka tukee kokonaisvaltaista elintapamuutosta. Sain lähetteen ja nyt odottelen, milloin mahdollinen valmennus alkaa ja toteutuu.

Onko kukaan kokeillut tätä? Itse ajattelin tarvitsevani juuri nyt pitkäaikaisempaa tukea projektini etenemiseen, sekä siihen, että pudotetut kilot eivät palaisi takaisin. Erityisesti itselleni syksy on vaikeaa aikaa, kun masentaa pimeys ja pitkä tuleva talvi. Usein näinä aikoina sorrun siihen, että en nyt jaksa välittää, ja haluaisin käpertyä talviunille kuin karhu. Toivottavasti valmennuksesta on apua tähän.

Tsemppiä kaikille 🥰

Tervetuloa mukaan! Lisää kirjoittelijoita tänne kaivataankin 😊

Mulle itselleni syksy vaikuttaa päin vastoin. Varsinkin kuumat kesät saa mut ihan aikaansaamattomiksi ja pienetkin helteet vie voimat, lisäksi aurinkoiset päivät aiheuttaa usein migreeniä. Syksyllä tekee mieli lenkkeillä ja touhuta ulkona enemmän. Samoin keväällä.

Vaa'alla en ole käynyt hetkeen. Ehkä muistan huomenna. Tänä aamuna tuli niin kiire, kun nukuin pommiin. 

Täällä meni vähän huonoon suuntaan välillä. Oli muuttoa, roskaruokaa, opintoja, roskaruokaa, taukoa lenkkeilystä ja roskaruokaa. Alkoholia ja myöhäisillan pizzojakin parina iltana meni kun tupareita ja muuta järjestettiin. Paino nousi nopeasti, mutta onneksi siitä on iso osa nestettä. Silti, en aikoihin ole voinut yhtä huonosti. Nuorempana tuommoista elämää kesti hyvin, nyt ei enää.

Päätin kokeilla 16:8 pätkäpaastoa, ja tämä näyttäisi sopivan minulle hyvin. Suurin ongelmani lienee iltapainoitteinen syöminen, mutta nyt kun on "pakko" olla klo 20-12 syömättä, ei teekään yhtään mieli herkkuja illalla, vaan runsas puuro ennen paastoa on toiminut hienosti. Illalla juon paaston alettua vielä teetä. Jatkan näin nyt ainakin tämän viikon vielä ja mikäli töihinpaluu on ensi viikolla edessä, muutan paaston kellonaikoja loppuviikosta aamuvuoroihin sopiviksi. Jos en jaksa töitä ja opintoja paaston kera, muutan ruokailua sitten tarpeen mukaan. Joka tapauksessa tämä ylipaino ja sen tuomat kivut ja muut saavat nyt riittää ja pyrin saamaan painoa tasaisen varmasti pois. Haluan voida hyvin, aiemmin lähinnä mietin painoa, mutta nyt kun pieni pohjakosketus tuli otettua, on tärkeämmäksi noussut terveys ja hyvä olo, paino vasta niiden jälkeen.

Herkkuja olen syönyt paastojen välissä hieman, enkä ole laskenut kaloreita. Kolmella runsaahkolla aterialla olen nyt mennyt, ja keskimmäisen aterian jälkeen olen syönyt parina päivänä pullaa tai karkkia. Jossain vaiheessa toki voisi poistaa herkut ym. mutta vielä ei ole tarvetta eikä ehkä haluakaan tehdä liikaa muutoksia kerralla. Nyt on viides päivä menossa, ja paino on laskenut 1,3kg pätkäpaastoilun aloituksesta. Vielä on matkaa tickerin lukemiin, mutta aion nyt mielessäni katsoa vain tätä uutta edistymistä, kunnes jossain vaiheessa taas pääsee tickeriäkin päivittämään.

Tänään lääkäri soitti labratuloksista, kaikki ok. Tämän jo tiesin, kun olin katsonut ne itse aiemmin. Kehui kolesteroliarvoja niin hyviksi, että harvalla on edes lääkityksellä sellaiset. Maksa-arvokin näytti, että rasvaa on kadonnut. Nyt hyvä fiilis. Odottelen vielä tietoa siitä HUS:n terveyslaihdutusvalmennuksesta.

Mun pitäisi varata sokerirasitusaika. 
Suvussa 2 tyypin diabetesta, ja mulla oli raskausdiabetes ja ylipainoa jäi reilusti vielä raskauden jälkeenkin.
Oikeasti olisi pitänyt käydä jo 6-12vk synnytyksestä. Vauva on nyt 7kk 🙄
Aina tulee muka jotain tärkeämpää. Vaikka oman terveyden pitäisi olla tärkeysjärjestyksen top vitosessa. 
Meinasin sen tänä iltana hoitaa, samalla kun varaan muitakin virastoaikoja ja laittelen sähköposteja.

Kahtena päivänä olen saanut itseni vaunulenkille, vaikka olisi satanut. Tänään en lähtenyt, kun illalla on jumppa. Kahteen viikkoon en ole käynyt, voi tehdä taas tuskaa.
Välipalan jälkeen ajattelin syödä ihan vaan pari namusta pussista. Sinnehän se pussi taas upposi huomaamatta kokonaan 🙈
Makean syöntiä olen saanut vähennettyä, mutta välillä tulee sitten näitä. 

Munkin piti käydä noissa labroissa jo aikoja sitten, en vain saanut varatuksi aikaa. Olisi kyllä ollut mielenkiintoista tietää arvot ennen elämäntaparemontin alkua. Toisaalta silloin pelotti lääkärin tuomio.

Mulla on nyt taas saavutettuna tuo tikkerin lukema, 79,1 kg. Kun pääsisi siitä vähän alaspäinkin käymään ja ylimmät lukemat pysyisi alle 80:n niin siirryn seuraavaan ryhmään. Nyt toki tässä ryhmässä olisi enemmän keskustelua. Hiukan ihmetyttää kun tuntuu että aika itsestään laskee. No tuossa viikonloppuna hiukan vei ruokahalua pienoinen perheriita, joka nyt on kyllä selvitetty. Mutta pitäiskö haastaa riitaa aina viikonloppuisin, niin herkuttelut jäisi vähiin. Ei sentään. On tässä jotenkin muutenkin vähän ruokahalu sellainen ettei oikein kaikkea tee mieli, ja hyvä niin. Saa vain nähdä kauanko kestää. Ozempicin pistämistä olen venyttänyt aina parilla päivällä, että riittäisi pitempään. Parisen viikkoa tulee taukoa, ja tokihan on epävarmaa saako sitä sitten kun on luvattu lokakuun lopulla. Labrat on ensikuussa ja lääkärin aika, joten hän varmaan antaa sitten reseptin johonkin muuhun annokseen tai lääkkeeseen, jos on tarve.

No en saanut aikaiseksi varata sitä aikaa. Vauva ollut hyvin tarvitseva päivisin, ja nukkuu huonosti päiväunia. Illat sitten on sellaista hulabaloota lasten kanssa. Viikonloppuna on mieskin kotona, joten eiköhän se nyt päivälläkin sitten onnistu, kun iltaisin aina unohtaa.

Kävin vaa'alla, ja sehän näytti hurjat 89kg. Huoh.
Olin jo valmis kaivamaan pakatusta muuttolaatikosta keittiövaakan, että nyt alan laskemaan kaloreita. Jätin sen kuitenkin tekemättä. Olo on ollut virkeämpi ja mieliala parempi. Eiköhän se painokin ala seuraamaan olotilaa piakkoin. Jos ei, niin sitten aika laskea kalorit 🙂

Mä onnistuin aikanaan pudottamaan painoa hyvin tuolla 16:8 pätkäpaastolla. Pitäisiköhän itsekin aloittaa taas. Aamupalaa en muutenkaan osaa syödä kuin vasta 10-11 aikaan. Ja iltanapostelun olen lopettanut ja syön iltapalan yhdessä lasten kanssa siinä 19-20. 

Sata grammaa tippui, ja sai taas tikkeriäkin siirtää. 79,0 kg tänä aamuna siis.