Menna, olipa mielenkiintoinen tuo Aino Acktén oopperaesitys. Nauratti myös sun bisnesidea myydä lempipunkkuasi teiränmiehelle.

Minä olen laiskotellut koko päivän, kun lonkka kaipaa lepoa ja kylmägeeliä. Naapurinmies lähti kauppaan, kun vinguin jäätelöä. Kysyi, onko rouva raskaana, kun tuli mieliteko!

Wu-huu! Sallinette että vielä hetken hehkutan päivän urheilutapahtumaa eli Venlojen Viestiä. Varsinainen Jukola juostaan ensi yönä, mutta silloin mä ajattelin nukkua; sauna ja skumppa on melko väsyttävä yhdistelmä.

Ihan ekan kerran elämässäni seurasin urheilutapahtumaa kännykästä on-linenä. Se oli sekä helppoa että hauskaa: piti vain mennä ko.tapahtuman sivulle ja valita, mitä joukkueita halusi seurata.

Se valikointi olikin koko homman vaikein rasti. Tyttären joukkueen lisäksi näissä yli 1700 joukkueessa oli mitä mielikuvituksellisimpia kuten Akuutin Harhailijat ja Lastenklinikan Haahuilijat (arvelin että HUS-sairaaloista molemmat), Kompassikimmat, Puskapuumat (luultavasti hieman varttuneempia suunnistajattaria) sekä Hutittaret ja Hämeenlinnan Maastomakkarat, Puskista Tullaan ja Ei kovaa mutta täysillä!

Suunnaton Into oli saanut liikkeelle useita sekä mies- että naisjoukkuetta, ja ukkojen puolella, jossa osallistuvia joukkueita oli miltei 2000, näkyi myös kansainvälistä väriä; kärkiryhmässä ruotsalaisjoukkueita. Rohkenin toki epäillä, että lähtölistan häntäpäähän sijoitetut South London Orienteers, Luxembourg Orienteering Club ja Team Baden-Württenberg olivat kotoisin jostain ihan muualta kuin nimi antoi ymmärtää. Olisin mieluusti seurannut myös joukkueita Täsmämätäs, Häröt Lampaat ja Jouluksi Kotiin, mutta kohtuus kaikessa.

WhatsAppiini putoilleista kuvista päätellen iltapäivä on ollut hauska. Multa itseltänihän jäi Naisten Kymppi tänä vuonna väliin kun ei oikein ollut kaveria (vaikka toki mä uusia olisin löytänyt siitä 15000 kävelijän, hölkkääjän ja juoksijan joukosta). Naisten Kymppihän on myös tuollaista kieli poskessa kuntoilua, aikoja ei oteta ellei osallistuja itse sitä seuraa. Ei edes ns. Kuumalle kärkiryhmälle. (Venloissa ja Jukolassa otetaan ajat ihan kaikille, ja niitä voi siis tosiaan seurata reaaliaikaisesti.)

Eipä tänne merellisiin maisemiin kuulu kummempia. Ensi viikolla potkaistaan käyntiin yksi iso työprojekti, siivotaan pöytä ja pakataan kamppeet juhannuksenviettoa ja kolmen neljän viikon lomapurjehdusta varten. Mennan viinivinkki otetaan varteen jos sitä sattuu jostakin pk-seudulta tai matkan varrelta löytymään.

Paranemisia potilaille, lepoa uupuneille, aurinkoisia päiviä kaikille!

IL, kylläpä teillä oli hauska poikaleiri! Uskon, että tarvitsette vähän aikaa toipumiseen. Miten mukavaa, että pojat (ja Iker) viihtyivät yhdessä!

Mainio tuo Naapurinmiehesi!

Kiva että muillakin on noita mielitekoja. Jokin aika sitten koputin illalla naapurin ovea ja tiedustelin, josko heillä olisi jotain karkkeja. Ei ollut, mutta miniä lupasi tuoda jotain, kun hakee Isoveljen treeneistä. Sain Geisha- patukan ja Käck-lakutoffeen.

Eilen tapasin kahta luokkatoveriani lounaalla ja poikkesimme vielä Helsingin kaupunginmuseossa, koska sää oli kolea ja märkä, vaikkei isommin satanutkaan. Katselimme seinällä vanhoja valokuvasuurennoksia, kun huoneeseen astui nuori mies, joka kysyi, että ovatko nuo kuvat rouvien lapsuusajalta. Vastasin, että ihan niin vanhoja emme ole. Kuvat olivat nimittäin 1870-luvulta.

Käväisin HSL:n toimistossa päivittämässä matkakorttiini yli 70-vuotiaille suunnatun edun. Nyt saan käyttää lähiseudun joukkoliikennettä klo 9-14 puoleen hintaan, eli matka Lintuvaarasta Helsinkiin maksaa vain 1,40 €.

Voi miten nuo vuodet vierivät! Rakas "Pikku Passeli", kuten Isoveljeä vauvana kutsuttiin, meni jo rippileirille.

Japena , käytte varmaan myös Legolandissa? Hauskaa lomaa teille!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tiinuliinulle ja muillekin tiedoksi https://www.alko.fi/tuotteet/902548/Il-Barone-Rosso-2016-hanapakkaus?SkipToId=product-tile-902548&SkipNextSeed=true. On todella hyvä viini ja hintakin on alle 30 e, mutta sitä saa jostain kummasta syystä vain pienten ja pienehköjen paikkakuntien Alkoista. Tuolla linkittämälläni sivulla löytyy laatikon kuvan alta kohta "katso myymäläsaatavuus" ja siellä on luettelo myymälöistä, joista sitä löytyy.

Viikko alkoi taas reippaasti circuitin merkeissä. Ainoa huono puoli tunnissa on se, paitsi että siellä tulee hiki, täytyy nousta niin aikaisin, kun tunti alkaa jo klo 11.10 Meillä soi kello maanantaisin jo 7.45, jotta ehdimme rauhassa syödä ja selvitä aamutoimista, kun ei sinne voi täydellä vatsalla mennä. Tunti on tavallisesti aivan täynnä, kun sinne mahtuu vain 18 henkeä, ja me aina ilmoittaudumme sinne etukäteen netissä, mutta nyt meitä oli alle 10. Viime viikollakin oli vähänlaisesti, mutta tämä taisi olla kyllä historian pienin osallistujamäärä. No, kaiketi väki on valmistautumassa juhannuksen viettoon. Me käymme varmaan kaupassa keskiviikkona ja ostamme kerralla tarvittavat loppuviikolle. Mämmi täytyy muistaa ottaa sulamaan perjantaina

Täytynee mennä lämmittämään soppaa, kun alkaa olla jo vähän nälkä. Tein eilen ison kattilallisen lohikeittoa koskenlaskijajuuston kanssa ja oli erinomaisen hyvää

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa kaikille

Tiinuliinu, olin siellä Jukolassa minäkin, en kylläkään maastossa, vaan talkoohommissa. Seurasin tapahtumaa TV: stä ennen ja jälkeen talkookeikkojen, joista osa ulottui yli vrk vaihteen. Penkkiurheilijan näkökulmasta näki enemmän kuin paikan päällä, mutta valtavan tapahtuman energia ja huuma lävisti koko sielun ja ruumiin. Vieraitten lähdettyä oli muutamassa tunnissa melkein puolet rakennelmista tyhjätty ja alasajettu. Mikä hurja valmistelu olikaan ennen tapahtumaa ja sen jälkeenkin vielä jatkuu.
Nyt levätään ja odotellaan juhannussaunaa.

Helteinen tervehdys ihanaiset naiset.

Melkoista porukkaa olette.
IL:n poikaleiri kipeällä kropalla oli varsinainen extreme suoritus, vaikka naapurinmies olikin toisena "leiriohjaajana".

Muorikin jaksaa raataa aina jossakin tapahtumien järjestelyissä.

Toivottavasti Japenan porukalla on hyvä lomareissu Tanskanmaalla.

Kipalla ja miehellään on ilo nauttia juhannusta perheen parissa kauniilla mökillä.

Minun on tarkoitus lähteä keskiviikkona kohti etämiehen mökkiä.
Todennäköisesti vietämme juhannusta kahden, koska monivuotisista juhannusvieraista rouva menehtyi syöpään talvella, ja mies epäili olevan liian raskasta tulla haikailemaan vanhojen juhannusmuistojen perään.
Kutsu on kyllä edelleen voimassa, jospa vaikka muuttaa mielensä.
Etämiehen poikaa on myös kutsuttu, mutta hänellä on suunnitelmissa lähteä festareille.

Olen yskinyt ja kurkku on ollut kipeä jo viikon. Päivät menevät melko hyvin, mutta yöllä alkaa usein yskittää eikä siitä meinaa tulla loppua.
Tänään tein suursiivouksen tässä pienessä asunnossani, kun epäilin osan oireista johtuvan huonepölystä.
Ensi yö näyttää oliko epäilys oikea.

Päivät ovat menneet kotiseuturetkellä, vanhuksia ulkoiluttaessa ja heinäkuista kulttuuritapahtumaa järjestellessä.
Täällä on ollut tosi kuivaa, joten kastelukannun kanssa olen joutunut lenkkeilemään pitkin pihaa. Etämiehen mökillekkin istuttelin vaikka mitä ja hänkin joutuu kärsimään kasvatusinnostani koska en voi olla kahdessa paikkaa samaan aikaan kastelemassa. hän toivoi että minut voisi kloonata, tiettävästi se ei vielä onnistu eikä kukaan kestäisi kahta kaltaistani.

Nyt täytyy vielä tehdä lenkki hautausmaalle kastelemaan kukkia.
Illalla suunnittelin meneväni uimarannalle, tai oikeammin järveen viilentämään nahkani yötä varten.

Hyvää juhannusviikkoa, nautitaan kesästä.

Hei Ihanaiset,
anteeksi, että en ole kirjoittanut aikoihin mutta minulla on siihen hyvä syy. ... Iloklubin tapaaminen! Sain siitä nimittäin niin paljon virtaa, että olen huhkinut hullun lailla niin kaupungissa kuin täällä mökilläkin. Naapurin ukkokin esitti huolensa, onko meidän pihassa enää yhtään vihreää, kun kuopsutan siellä aamusta iltaan ja hältä paloi lopullisesti päreet, kun siirryin tontin ulkopuolelle, en kuitenkaan heidän puolelleen. Meillä on aina pientä keskinäistä naljailua mutta hyvässä hengessä. Iltaisin olen niin puhki etten jaksa kuin lukea teidän mukavia ja vauhdikkaita kirjoituksianne.

Nyt ollaan taas möksällä ja tämä paikka on kyllä minulle ihmeellinen luonto ohjelma livenä. Tänä aamuna esimerkiksi, kun istuimme terassilla aamukahvilla, rantakoivuun lennähti palokärki. Se on kyllä vaikuttavan näköinen lintu eikä ollut meistä moksiskaan. Kerran keväällä, kun olin rapsuttamassa kukkapenkkiä järveltä kuului kummaa loiskintaa ei kuitenkaan sellaista läiskettä mikä syntyy, kun iso kalaa saalistaa rantakivikossa. En ehtinyt mennä katsomaan kun isäntä tuli rannasta silmät selällään ja kertoi pienten kalojen hyppivän kimpassa, sinteillä oli siis hyppykoulu . Pitihän sitä mennä pällistelemään, se oli hauskan näköistä, kun noin noin neliön kokoinen parvi pikkusinttejä hyppäsivät yhtä aikaa vedestä ja läiskähtivät takaisin. Ei se ihan Neukkulandian ballerinojen täsmällisyyteen yltäneet mutta harjoitus tekee mestarin eikä intoa sinteiltä puuttunut.

Vielä pitää kehua, kun meillä kasvaa orgideoita metsässä. Olin rinteessä kiskomassa heiniä, kun sivusilmällä katsoin, että onpa siinä kielolla tanakka kukkavana . Ei kun puoli askelta takaisin, ei se ollut kielo mutta mikä kukka se oli Kukkatähkä oli vasta tiukassa nipussa ja kävin kukkaa tutkimassa useana päivänä kunnes kukan nuput olivat kasvaneet ja niillä oli selvä kannus. Silloin alkoi vähän kutkuttaa mieltä voisiko kasvi olla kämmekkä, ei muuta kuin kuukeloimaan. Ei se mikään tikankontti ollut eikä maariankämmekkäkään nimikin oli joku leinikki mutta kämmekkä kuitenkin. Löysin kasveja vielä kaksi lisää siis meillä on oikea orkidea tarha . Kuukeloimisesta tuli mieleeni, että Kaakkuri kävi lounastamassa järvellämme, en minä sitäkään itse tunnistanut onneksi on netti.

Josta tulikin mieleeni, että Menna kyseli olenko fasessa tai jossain sosiaalisessa mediassa. En ole, mikä joskus jurppii, kun tiedän ystävieni julkaisseen siellä matkakertomuksia valokuvien kanssa tai muuten vaan kuvia vaikkapa naapurinmiehestä . Sitten taas huokaisen helpotuksesta, kun luen lehdestä miten paljon käyttäjien tietoja on hakkeroitu tai muuten vaan myyty.

Selkäni ja niska on juntturassa , polvet sanoivat yhteistyön irti ja rannetta särkee, terveisiä vaan kohtalosisarille. Olen nimittäin petsannut laituria, ei siinä mitään ihmeellistä ole mutta kun otin urakakseni tehdä se alapuolelta. Kulkusilta on helppo nakki, kun sen me saimme nostettua kyljelleen mutta itse laituria emme saaneet vaikka isäntä uhosikin sen onnistuvan laiturissa on pyörät kiinni ja isäntä nosti sen verran, että minä sain lautoja alle, sitten nostettiin toinen pää ylös tuettiin se ja minä ryömin alle. Ihan hullun hommaa mutta omapa oli ideani ja nyt se on tehty. Hämähäkin seitti on vihoviimeistä ainetta, sitä ei tahdo saada millään raakalaudasta irti mutta onneksi hämähäkkejäkin on, hyvin pyydystävät kärpäsiä ja muita sittiäisiä.

Mukavaa juhannusviikkoa kaikille

Jotenkin minua hymyilytti laiturin petsaaminen alapuolelta. No miksei.
Toivottavasti Suupaltin selkä toipuu pikaisesti urakasta.

Mustikkaposkelle paranemisia köhästä.

Terveiset täältä Tanskanmaalta. Hyvin meni matka, automatka kesti yli kolme tuntia mökille kun piti välillä syödä. Lapset jaksoivat hyvin.
Sää hieman epävakainen, mutta poutapilviä kuitenkin. Viime yönä satoi ja lujaa ja jyrisikin aikalailla. Kävin katsomassa muksuja, mutta kaikki nukkuivat sikeästi.
Olimme eilisen päivän Legolandissa ja lähdimme matkaan 8.30 ja palasimme noin 22.15. Joten ei ihme että kaikilla uni maistui pitkään tähän päivään.
Legoland on kuulemma paras paikka ikinä. Kyllä siellä on kaikenlaista lapsille ja aikuisetkin viihtyy.

Toissa päivänä kävimme Nordsoen Oceanariumissa Hirtshalissa. Upea paikka sekin. Lapsille paljon interaktiivisia juttuja. Kieli tietenkin hieman esteenä. Upeita akvaarioita ja uskomattomia mereneläviä.

Tämä meidän ”mökki” on oikein kiva. Allasta olemme käyttäneet vain kerran mutta menemme varmaan kohta uimaan.
Tänään pidämme lähipäivän. Käymme kylässä tarkastelemassa sen antia ja tuossa vähän matkan päässä Rudjbergin majakalla vai miten se kirjoitettiin. Se on hautautunut hiekkaan jo puoliksi.

Täältä on lentokentälle lähes kolmen tunnin ajomatka ja päätimme lähteä täältä jo perjantai iltapäivällä. Vuokrasin hotellihuoneen Vejlestä, ettei tarvitse jo aamukuudelta lähteä. Tässä iässä maksaa jo mukavuudesta vähän. Kesätarjouksella ei pahan hintaiset huoneet.

Jaa on kuulemma uinnin aika.

Mukavaa päivää.

Rimpati-rei,

päivät vähenee loma lähenee. Mehän ollaan UK:n (Ukkokulta) kanssa sillälailla pöhkö eläkeläispariskunta, että ei älytä olevamme muka lomalla koko ajan. Joku retkisaaressa ihmettelikin viime perjantaina, kun ei meitä näkynyt viikolla vaan purtemme lipui laituriin suunnilleen niihin aikoihin kun ”muutkin töissäkäyvät” veneilijät tulivat.

No sunnuntaina palattiin kaupunkiin, palautettiin spanieli (joka sivumennen sanottuna rakastaa vene-elämää. Ymmärrän koiraa - pikku purjeveneessä ollaan aina todella lähekkäin) ja istuttiin parina päivänä kokouksissa ym. tavanomaisia touhujamme.

Välillä käytiin Suomenlinnan kesäteatterissa katsomassa Idän pikajunan arvoitus, jossa Kristo Salminen loisti Hercules Poirotina, Minna Suuronen ja Sara Paavolainen (suosikkinäyttelijöitäni molemmat) haahuilivat aristokraattirouvina. Väkeä oli paljon sekä näyttämöllä että etenkin katsomossa, joka oli kekseliäästi sijoitettu näyttämönä toimivan ”junanvaunun” kahta puolta.

Ehkä en olisi itse innostunut tuonne lähtemään, mutta tyttäreni oli hankkinut liput. Hänen käsityksensä mukaan taloudenhoitaja Hulda Huoleton (siis mä, joka käyn talvisaikaan ruokkimassa lapsia silloin kun äiti päivystää) ansaitsee silloin tällöin työhyvinvointi-illan. Joskus se on ollut konsertti, baletti tai runsas ravintolapäivällinen, usein teatteri väliaikatarjoiluineen.

Tänä aamuna on tehty lähtövalmisteluja kumpikin tahollaan. UK asenteli veneeseen viimeisiä vimpaimia, tarkisti että sähköt toimivat ja kaikki valot varmasti palavat, että lieden polttoainetta on riittävästi eikä mukana ole mitään joutavanpäiväistä, joka vain vie veneen muutenkin niukkoja säilytystiloja.

Minä puolestani leivoin ricotta-pinaattipiirakoita parin seuraavan päivän iltapaloiksi ja makean tortuntapaisen juhannuspyhien kahvileiväksi, silppusin silliä kahdenlaiseen maustekastikkeeseen ja kehittelin ruokaisan levitteen, jota voi syödä näkkileivän päällä jos välipalaa kaipaa. Lounasta laitan sen verran että eväiksikin jää.

Meidän veneessähän ruoanlaitto on aika primitiivistä touhua; käytössä on kaksiliekkinen spriikeitin mutta ei uunia. Jääkaapin vetoisuus on muhkeat 20 litraa, mikä on hieman haasteellista vaikka meitä on vain kaksi. Toki veneen pilssiin (lattiatason alle jäävä osa) voi sulloa sellaista, mikä kookkaammassa keittiössä säilytettäisiin ns. viileäkaapissa, mutta kokkailu poikkeaa silti aika tavalla kotikeittiön käytännöistä.

Nälkää ei ole nähty edellisvuosina ja tuskin se yllättää nytkään, vaikka mukanakuljetettava ja sitloodassa (veneen perän avoin istumatila) käytettävä grilli päätettiin jättää kotiin. Muonavarastoja toki täydennellään matkan varrelta, mutta saaristokaupoista ei ihan kaikkea saa. On ostettava sitä mitä on. Uusia perunoita useimmiten on, savukalaa joissain paikoissa, lenkkimakkaraa aina.

Vaatteita joutuu kolmen neljän viikon reissulle pakkaamaan niin että niitä on sekä sateeseen (jota toivottavasti ei kovin paljon tule) että paisteeseen, siis kaikkea sade- ja toppatakeista shortseihin ja uimapukuun. Lääkekaappi, ensiaputarvikkeet, kirjat, läppärit - ei ihme, että vene juhannuksen tienoilla ui hivenen syvemmällä kuin silloin kun se toukokuussa mereen heitetään.

Oho, tuli vähän pitkä selostus mutta lähettelen Suomenlahdelta lyhyempiä. Huomisaamuna lähdetään, ja nelisen viikkoa on tarkoitus seilata jos ilmat ovat suotuisat.

Ihanaa juhannusta ja kaunista kesää, kaikki KK-kaverit!

PS. Onko muuten kukaan kuullut jonkinlaisesta läskintiivistymisilmiöstä? Nimittäin: viime marraskuussa Espanjasta ostetut (istuivat silloin kuin hansikas) ja talvikauden kaapissa roikkuneet farkut meinasivat pudota jalasta, kun otin ne maanantaina käyttöön. Housujani salaa kannatellen selvisin mitenkuten. Kätevänä emäntänä ompelin vyötärönauhan sisäpuolelle kuminauhanpätkät, ja tilanne pitäisi nyt olla pelastettu. Mutta kun minä en ole vaakani mukaan laihtunut! Enkä varsinkaan laihduttanut! Elämä on ihmeitä täynnä!

En ole kuullut, enkä varsinkaan tavannut moista ilmiötä