Et oo IL tosissasi! Tosin purjehduksestakin sanotaan että se on samaa kuin istuisi kylpyammeessa kylmässä vedessä ja heittelisi satasia vessanpönttöön 😂

Siitä huolimatta mennään tänään(kin) rantaan. Mulla on viidenkympin suojakerrointa naamassa kuten eilenkin. Illalla tosin tuntui, että naama kuumottaa mutta ainakaan toistaiseksi ei pahempia palovammoja ole ilmennyt. Hyvä yövoide auttanee asiassa.

On siis kiihkein veneenkunnostuskausi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että UK ei paljon kotona näyttäydy paitsi nukkuvana (ja hetkittäin läppärinsä ääressä hoitaen erinäisiä veneilyyn liittyviä luottamustoimiaan). Mä yritän puuhata mitä osaan ja kykenen: eilen pesin kylkiä, tänään ne pitää vahata. Puuosille taas tehdään vuosittain hiekkapaperikäsittely eli edellisvuotinen lakka rapsutetaan karheaksi ja sitten sivellään uutta lakkaa päälle. Hullunhommaa, eikö?

Jotta jos tämä yhtään lohduttaa?

Muutapa ei sitten kuulukaan.

Heleätä helatorstaita!

Kesämökkiä/-huvilaa voi verrata omakotitaloon, jossa riittää työtä maailman tappiin! Väliaikoina tehdään sitten muita taloon kuuluvia hommia kuten piha- ja puutarhatöitä. Ei varmaan kukaan ihmettele, että haluan mieluiten asua kerrostalossa enkä viihdy mökillä 🙄

Meillä oli täällä seinänaapurina mukava vanharouva, joka leskeksi jäätyään möi omakotitalonsa ja muutti kerrostaloon. Hän ei kuitenkaan viihtynyt siellä, kun ensinnäkin hän ei onnistunut kunnolla tutustumaan naapureihinsa ja hän kaipasi puutarhatöitä. Niinpä hän sitten osti meidän seinän takaa rivarikolmion. Piha on aika pieni ja siinä on matala kallioleikkauskin, mutta hän rakennutti fiksusti koko alaosan kattavan terassin ja teki puutarhan kallioleikkauksen päälle. Parhaimmillaan piha oli todella kaunis, kun siinä oli sekä matalia ikivihreitä havupuita ja monenlaisia kukkivia istutuksia. Erityisesti hän rakasti pioneja, joita pihalla olikin monen värisiä. Hän sitten joutui palvelutaloon ja poikansa otti asuntoon vuokralaisia. He ovat kyllä mukavaa väkeä, mutteivät erityisemmin näytä välittävän pihatöistä, joten nyt istutukset alkavat näyttää siltä, että ne kaipaisivat huoltoa eikä kukkivia kasvejakaan enää ole paljoa. Pionit kyllä vielä kukkivat, mutta nekin ovat jotenkin ränstyneen näköisiä. Pahimmat rikkaruohot he kyllä ovat siivonneet pois. Hieman säälittää, kun vanharouva niin rakasti pihaansa ja olihan se silmänilo meillekin.

Kävimme pesettämässä auton ja jälleen yllätyimme, miten kauniin värinen se on 😆  Huomenna on määräaikaishuolto ja vihdoinkin myös renkaiden vaihto. Meirämmiäs laittoi kesärenkaat autoon jo viikko sitten, jotta mahdollisen ratsian yllättäessä voisimme sanoa olevamme juuri menossa vaihdattamaan niitä! Tosin emme ole paljoakaan autolla ajelleet, joten emme varmaan ole asvalttiakaan kovin paljon kuluttaneet 😉  Vaan on se kyllä niin helppoa käydä automaattipesussa eikä tarvitse edes autosta poistua kuin vasta pesun jälkeen. ABC-pesuun pääsee istumalla autossa ja valitsemalla haluamansa pesun sovelluksella, jossa sen saa maksettuakin. Sitten kun itsestään ajavat autot yleistyvät, koko homman voi varmaan hoitaa sohvalla maaten 🤣

Lämmintä on ja meillä ilmalämpöpumppu työntää jo toista päivää viileää ilmaan lukaaliin. On se hyvä keksintö! Meirämmiäs istutti viimeinkin pelargoniat piharuukkuun ja seuraavaksi pitäisi laittaa maahan samettikukat. Hän tosin taas valittaa selkäänsä. Viimeksi kipu tuntui keskellä selkää ja nyt kuulemma enemmän vasemmalla. Sanoin hänelle, ettei muuta voi odottaakaan, kun hän ei tee muuta kuin lojuu sohvalla. Lääkäri neuvoi kävelemään, mutta ei hän sitäkään tee muuten kuin sohvan ja vessan/jääkaapin väliä. Minä sentään teen päivittäin tuolilta ylösnousuja ja toistoja on jo 20. Lisäksi olen tehnyt ylävartalon faskiavenytyksiä. Tietenkin minunkin pitäisi lähteä kävelemään ja kiskoa meirämmiäs mukaan, mutta en ymmärrä, miksi minun pitäisi olla kaiken aikaa primus motor! Olen yrittänyt saada häntä juomaan enemmän vettä, kun se toisi kudoksiin nestettä ja vaikuttaisi vireystilaankin, mutta puheeni on kuin kärpäsen surinaa hänen korvissaan! Kalja kuulemma riittää ja ainoa vesi, mitä hän juo, on se ruokalusikallinen, jolla hän ottaa iltalääkkeensä. Lääkkeetkin pitäisi ohjeiden mukaan ottaa runsaan nesteen kera, mutta kun se kuulemma kusettaa! Ja kalja kai sitten ei sitä tee, vaikka hän hyppääkin vessassa kuin sipi ripillä!

No, mukavaa ja aurinkoista loppuviikkoa kaikille 🙂

 

Heips!

Meillä on meneillään puiden klapitus. Minä klapitan ja isäntä pinoaa. Ollaan hyvä tiimi klapituksessa.
Tykätäänkin puuhasta.

Laittaisin kasvimaata, mutta pitää nyt saada nuo puut ensin ja niitä on ihan tuhottomasti.

Kuumuuskin vaivaa.

Pärjäilkäähän!

Hyvää kiirastorstaita.

Luulin että olen poikkeustapaus kun nukun ilman rihman kiertämää, mutta täällähän on melkoinen  nakukerho.

Kipalle peukku vanhempien ja jälkikasvun hyvästä yhteistyöstä. Äitisi ja isäsi arvostavat varmasti sinun ja poikasi huolenpitoa.

IL tuttu tunne tuo remonttiahdistus. Minä olen myös kärsimätön jos homma ei etene suunnitellusti.
Onneksi sinulla on Justus rauhoittamassa tilannetta ja minua toppuuttelee etämies.


Äitienpäivään tulikin sellainen muutos, että sairaslomalla kädestä kipsattu tyttäreni haki lapsenlapseni kanssa minut katsomaan syksyllä ostamaansa kesämökkiä. Otin sinne leipomani tarjoilut mukaan, mutta eipä niitä paljon huvennut kun lapsenlapsi jauhopeukalona oli tehnyt voileipäkakkua ja täytekakun. Mökki oli ostettu ”kaikilla herkuilla”. Piha oli viimeisen päälle valmis ja helppohoitoinen. Laituri oli hieno kaiteineen ja valoineen.
Mökissä oli mukavuudet tiskikonetta lukuunottamatta. Neliöitä ei ollut paljon mutta terassit antavat kivasti lisätilaa.
Illalla tuli vielä toinen tytär miehensä kanssa kotiin onnittelemaan ja auttamaan leivonnaisten tuhoamisessa.

Tämä viikko on mennyt tiiviisti pihahommissa. Taloyhtiön pihatyöt saimme maanantaina päätökseen ja sitten siirryin heti yhtymän autiotalon pihapiirin kimppuun. Piha näyttää siellä perin isänmaalliselta, sillä siniset ja valkoiset skillat sekä valkovuokot värittävät ainakin puolet isosta pihapiiristä.
Etämies tuli sahan kanssa auttamaan minua isojen puiden kaatamisessa. Käytiin tiistaina ensin kaatamassa metsästä raitoja ja haapoja joita en saanut raivaussahalla kaadettua.
Eilen lähdettiin puolilta päivin urakoimaan ja täytyy sanoa että helteellä huhkiminen söi miestä ja varsinkin naista. Kun saatiin metsäurakka valmiiksi mentiin katsastamaan seuraavaa projektia.
Kaivon ympärille oli vuosikymmenien aikana kasvanut raitojen ja koivujen tiheikkö jota kaadettiin ja kasattiin kauan kun kuntoa riitti. Homma jatkui tänään ja poika kävi illansuussa metsäkärryn kanssa siivoamassa niin risut kuin rangatkin. Tulipa siistin näköinen alue.

Nyt on ruoto sen tuntuinen että huomenna täytyy pitää välipäivä pihahommissa, muuten joudun työskentelemään IL:n tavoin vaakatasossa.

Meidät on kutsuttu lauantaina ystävän 60-vuotispäiville. Vähän arveluttaa meno kun täällä on vielä kokoontumisrajoitus 6 henkilöä. Tosin muutamaan päivään ei ole ollut yhtääntartuntaa maakunnassa.
Juhlakalu ilmoitti että vieraita on kutsuttu eri aikoihin pienissä ryhmissä jalähes kaikki ovat saaneet ensimmäisen rokotteen.

Kirjoittelen tätä puhelimella ja sormet alkoi väsyä joten lopettelen toivottaen hyvää viikonvaihdetta.

Heippa kaikille😊

Kyllä oli suorastaan taivaallisen ihanaa keskiviikkona tulla takaisin tänne. Taisi olla ensimmäinen kerta sitten 6.3.2020 jälkeen, että olimme kaupunkikodissa peräti 5 yötä. Sillä aikaa tänne oli tullut melkein kesä.

Maanantai ja tiistai olivat täyteen tupattuja päiviä. Minulla oli vielä maanantaina gynen jälkeen noin tunnin mittainen puhelinpalaveri, joka liittyi äidin hoitosuunnitelmaan. Toiset kahvit ehdimme juoda ennen lähtöä ortopedille. Vasemmassa olkapäässä oli joku revähdys/venähdys ja sain siihen kortisonipiikin. Auttoi kovasti jo seuraavana päivänä. Kyllä olin tyytyväinen siihen. Vasemmasta polvesta on sisäsivuside vaurioitunut ja kyllä se oli kipeä, kun ortopedi sitä paineli. Lisäksi siinä oli joku Bakerin kysta (mulla on tainnut joskus olla selässä sellainen - tai sitten toisessa polvessa). Sisäsivuside paranee itsestään. Rasitusta pitäisi yrittää välttää. Eli ei enää tässä vaiheessa 6 - 7 kilsan kävelyretkiä. Se kysta paranee itsestään. 

Onneksi olin siirtänyt alunperin keskiviikon aamuun tilatun kampaajan tiistai aamulle. Kerron kohta miksi. Joka tapauksessa kampaamokäynnin jälkeen ajoimme isäni luokse. Siippani jäi sinne kaatamaan ja pätkimään puita ja minä (ensin avustettuani isää yhden kelan paperin kanssa, liittyi äidin hoivakotijuttuihin) ja isäni lähdimme katsomaan äitiä. Matkalla sinne, yritin soitella Peijakseen ja kysellä, jos seuraavaksi päiväksi oisi tullut peruutuksia, niin että pääsisimme jo aamupäivällä liikenteeseen. Monen mutkan kautta sain kuin sainkin ajan jo klo 11.10 , kun aiempi aika oli vasta 14.20. Todellisuudessa meni vähän pidempään, koska kymmenen aikaa siippani oli röntgenissä odottamassa ja viestitti minulle varmaan jo lähellä puolta 12, että ei ole vieläkään päässyt röntgeniin. No onneksi sitten pääsi saman tien ja lääkäri jo odotti aulassa, kun meni sinne. Ajomme oli rauhallista, kun oli peräkärry mukana ja siinä aika lailla painoa. Etukäteen kammoksuin sitä kauppareissua Heinolan Cittariin, mutta onneksi oli kohtuullisen väljää..... Voi, kun aloittaisivat sen noutotilauspalvelun. Mennan tavoin olen todella tykästynyt siihen hommaan ja varmaan ainakin osittain tulen käyttämään sitä sen jälkeen, kun "koronavaara" joskus hamassa tulevaisuudessa on ohi. Ykköskodissamme taisimme olla puoli viiden aikoihin. Sain mukavalla tahdilla tavarat paikoilleen ja kukat maljakkoon. Siniviuhkan ostin Cittarin ulkopuolella olevasta kukkapisteestä ampelliin. Ihanteellinen viime kesän kokemuksen jälkeen. Ei roskaa ja kukki koko kesän pitkälle syksyyn asti. Roikkuu meidän jättikokoisessa pihakoivussa. Kuinka ihanaa olikaan illalla saunoa, pulahtaa järveen ja istua Eevan asussa saunan avoterassilla. Ai sitä autuutta. Käki kukkui vähän väliä ja pikkulinnut pitivät upeaa konsenrttia. Niin, siis hankalaa olisi ollut ehtiä kymmeneksi Peijaksen röntgeniin, jos mulla olisi ollut klo 8 kampaaja. Meni siis ihan nappiin. 

Siippani kuuli maanantaina hammaslääkäriltä, että tämä ei ole heinäkuussa töissä. Meillä oli rokotusajat 5.7, joten olisi ollut kätevää saada se implantin kruunu silloin paikoilleen. Minäpä onnistuin sitten muuttamaan rokotusajatkin viikkoa aiemmaksi. En kyllä käyttänyt tuota hammaslääkäriä syynä. Harmittaa vaan, että sitten kun siippani soitteli hammaslääkärille, niin ei ollut varma, onko edes enää juhannuksen jälkeen töissä. No, tuleepa sitten käytyä yksi kerta enemmän äidin luona, jos siippani impalntin paikalle laittaminen onkin kesäkuun puolivälissä. Eihän minun olisi pakko mennä mukaan, mutta äidin vuoksi varmasti menen. Nuo pitkät automatkat ottavat kovasti selän päälle.

Tiinuliinu ja Pikseli, näin kuvianne Naamakirjassa (vappu, Agricola, veneen kunnostus). IL, totta on, että mökin pitoon (vaikka sinun mökkisihän on omakotitalo) kuluu rahaa ja vaivaa. Ymmärrän harmituksen, kun eteen tulee vielä uusia juttuja. Tietty sekin, että saisi terassin nopeasti kuntoon, olisi mukavaa. Olen huono elämään "keskeneräisen" keskellä. Kiva kuulla, mitä kommelluksia teille sattuu Orivedelle matkatessanne. Ole nyt varovainen veneeseen menon kanssa. Oikeastaan toivon, että säästytte sen kummemmilta kommelluksilta. 

Menna, ymmärrän hyvin, että et ole mökki-ihminen. 😂

Karmale, olemme joskus puheneet klapikoneen hankinnasta, mutta ainakin toistaiseksi, siippani haluaa tehdä itse klapit. Pitää sitä rentouttavana hommana. 

Mustikkaposki, kyllä olet ahertanut. Sait ihanan äitienpäivälahjan. <3 

Me vietimme minun äitienpäivää tiistaina tyttären ja vävyn terassilla. Ilma oli mahtava, tuuli aika lailla, mutta kun oli niin lämmintä, niin ei haitannut. En voinut pitää itseäni "kurissa" ja halasin tyttären, poikamme ja vävyn. Pikku hauvavauvan pusin pöpiksi.

Tytär oli taas loihtinut niin mahtavat ruuat. Söin taas naudan sisäfilettä, kun vävy grillasi pihvit. Kerron syömisistä jonain toisena kertana lisää, nyt pitää alkaa laittaa pöperöä pöytään. 

Eilen oli todellinen hellepäivä. Kuljin bikinien yläosassa, paitsi kun naapurin rouva oli iltapäivällä käymässä viinilasillisella saunan avoterassilla. Ihanaa, että saimme nauttia auringosta ja lämmöstä pari päivää. Tänään on satanut aamusta alkaen. Mutta luonto iloitsee ja koivun lehdet kasvavat. Muutama pensaskin on jo vihreä. Siippani istutti isäni luota otetut valkovuokot maahan heti keskiviikkona. Täällähän ei kasva luonnostaan valko- eikä sinivuokkoja. 

Mukavaa päivän jatketta kaikille. Jäi nyt tummennukset tekemättä nimien kohdalla, mutta eiköhän niitä pysty lukemaan siitä huolimatta. Toivottavasti pysytte terveinä. 🥰😇

Saimme toisen rokotteen maanantaina. Miehelle ei tullut mitään oireita, mutta minun käteni oli kaksi päivää älyttömän kipeä ihan ranteeseen asti. Kolmantena päivänä helpotti, mutta silloin kipu oli siirtynyt kainaloon (?). Myös päätä särki ja olo oli jotenkin uupunut. Jaksoin silti kävellä n. 5 km:n päivälenkkini, tosin ilman sauvoja.

Toukokuun helle on hellinyt jo muutaman päivän, mutta nyt on alkanut vetää pilveen ja on viileämpää. Elimistöni ei enää siedä liikaa lämpöä, joten vietin lämpimämmät ajat sisällä. Illan suussa oli mukava istua terassilla lukemassa ja käydä kävelyllä. Yksi yö oli erityisen hankala, kun tuntui, etten saa happea eikä sydän jaksa lyödä. Avasin vierashuoneen ikkunan, ja tulikin mukavan viileää, mutta uni ei tullut. Siirryin aamuyöstä takaisin makuuhuoneeseen, joka olikin jo hiukan viilentynyt. Mies oli onnellinen, kun kerrankin ei tarvinnut herätä viluun. Seuraavina öinä hän suostui pitämään ikkunan raollaan. Suljen säleverhot iltapäivällä, ettei aurinko pääse paahtamaan makuuhuoneeseen.

Mies lähti tänään maalle. Minun pitäisi ainakin siivota ja ehkä käydä läpi vaatekomeroita. Myös keittiön kaappien uumenista löytyy tavaraa, jota ei tarvita, vaikka suurimman karsinnan tein kuusi vuotta sitten tänne muutettuamme. Nurmikolta pitäisi kaivaa ylös voikukkien alkuja. Pitäisi päästä Ikeaan/Plantageniin/Bauhausiin ostamaan puutarhatarvikkeita ja kasveja, mutta kuski ja auto puuttuvat.

Hyvää viikonvaihdetta!

Hei Ihanaiset,
terveisiä mökiltä, nyt ollaan taas kotona, pitkin hampain lähdettiin .... siis takaisin kotiin 😊. Keskiviikona lähdettiin, isompi peräkärry täynnä tavaraa. Perille kun päästiin niin äkkiä ruuat jääkaappiin, kahvi tippumaan ja pihakalusteet ulos. Siinä kahvikupin äärellä sitten ihmettelin jälleen kerran miten me tällainen paikka ollaan saatu johon isäntä : miten niin saatu🤔 niska limassa töitä tehty ja pankista lainaa haettu, niinpä itse hankittu ja rakas. Varsinainen rahareikä niinkuin Iloinen lLemmitty huomautti, kun on vanha omakotitalo ja ainakin 10 vuotta hunningolla ollut mökki niin eipä tarvi miettiä mitä tekisi ja minne rahansa laittaisi 💶💸. Meillä on ongelmia saunan padan kanssa, se värjää veden sameaksi, hanasta tulee kunnollista vettä. Isäntä pesi jo kertaalleen padan ja se auttoi vähän mutta vesi tummuu vieläkin. Kumma juttu, pata näyttää sisältä ihan samalta kuin ennenkin?

Tämä on taas sitä aikaa, kun pitäisi voida kloonata itsensä, että pystyisi kaikki hommat tekemään. On se kuitenkin myös mukavaa puuhastella aamusta iltaan, kun on kivaa tekemistä ei tule edes nälkä!
Ekana iltana istuttiin rannassa nuotiolla ja käristettiin kesän ekat makkarat. Maistui hyvältä mutta ei niitä montaa kertaa jaksa syödä. Joutsenet hautovat saaressa, kuikat ovat tulleet ja nähtiin pitkästä aikaa ukkoetana, oli iso körmyniska ihan säikähdin, kun luulin sitä ensin käärmeeksi 😱. Viikonloppu hutkitaan koti puutarhassa ja ensi viikolla lähdetään taas mökille. Koronakilot saa kyytiä, toivottavasti.

Nautitaan kesästä mutta pidetään turvavälit vaikka kyllästyttääkin.

Käytiin tänään huilatessa kaupungissa hankkimassa kaikenlaista tarpeellista.
Aamupäivällä täällä satoi joten pihatöistä sai vapaata silläkin verukkeella.

Huominen juhlakalu ilmoitti aamulla että synttäreiden juhliminen siirtyy myöhempään ajankohtaan.
Lähisuvussa oli ollut altistuminen. Olen helpottunut asiasta ja synttärisankarikaan ei ollut harmissaan.

Muutimme suunnitelmia ja lähdemme huomenna etämiehen mökille kunhan tehdään ensin hirviaita valmiiksi taimikon ympärille. Minultahan loppui muovinauha kesken ja tänään sain sitä lisää.

Olenkin kaivannut mökkielämää sillä tuntuu että veden äärellä on hengittäminenkin helpompaa helteellä puhumattakaan että saa nauttia hienosta järvimaisemasta.

Moi,

tuli tuossa päivällä venerannassa mieleen sellainen idea, että haluaisko KK60+ porukka kokoontua Teamsissa? Aivan oikealle lounaalle ei ainakaan ennen kesää näytä päästävän.

Vai vaihdetaanko vain kuulumisia täällä foorumilla ja odotellaan aikaa, jolloin päästään syömään yhdessä ihan livenä?

Teams-tapaaminen voisi olla hauskaa. Mutta muistelin tuntikausien lounaitamme, joissa jokainen puhuu yhteen ääneen ja meteli on kova. Miten me osattaisiin puhua vuorotellen? Pitäisikö olla puheenjohtaja?

Me ajelimme perjantaina Justuksen saareen. Minä tyhjensin autoa sillä aikaa, kun hän meni vastaanottamaan veneensä talvisäilöstä. Vihdoin kaikki tavarat odottivat jonossa ja tietenkin alkoi sataa. Satoi myös, kun roudattiin ne kamat saaressa laiturilta mökkiin. Ja heti kun viimeinen nyyssäkkä oli sisällä, aurinko puhkesi paistamaan. Otin sen melkein henkilökohtaisena vinoiluna luontoäidiltä. Laituri ei vielä ollut paikoillaan ja olisin reväyttänyt reiteni kunnolla veneestä noustessani, ellei Justus olisi napannut vahvoille käsivarsilleen, jalkani vaan sätkivät veden yllä!

Lauantaina tutkittiin paikkoja, Justus asenteli vesiletkuja saunaan ja tiskauspaikalle. Minä letkutin laiturin terassin ja sen kalusteet sekä talon järvenpuoleisen terassin ja kannettiin kalusteet sinnekin. Myöhemmin illalla jaksoin vielä talon väliterassinkin ja sen kalusteet, joten nyt voi aina sään mukaan valita, missä istuskella. Jos istuskelemaan ehtisi.

Sunnuntai meni laituria laittaessa. Lähikalliolle oli kuikka tehnyt pesän, jossa on yksi iso ruskea muna. Kuikka pakeni kauemmas uiskentelmaan, mutta palasi hautomaan myöhemmin. Me soudimme Justuksen pikkusaareen hakemaan laiturin isointa osaa, joka on siellä aina talvisäilössä. Justus ei suostunut laulamaan Volgan lautturia, kun meloi takaisin päin. Koko päivä meni laiturin osien kanssa äheltäessä. Saa nähdä, miten monta vuotta jaksetaan sitä laittaa.

Vaan voi miten ihanaa oli nauttia saunan lämpimistä löylyistä. Justus ei jaksanut asentaa vielä laiturirappusia, mutta enpä tiedä, olisinko uskaltautunut veteen. Korvasieniä on sen verran puskenut maasta, että tämän päivän kauppalistassa on kermaa. Ollaan molemmat niin vaivaisia nivelrikkojemme ja lihastemme kanssa, ettei voida kuin nauraa ähkimisillimme. Ja jaksoimme hieman tanssahdellakin Pispala Rarion tahdissa.

Hyvää alkanutta viikkoa!