Ai niin,  IL meinasinkin kysyä kauanko olette? Nyt sitten muistin kun kirjoitit että tulettekin ajamalla pois! 
Huhhuh teitä rohkeita matkalaisia💕

IL tsemppiä ajoon. Uskon, että hyvin sujuu jos autoilusta tykkää. 
Kesällä meillä ei ollut mitään ongelmia eikä rajatarkastuksia. Ainoa mikä harmitti oli kun piti isoja teitä ajaa, kun ei ollut aikaa pikkuteille. Näin talvella ajo aina haastavampaa, varsinkin saksan teillä kun siellä painetaan hullua vauhtia.

Toivon teille mukavaa ja turvallista ajomatkaa. 

Kiva lukea toisten kirjoituksia. En ole oikein tänne saanut aikaiseksi kommentoida ja kirjoitella. Aikalailla olen pysynyt omassa päikyssäni ja tuijotellut/ kirjoittanut omaa napaa.

Kaksi viikkoa muksut olleet joululomalla ja alkaa jo kaikille riittämään. Ei jaksa olla koko ajan seremoniamestarina ja sitten se tietää jatkuvaa nahistelua,
Mies oli yhden yön hotellilomalla tyttären vilperin kanssa. Sitten vilperi oli viime yön vielä meillä samoin bonuslapsenlapsi. Vanhemmilla hoidon haasteita tämän pitkän joululoman kanssa. Onneksi voidaan ja jaksetaan jeesata.

Oli mielenkiintoinen keskustelu bonuslapsenlapsen (poika 7v) kanssa. En muista mistä se lähti mutta sanoin että kuten tiedät en ole äitisi äiti. Hän siihen että niin. Jatkoin että äitisi oli sinun ikäinen kun muutti meille isosiskojensa (kaksoset) kanssa. Hän että miksi ja missä äidinäiti. Yllätyin koska olin ymmärtänyt hänen tietävän. No siinä yritin lapsen tajuisesti selittää miksi vanhemmat eivät aina voi hoitaa omia lapsiaan.
Tein hänelle selväksi myös sen, että hänen vanhempansa pystyvät hänet hoitamaan. 
Vielä piti selvittää mitä töitä teen. Selitin että hänen toinen mummonsa hoitaa lapsia päiväkodissa sen aikaa kun ovat töissä ja sitten hakevat. Mekin hoidetaan mutta lapsia ei koskaan haeta. Tapaavat vaan välillä sovitusti. 
Me ollaan syntymäpäiväkaimoja ko pojan kanssa. Kun mainitsin siitä hän katsoi minua järkyttyneenä ja tuumasi mutta kun sinä olet noin vanha. Koitin selittää sitten mitä se tarkoittaa.

Arkea odotellessa

Ps. Kerroin lapsen vanhemmille keskustelustamme. Äiti sanoi jutellensa asiasta jokunen vuosi sitten  mutta poika ei ollut ymmärtänyt eikä kiinnostunut. Piti hyvänä että oli nyt kiinnostunut ja kysellytkin 

Kipa: Piikkimattoa en ole vielä kokeillut, mutta muuten kyllä olen yrittänyt rentouttaa selkää makaamalla lattialla ja jalat 90 asteen kulmassa rahin päällä. Näin olen maannut noin 20 min ja siinä asennossa alaselkä on aika mukavassa asennossa ja matolla kun makoilee, ei ole liian kova alusta. Tämän renotutusohjeen sain fysioterapeutilta. Se piikkimattokin vois olla kokeilemisen arvoinen.

Kävin juuri pikku kävelyllä ja nyt meni vähän helpommin  kuin eilen. Ehkä kaksi kilometriä kuiteski vain. Välillä piti venytellä ja sitten taas oli helpompi jatkaa. Aamulla kun otin lihasrelaksantin olin ihan tokkurainen. Olin herännyt vasta puoli kymmeneltä ja siinä kohta sitten otin lääkkeen. Olisin voinut mennä nukkumaan saman tien. En tykkää kun pitää syödä lääkkeitä, siksi yritän liikkua ja rauhallisesti venytellä, jos vaikka jumit lähtis. Yks tuttu suositteli osteopaatilla käyntiä, mutta olen aina vähän pelännyt mennä millekkään niksauttajalla... Niistäkin kun on kaikenlaista juttua kuullut. 

Mutta päivä kerrallaan. 

Moi!
Aivan aluksi: hyvää alkanutta vuotta!

Ja tsempit selkä-, lonkka-, polvi- (ja mitä näitä talviliikunnassa tarvittavia ruumiinosia nyt onkaan) kipuisille. Itse en onneksi pahemmin kärsi ko. vaivoista, mutta neljän ja puolen vuoden takainen jalan katkeaminen kyllä tuntuu viimeistään silloin, kun on kävellyt kymmenkunta kilometriä. Silti ajattelin olla edelleen mukana tuossa KK:n caminointiketjussa – tavoitteena tänä vuonna olisi 1500 km. Viime vuonnahan se meni yhdellä yli, enkä aio pahastua vaikka niin kävisi nytkin. Maaliskuussa olisi aikomus patikoida taas Espanjan auringossa – toivottavasti päästään lähtemään. (Siis tarkoitan, että ollaan itse terveitä ja kunnossa – sehän ei seniori-ikäisille ole mikään itsestäänselvyys – eikä Euroopassa ole matkustusrajoituksia.)

Kolmannet koronarokotukset on siis saatu, ja koronapassia, johon ne on merkitty, käytiin toissapäivänä esittelemässä Sinebrychoffin taidemuseossa. Kansallisgalleria edellyttää kävijöiltä paitsi maskia, myös koronapassin käyttöä, mikä minusta on täysin järkevää.

Joulu on siis ohi; äsken juuri nostelin punaiset Teema-lautaset ja mukit astiakaapin ylähyllylle. Saatan vaikka vaihtaa verhotkin (joo. näin jouluhullu mä olen! Adventin alkaessa keittiön luonnonvalkeat, omin käsin virkatut, jugendkuvioiset verhot vaihtuvat punaisiin puolukkakuvioisiin. Ne taas laskostetaan loppiaisen jälkeen odottamaan seuraavaa sesonkia) mutta kuusi viedään pois vasta maanantaina. Nimittäin spanieli, joka on meillä hoidossa tämän viikon kun perheensä hiihtää ja laskettelee Ylläksellä, on sen verran innokas näissä talous- ym. hommissa että mitään neulasia varistavaa/pölyä pöllyttävää/vettä loiskuttavaa askaretta ei arvaa koiran läsnäollessa ryhtyä tekemään.

Maanantaina alkaa myös ns. tavallinen arki. Olen sekaantunut pariinkin työtyyppiseen projektiin, joita pitää ryhtyä työstämään – toistaiseksi kumpikin projektiryhmä vain syö suklaata ja suunnittelee.

Elämäni siis on ja tulee kaiketi olemaankin varsin tasaista, mikä on oikeastaan ihan mukavaa. No news is good news, kuten toimittajapiireissä kuulemma tavataan sanoa.

Mutta voikaapa hyvin – ja IL:n raportteja matkalta halki Euroopan odotan innolla kuten varmaan muutama muukin.

Minäkin odotan innolla IL:n matkakuulumisia. Ja ilmeisesti covid ei rajoittanut joulun viettoa Espanjassa niinkään paljon kuin täällä? 
Mrillä olisi hääkutsu Alppimaahan toukokuussa. Maaliskuussa pitäisi ilmoittautua ja kovin epävarmalta tuntuu.

torstaina, 6. tammikuuta 2022 klo 12:12 Iloinen Lemmitty kirjoitti:

Minun Alicante-päiväni sujui muutoin hyvin, mutta shoppailuinto oli kateissa. Katselin montaakin kaunista vaatetta, mutta joku vieras olio päässäni kysyi joka mekon kohdalla, tarvitsenko todella sitä ja missä käyttäisin. Satsattiin sitten erikoispuodista hyviin oliiviöljyihin, tryffelikastikkeisiin ja pariin harvinaiseen viinipulloon.

IL, oletettavasti sinä olet saanut tartunnan Justukselta ja kiinnostunut niin paljon ruoanlaitosta, ettet enää välitä ostaa "rätei ja lumpui", vaan panostat öljyihin, kastikkeisiin yms.! Ja mitä pahaa siinä on? Vaatteita saa kotimaastakin, mutta saako täältä aitoa tryffelikastiketta ja oikeasti hyvää oliiviöljyä? Ei ainakaan sikäläisin hinnoin!

Kipa, enpä todellakaan ole vielä kirjoittanut tänä vuonna, vaikka luulin niin tehneeni! Edellinen kirjoitus oli päivätty 30.12., jolloin mm. mainostin 4.1. tulevaa Tukkijoella-elokuvaa, jossa äidilläni on Annin rooli. Tarkoitukseni oli muistuttaa elokuvasta lähempänä esityspäivää, mutta unohdin eikä sitä näköjään löydy edes Areenastakaan. No, kerron sitten taas, kun/jos se esitetään taas uudelleen.

Vuodenvaihdetta emme sen kummemmin juhlistaneet. Ei ollut edes kuohuvaa! Telkkarista tuli tyhmiä kotimaisia elokuvia ja kaikki uudenvuodenviihde oli tarkoitettu lähinnä nuorisolle, joten katselimme sitten omia tallenteitamme ja lueskelimme suklaata syöden. Naapurustossa paukuteltiin innokkaasti, muttemme edes viitsineet raahautua kuistille bongailemaan tarpeeksi ylös nousevia raketteja. Ihan rehellisesti sanoen en ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitää paukutella niin kamalasti. Meidän perheessä sitä ei harrastettu lainkaan eikä liioin meirämmiähellä emmekä me ole yhdessäkään sitä tehneet. Kerran olimme vastaanottamassa uutta vuotta tuttujen luona ja siellä oli oikein kunnon paukuttelut, mutta johan siihen uppoaa hirveästi rahaakin ja kaikki vain hetken iloksi. No, kukin taaplaa tyylillään.

Kävin pitkästä aikaa kirjastossakin, siis ihan fyysisesti, ja lainasin Aila Meriluodon jännärin Sisar vesi, veli tuli, jota serkkuni suositteli. Sehän on niin vanha kirja, ettei sitä tietenkään saa e-kirjana, mutta tokihan vaihteeksi on kiva lukea "oikeaa" kirjaa! Tosin en viitsi lukea sitä sängyssä, kun joutuisin pitämään valoa, vaikkei se kovin meirämmiästä haittaakaan. Olen vain jo niin tottunut pimeässä mahani päällä pystyssä seisovaan tablettiin ja sen mustaan pohjaan, joten nyt lueskelen lainakirjaa vain päiväsaikaan sohvalla.

Hieman kyllä kirjastossa huvitti/nolotti, kun en osannut käyttää laina-automaattia enkä edes muistanut tunnuslukuani, kun en tajunnut, että sehän on tietenkin se sama jota käytän kirjautuessani digikirjastoon! Onnistuihan se lopulta kirjastovirkailijan ystävällisellä avulla, mutta nyt mietin, miten kirja aikanaan sitten palautetaan 😒

Joulukortteja tuli muuten huomattavasti vähemmän kuin olin lähettänyt! Aika monelta tuli digitaalinen joulutervehdys eikä muutamista kuulunut mitään paitsi yleiset toivotukset facebookissa. No, tähän suuntaanhan ollaan oltu jo pidemmän aikaan menossa, mutta vuosi sitten sentään tuli lähes kaikilta. Joukossahan on tietenkin sellaisiakin, jotka eivät ole koskaan kortteja lähettäneet, mutta joille katson olevan soveliasta itse lähettää esim. kunnioitettavan korkean iän vuoksi. Luonnollista poistumaakin valitettavasti oli eikä tuonilmaisista kortteja pahemmin lähetellä! On aina surullista, kun joutuu jonkun poistamaan joulukorttilistalta 😢

Enää en ole jaksanut kuunnella/lukea koronauutisia, vaan porskutan menemään totutuilla varokeinoilla sen vähän, mitä ihmisten ilmoilla liikun. Kantakoot ne murhetta asiasta, joita se päivittäin koskee.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja voikaa hyvin 🙂

Moi mimmit. Nyt on suksiboksi pakattu ja auto on niin täynnä tavaraa, että onneksi en ostellut kenkiä enkä vaatteita. Huomenna lähdetään.

Eilen kävimme uudessa korealaisessa ravintolassa ja varmasti menen toistekin. Alkuun kaikenlaisia herkullisia nyyttejä, tytär ja vävy söivät ramenia (nuudelikeittoja), minä ahmin jättikatkiksia ja kasviksia. Illalla katseltiin kaikki yhdessä joku hassunhauska leffa ja tänään tarkoitus katsoa sen kakkososa, muistaakseni Kingsman tai sinne päin.

Tänään ajoimme Justuksen kanssa Carrefouriin ostelemaan vielä "jotain pientä". Joku mies kasasi kärryynsä meidän nenän edestä lempiviiniäni, Mendozan Pinot Noiria, KAIKKI pullot. Sanoi iloisesti, että sori mutta tämä on älyttömän hyvää viiniä. Minä siihen, että olisin minäkin pari pulloa halunnut ja sinulla on kymmenen. Ehkä ensi kerralla, tuumi tuo inhottava olio ja lähti tiehensä. No ei meille olisi enää mahtunutkaan, nytkin on tungettava viisi pulloa Ikerin patjan alle vararengaskoteloon!

Matkalla kauppaan kurvasin roskispaikalle tyhjentämään takakonttia ja huomasin, että siinä oli myös poliisiauto. Tutkivat tarkkaan jotain hollantilaista autoa ja sen jälkeen komensivat toisesta autosta naiskuskin pois ja tutkivat autoa sisältä. Minä jo mietin soittamista vävylle ja laskin etuikkunan alas, kun yksi poliiseista huitoi minulle jotain. Sitten tajusin, että hän halusi tietää, mihin suuntaan aion roskikselta lähteä. Ja kun osoitin suunnan, huitoi että ala sitten mennä siitä jo. Ehkä mä olen liian mummo johonkin laittomuuksiin? Tai auttoiko Pablossa oleva upouusi katsastustarra ikkunassa?

Kaupasta tullessa pysähdyttiin vävyn vanhempien luo virkistäytymään, kun tyttären koko perhe oli lähtenyt patikoimaan jonkun helpohkon reitin. Mummulla ja paapalla on iso riita naapurin kanssa meneillään, kun naapurin mielestä heidän altaastaan valuu muurin kautta likaista vettä. Asiaa on tarkistettu jo parinkin asiantuntijan kanssa ja vävyn isä oli jo vähemmän sopuisasti ilmoittanut naapurille, mitä mieltä asiasta on.

Kohta lähdemme kaikki (vävyn vanhemmatkin) yhteen lempiravintoloistamme päivälliselle. Pöytä on varattu lasitetulta terassilta, jotta Ikerkin pääsee mukaan.

Huomenna ajamme Figuresin kaupunkiin yöpymään, se on pohjoisessa aivan Ranskan rajalla. Minua kauhistuttaa Ranskan koronatilanne ja yritämme ajaa koko maan läpi sunnuntaina, hotelli on varattuna Saksan puolelta Freiburgista. Maanantaiyönä Finnlinesin lautta lähtee Travemundesta. Olemme päättäneet pitää laivalla sometaukoa, enkä ole tilannut wifi-pakettia. Pojat olivat kauhuissaan - mitä te aiotte tehdä laivalla KOKO päivän ilman nettiä? No nukutaan pitkään, syödään hitaasti brunssi, nukutaan päikkärit, käydään välillä pissattamassa Iker kannella, syödään hitaasti päivällistä, nukutaan ja ehkä luetaan kirjoja. 

Hyvät ystävät, pitäkää peukkuja, että pääsisimme kommelluksitta, haavereitta ja turvallisesti takaisin Suomeen. Mä jostain syystä olen ihan jännittynyt, mutta ehkä tunne helpottaa, kun ollaan tien päällä.

IL, pidetään peukkuja! Hyvää ja turvallista kotimatkaa. Kyllä se siitä... 🚗⛴️

Turvallista matkaa IL ja Justus. Kyllä se hyvin menee teiltä kokeneilta reissaajilta. Ja onhan teillä vielä Iker turvana. 😊

Hyvää matkaa IL, Justus ja Iker! Vaikka teillä ei laivalla olekaan wifi-yhteyttä, ehkä sulla on Saksassa hetki aikaa päivittää?

Hyvin teidän matka taatusti menee, ja ihan upea kokemushan se on - Espanjan kesästä tänne Suomen lumiseen talveen. (Stadissa on pakkasta tällä hetkellä toistakymmentä astetta, mutta ensi viikoksi ennustetaan lämpenevää, eli melkein nollakeliä. Täytyykin pukea koiralle nuttu niskaan ja mennä iltalenkille.)

Virkeätä viikonloppua kaikille!