Oi Venetsiaan niin tekisi mieli. Ehkä joskus vielä. 

Kevätaurinko on nyt hemmotellut. Kevätmasennukseni on kadonnut poikkeuksellisen aikaisin.

Olen tällä viikolla ottanut tavoitteeksi liikkua jonkun verran joka päivä. Mieluiten se puoli tuntia. Kuntoa pitäisi kohentaa laiskan talven jälkeen. 
Pari kertaa olen käynyt sähköpyörällä ajelemassa, pääosin koiran kanssa lenkillä. Ihana tuolla rantatiellä katsella kevään etenemistä ja järven jään haurastumista. 
Tänään askeleita tähän mennessä 9450. Vähintään se 6000 päivässä tavoitteena. 
Nuorempi poika sanoi tänään tekevänsä minulle ja miehelle treeniohjelman, ottaen huomioon meidän rajoitteet. Mielenkiinnolla odotan. 

Mieheen on iskenyt keuhkokuumeen ja selän kipeytymisen lisäksi joka keväinen autokuume. Nyt sitten juostaan matkailuautojen perässä. Minä kiltisti katselen kuuntelen ja menen mukaan katsomaan niitä livenä. Onneksi löydän jokaisesta jotain ”vikaa”. 
Jos pystyn pitämään pintani muutaman viikon niin autokuume menee ohi. Päästiin jo moottoripyöräkuumeesta, eiköhän tämäkin helpota. 

Mukavaa kevättä. 

Japena, autokuume on siitä paha sairaus että siihen ei auta asperiinikään.

Ennen sanottiin, että autokuumeeseen auttaa kun laittaa tyhjän lompakon otsaa vasten, mutta sekään ei nykyään taida toimia

Moikkelis!

Venetsia ON ihana, varsinkin kun menee sinne maaliskuussa, jolloin turisteja ei ole vielä paljoa. Sanoo siis tämä turisti 😆  IL, minä olen lukenut varmaan kaikki Donna Leonin Barbarotti-kirjat ja tykännyt niistä kovasti, vaikka jotkus arvostelijat (!) ovatkin sanoneet hänen otteensa alkavan löystyä ja aiheiden väljähtyä. Itse en ole tosin sellaista havainnut, mutta Leon ei enää asu Venetsiassa, joten ehkä etäisyys alkaa vaikuttaa autenttisuuteen.

Mustikkaposki, ihailen tarmoasi! Meilläkin on 8 asunnon taloyhtiö, mutta isännöitsijä on ollut alusta lähtien. Heissäkin on parempia ja huonompia ja parin huonon ja yhden menettelevän jälkeen meillä on nyt todella hyvä isännöitsijä. Lisäksi nykyinen hallituksen puheenjohtaja on täyspäinen tyyppi, joka oikeasti ajattelee yhtiön etua eikä oman asuntonsa arvonnousua ja osaa ottaa selvää asioista.

IL, hienoa miten Justus toipuu niin hyvää vauhtia ja alkaa olla jo "normaali" mitä tulee kauppareissujen ajankäyttöön 😏  Sinä olet ollut tänä aikana melko lujilla sekä henkisesti että fyysisesti ja alat varmaan tässä vaiheessa jo itsekin tuntea pientä helpotusta. Siteeratakseni Mauno Koivistoa "kyllä se siitä"!

Minulla on nyt sitten kaihileikkausaika varattuna. 10.5. menen esitutkimuksiin ja mittauksiin, mitä se sitten tarkoittaakin (ei kuitenkaan kuulemma punnitusta 😆) ja 24.5. leikataan molemmat silmät. Vasen on pahempi ja siinä on jotkut kulmat melko ahtaat, joten siksikin leikkaus tuli ajankohtaiseksi juuri nyt. Ahtaat kulmat kuulemma voivat aiheuttaa äkillisen kipukohtauksen ja voimakkaan silmänpaineen nousun.

Taisin jo kertoakin, että meillä on paljon ohjelmaa toukokuussa alkaen 2.-5.5. Viron matkasta. Ohjelmaan on tullut vielä lisää vierailu kälyni luona Järvenpäässä, joten leikkausaika valittiin niin, että kaikki aktiviteetit ovat jo takanapäin. Tosin Elohopeakerhon päivän retki Saariston rengastielle on juuri leikkausta edeltävänä päivänä ja kotiudumme vasta puoliltaöin, joten nukkumiselle ei paljoa aikaa jää kun leikkaus on jo klo 12.45. Meinasin soittaa ja kysyä, voisiko leikkausta siirtää seuraavaan päivään, kun sekin oli esille enkä hoksannut puhelun aikana tuota kotiutumisaikaa, mutta ajattelin sitten, että ei sillä varmaan niin suurta väliä ole ja jätin soittamatta. Luin netistä Terveyskirjastosta kaiken kaihista ja leikkauksesta ja onhan minulla vielä tuoreessa muistissa meirämmiähen leikkaus viime elokuulta, joten ainakaan vielä ei jänskätä. Katsotaan sitten lähempänä!

Japena, onneksi meirämmiäs on äärettömän tyytyväinen nykyiseen autoomme, joten enää hän ei autokuumetta pode. Olimme muuten suunnitelleet renkaanvaihdon yhteyteen sekä sisä- että ulkopesun, mutta huomasimme harmiksemme, että syyrialainen kaveri, josta olen jo kertonutkin, on lopettanut firmansa! Varasimme sitten renkaanvaihdon amiksen onestopilta, joka toimi samassa marketin parkkihallissa, mutta jouduimme sitten pesettämään auton pesuautomaatissa. Onhan se ihanan puhdas ja nätti, mutta sisältä yhtä pölyinen kuin ennenkin 😒

Täytynee mennä laittamaan broilerinkoivet uuniin, jotta saamme tänäänkin ruokaa ihmisten aikaan. Oikein kaunista ja aurinkoista viikonloppua teille kaikille pihatöinenne ja muine ahkerointinenne (outo taivutusmuoto, mahtoiko mennä oikein?). Ensi viikoksi ennusteltiin kylmää, räntää ja muutenkin epävakaista, mutta sitähän se ihmiselämäkin on - epävakaista ja epävarmaa - mutta tällä mennään 🙂

Morjens! 

Täällähän on käynyt väkeä. Lystiä! Ja reippaitakin ootte olleet – puun- ja kukantaimia ja hiihtoa ja pyykinpesua ja matkailua ja mitäpähän vielä!

Mulle iski puutarha- tai siis näissä kerrostalo-oloissa parvekekärpänen ihan pahemman kerran. Homma on lähes lähtenyt lapasesta. Ei siinä kyllin, että yhdessä viljelylaatikossa kasvavat pallonmuotoiset porkkanat ja retiisit (joista osa jo taimella!) ja toisessa salaatinsiemenet. Kolmaskin piti käydä ostamassa – siihen on menossa basilikaa ja tilliä ja hiukan lisää salaattia.

Toki tiedän, että läheisestä supermarketista tätä kaikkea saisi halutuissa erissä pitkin kesää. Ja taatusti halvemmalla: muistissa on vielä se kesä, jolloin istutin isoon taskulliseen saviruukkuun mansikantaimia. Ne alkoivat heti kukkia ihan villisti, meillä kun on lasitettu parveke lounaaseen eli aurinko paistaa sinne pitkin päivää ja pitkälle iltaankin. Mutta samaan aikaan myös kaupunginosan kaikki kirvat muuttivat meille.

No eipä hätää, ostin Tolua jota martat ja muutkin puutarha-asioista perillä olevat pitävät oivallisena luonnonmukaisena torjunta-aineena, kunhan sitä vain hieman laimennetaan. Laimensin. Ruiskutin. Kirvat katosivat, ja mansikat alkoivat oitis paisua ja punertua. Paljonhan niitä ei tullut, joten pakastettavat mansikat piti hankkia Hakaniemen torilta. Mutta itseviljelty on aina itseviljelty. Vaikka marjat sitten maistuivatkin mäntysuovalta ja maksoivat noin euron kappale.

Kesän mittaan selviää, millaisiin seikkailuihin tämänvuotiset kevätkylvöt minut vievät. Pysykää kanavalla.

Viikonloppuja!

PS. Yks kuperkeikka on tehty jo. Hypersupermarketin puutarhaosastolta ostin rosmariinin, joka oli epäilyttävän hopealehtinen ja paljastui lähemmässä tarkastelussa (jonka älysin tehdä vasta kotona) curry-yrtiksi. Googlaamalla selvisi, että sillä voi maustaa keittoja, patoja ja riisiruokia. Niitäpä sitten!

Heips!

Me vietetään vapaapäivää mökillä. Mun sormet toki syyhyää vaikka mihin. Just luin että porkkanan ja salaatit vois jo istuttaa. Ehkäpä vielä suuntaan tuonne kasvulaatikoilleni?

Muuten olis klapitusta, haravointia, kasvimaan kääntöä ym mielenkiintoista.
Ulkona ollaan oltu kaiket päivät ja nyt on nassut ruskettunut molemmilla. Ja aivan liian lämmintä meidän pihassa mihinkään tekemiseen.

Isäntä on vielä toipilas eikä saa mitään juurikaan tehdä. Jotain puitten pinoamista on touhunnut.
Nyt on alkanut kovat vatsakivut? Huomenna pitää soitella lekuriin. Johtuuko lääkkeistä?
Kyllä syö mun mieltäni isännän sairastelu. Luulin jo että alkaa toipumaan, mutta aina jotain uutta.

Mökille ajellaan aamuisin ja iltaisin takaisin kotiin hirviä ja peuroja katsellen.

Hyviä vointeja kaikille🌞

En saa nukutuksi, 
Heikki = isäntä, kuoli yllättäen eilen illalla 💔. Elvytin häntä kunnes ambulanssimiehet tulivat mutta en ehkä osannut kunnolla 😢. Ensihoitajatkin kyllä elvyttivät mutta Heikki ei enää toennut. 33v ja reilu kuukausi saatiin olla yhdessä, vielä olisin halunnut hänet luonani pitää mutta näin kävi. En oikein vielä jaksa ymmärtää tapahtunutta. Poika kävi sunnuntaina ja Heikki halusi lähteä lottoja viemään, ottivat pyörätuolin mukaan, vähän matkaa Heikki jaksoi sitä työntää mutta, kun tuli loiva ylämäki istui suosiolla kyytiin. Paluumatkalla halusi tehdä pienen lenkin ja poikahan työnsi 😘. Poika vielä duunasi parannuksen pihalaatoituksen jatkeeksi, että on parempi siitä mennä rollaattorilla tai pyörätuolilla mutta nyt sitä ei tarvitakkaan. Tytär oli perjantaina isänsä seurana, käytiin puutarhassa ostamassa narsisseja ja helmililjoja. Isä ja tytär naureskelivat ja pyörittelivät silmiään, kun minä valkkasin kukkia, pyöritteli ruukkuja, otin ja löysin paremman joten piti vaihtaa jne. Mukavat viimeiset muistot jäivät lapsille isästään. Kävivät kyllä täällä jättämässä hyvästit isälleen ennen kuin hänet vietiin pois.🥰💔

Suupaltti lämmin osanottoni miehesi poismenoon❤️

Suupaltti❤️kuinka ikävää. Osanotot suureen suruusi❤️

Suupaltti, voi miten hirveän surullista. Ikäväsi on varmasti rannaton. Lämmin osanottoni.