Moikka kanssa-kävelijät!

Täällä myös yksi kävelyn "kannattaja", aloitin kävelyn 5 vuotta sitten hankittuani koiran, enää ei ole koiraa, ja kävelyssä on ollut taukoa mutta nyt yritän raskauskiloja saada karisemaan kävelyllä. Vauva on 3kk vanha ja 15 raskauskilosta jäljellä vielä 5, kaikenkaikkiaan pudotettavaa kuitenkin vielä ainakin 10kg. Olen kuitenkin törmännyt ihan uudenlaiseen ongelmaan. Jalkalihakseni ovat todella heikot! Aiemmin pystyin tekemään vaikka kahden tunnin rauhallisia kävelylenkkejä, nyt puolentoista tunnin lenkillä jalat hyytyvät jo täysin ja lenkkiä seuraavana päivänä en meinaa selvitä edes tunnin lenkistä. Auttaakohan tähän aika ja sinnikäs lenkkeily? Kuntosalille lähtemistä vähän vierastan, kun ei ole kaveria ja en oikein tiedä mitä siellä salilla kuuluisi tehdä..

Wildchild, minä sanoisin kokemuksesta, että kävelylenkkien myötä jalkavoimasi lisääntyvät. Toinen hyvä treeni on kyykyt ja penkille nousut, ne kun vahvistavat jalkoja. Etkä tarvitse niitä varten salia, vaan onnistuvat kotona ihan yksinkin.
Ja ehkä kannattais tehdä ensin ajallisesti lyhyempiä lenkkejä, joihin sisällytät vaikka noita intervallijaksoja. Mutta siis tää on vain mun mutu-juttu.

Mä kävelen 10 000 askelta päivässä; viikonloppuisin 15 000-20 000.

SatuBubu, tosi hyvin saat askeleita kertymään!
Mä koitin eilen epätoivoisesti etsiä omaa mittariani - siinä niitä askelia kertyikin... Mutten löytänyt. Arvioisin, että arkisin askelia tulee 5000-6000, viikonloppuna saan melko helposti 11000 täyteen. Näin on ainakin ennen ollut - sillon kun se mittari on ollut käytössä...

Heips

Mä tykkään kanssa kävellä - sauvojen kanssa ta ilman. Olen myös onnellisessa tilanteessa että mulla menee työmatkaan noin puoli tuntia -kävellen En aina harrasta niinä päivinä muuta liikuntaa ja tiedän että tunti on sille päivälle liikuttu - ja mennessä vielä ylämäkeä

Ite en tykkää kävellä, mutta olen oppinut käymään kävelylenkillä ja nautin siitä. Kun paino on tippunut sen -30kg on muutenkin kevyempi olo ja helpompi kävellä, nykysin olen kiinnittänyt huomiota vauhtiin.

lauantaina, 28. maaliskuuta 2015 klo 14:06 Merelle* kirjoitti::
Suvi Aholan essee kävelemisestä:
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Kiitos Merelle artikkelista! Tunnistin tekstistä monta kohtaa, jotka ainakin itseäni puhuttelevat kävelemisessä ja vaeltamisessa.

Tänä keväänä taas vaihteeksi aloitin kävelylenkkeilyn.
Ekalla kerralla hilpaisin 6 km kerralla ja nyt oon pyrkiny siihen, et kävelisin 1,5 km pari kertaa viikossa.
Oikea polvi on aika sökö ja kunto ei kummoinen, mutta jostain sitä on taas aloitettava.
Aiemmin olen mm. käynyt n. 6 kk kuntosalilla (1h viikossa tahdilla)tuttujen (mt-vertaisryhmän kans), lisäks oon ollu tasapainoryhmässä liikuntarajoitteisuuteni (motor. kehityksen häiriö) jotain 9 kk.
Molemmissa oli se tylsää, ettei maisemat vaihdu ja erityisesti kuntosalilla on aina samanlaista (samat laitteet). Kävely vaan on se mun juttu.
Sori off topicit.

Moro!
Ny on tullu lähinnä ns. hyötyliikuntaa ympäri keskustaa asioita hoitamassa, sekä tapahtumissa.
Kyl siinä helposti useampi kilsa tulee käveltyä ja aika ripeesti, varsinkin jos kävelen huippukuntoisen miesystäväni kanssa.
Koitan muistaa, et PPP (pitää pystyä puhumaan).
Käsivoimia oon treenannu samal, ku oon rahdannu kirjastosta kirjoja dösään (viimeks lainasin 22 kirjaa). tai ruokaostoksia nelisen kassia per kerta.

Tänään ke käpöttelin parisen kilsaa, ku kävin yhes kulttuurimestas ja sit kaupas. Niin, ja sitä mestaa etsiskellessä tuli lisämetrejä ihan huomaamatta, ku mesta oli mulle uusi.
Niin, ja tulee ihan tavallisina psyk.polipäivinä (ryhmä tai hoitaja tai lääkäri) käveltyä kans 1,5-2 km, ku pysäkiltä on matkaa jonkin verran k.o kaupunginosaan.