Nyt oon ruvennu tekeen kauppareissut kävellen, tulen tosin bussilla paluumatkan, mutta kun teen ne kauppareissut 2 krt viikossa, niin siinä tulee kävelyä 3 km. Plus sit tietty kaikki kaupunkikeikat, joissa tulee huomaamatta liikuttua paljon isojen kantamusten (kirjastonkirjat, ostokset ym.) kanssa.
Niin, ja ainakin aurinkoisella säällä kävely ulkona on kivaa.
Myös vanhempieni tykö kävelen 1-4 krt/kk ja sinnekin on 1,5 km matka.

Niin. ja ku lähtötasoni oli huono, niin 15 minuutissa 1,5 km on kohtuullinen vauhti, ku polvet erityisesti o kremppaiset, mut paradoksaalisesti ne o vähemmän kipeät, jos oon liikkunu k.o päivänä. Siis sanonta "Liike on lääke.", pitää sittenkin paikkaansa.

Ja jalkojeni ihoa olen kans hoitanu rasvaamalla ne joka ilta ja sit laittamalla sukat. Lähti melkein kokonaan jopa mulla vuodesta 1993 lähtien ollu kovettuma veke. Mut siis kyllähän ne kovettumat voi tulla takaisin, ku niiden paikat on vissiin kiinni siitä, miten astelee.

Jatkan nyt tähän, kun en uuttakaan viitsi aloittaa...

ELI: mitä kertoo kunnon kehittymisestä?

Vuosi sitten en millään saanut sykettä nousemaan yli sadan normaali kävelylenkeilläni (täällä on ulkona ihan tasaiset maastot). Olen nyt vuoden tehnyt aerobista(onkohan?) harjoittelua kuntosalilla, olen nostanut juoksumaton kulman kymppiin eli kävellyt "ylämäkeen" koko ajan ja kävellyt siinä sykkeellä 125-145 3 x /vk 30 min/kerta. Nyt sitten nousee syke normaali kävelylenkilläkin yli sadan.
Onko mielestänne kuntoni parantunut? Vai mistä tämä kertoo? (vai olikohan vaan jotain sellaista että polvet ei antaneet vuosi sitten periksi tms.) Vai onko kunto nyt huonompi? Mites toi syke yleensä käyttäytyy?

Olen jatkanut kävelyharrastustani. Taas kyl tullu uusia jalkaoireita. Olin tosa perjantaina kaksilla markkinoilla ja kävelin paljon ympäri keskustaa miesystäväni kanssa, lauantaina kävelin kauppaan.
Kumpanakin päivänä jalanpohjani tulivat ihan tulipunaisiksi ja aristaviksi/pisteleviksi. Luulen, että tuokin voi liittyä heittelehtiviin sokeriarvoihini. Mulla ei o todettu diabetestä, mutta sokeriarvot ovat kyllä heitelleet.

Kävely on turvallinen tapa aloittaa vaikka se painonpudotus, varsinkin, jos sitä painoa on sitten pääsyt kertymään reilusti.

Heti alkuun kannattaa panostaa hyviin kenkiin, sekä kävelyssä että jos alkaa juoksemaan. Sitten kenkien jälkeen voi miettiä muita varusteita ja asusteita.

Kengistä se lähtee.

Näin korona-aikaan olen lisännyt kävelyä. 6km vähintään tulee täällä kahden lähiön väliä käveltyä per viikko. Ja siihen sitten vielä hissin sijaan portaiden käyttö ja kotona tanssahtelut, venyttelyt ja siivoilut, ni kunto on noussu kyllä. Ja painokin hieman laskenut.

Olen aina ollut innokas kävelijä, toisinaan enemmän joskus vähemmän mutta tavoite viikossa vähintään,huom! vähintään 10km. Mutta todella harvoin on tuon 10km/vko jäänyt ja keskivertotulos viikossa on 25km.Helteet tässä välissä teki sen ettei edes mieli tehnyt kävelylenkille,jolloin 15km/vko tuli suoritettua mutta ei enempää mutta nyt jälleen viileämpi kausi, ja jo jalkaa vipattaa.Onneksi on lenkkipolut lähes vieressä kotona kuin mökillä ja tykkään itse metsässä kävellä vesimaiseman kera ,jolloin maastokin paljon haasteellisempi.
Ihanaa vajaa viikko ja pääsen pohjoisen suuntaan pitkospuille.

Kävely on kyllä hyvä laji Harrastan itse lenkkeilyä koirani kanssa, ja kun sykekäyräni ampaisee edelleen kymmenen vuoden treenauksenkin jälkeen nopeasti ylös (keskisyke kävellessä 120-130 riippuen maastosta), niin tunnin kävelyn laskennallinen kulutus on yli 500 kcal. Päivittäin tulee talsittua 7-15 km (kelit, työt jne. huomioiden), joten hyvät lenkkarit ovat aivan avainasemassa ulkoiluvarustuksessani.

Pitkospuut kuulostavat ihanilta Toivottavasti osuu meillekin hyvät kelit ensi viikolla, kun lähden maalla käväisemään! Siellä olisi metsää ja peltoa lenkkimaastona.

Ainakin 6 km/vk tulee lähiössä käveltyä ja sit mahd. kaupunkikeikalla siihen vielä 2-3 km päälle. Koronakiloja on tullut vain 1,5 kg, vaikka pizzaa, karkkia ja jätskiä olen syönyt paljon, tosin terveellisemmin olen syönyt n. huhtikuun loppupuolelta lähtien