Karpalo, gurtti on siis kasvisjugurttia. Tuohon levitteeseen käytetään sitä Greek style, eli maustamatonta. Hummuksen voi hyvin jättää pois ja muutenkin säätää mausteita ja muita ainesosia oman maun mukaan. Kikherneet ovat se tärkein juttu, koska ne tekevät levitteestä hyvän proteiinilähteen.
Minä löysin aika kasan mustatorvisieniä metsästä, joten nyt herkutellaan kastikkeella ja keitolla

Olen tehnyt kikherne jauheesta ja lesäkurpastabhyviä pihvejä.

Tervehdys jälleen mukavan lähimaakuntareissuni jälkeen! Bussi oli sekä meno- että tulomatkalla lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä. Bensan hintako vaikuttanee?

Oli jälleen tosi mukavaa, ja juuri niin herkullisia, terveellisiä ja hevipitoisia olivat tarjottavat siellä kuten jo ennakkoon arvelinkin 💗 Sieniä en juurikaan saanut kantarelleja ja pientä määrää suppiksia lukuun ottamatta. Erikoinen tai ainakin erilainen kesä tämä on, kuivuus kai vaikuttaa. Niitä itse kasvatettuja, terveellisiä ja makoisia herkkuja sain kyllä sukulaisiltani mukaanikin - osa heti syötäviksi tai pakastimessa säilöttäväksi Esimerkiksi heidän puutarhassaan kasvaneet luumut tai pienen kasvihuoneensa tomaatit ovat yhtä makeita kuin karkit   . Myös tyrniä sain poimia sen verran kuin halusin (tai viitsin?). Reilu pari litraa taisi tulla, kun putsasin ne noin desin  pusseihin ja pakastin. Sain heiltä myös itsekasvatettuja paprikoita ja lehtikaalia. 

Eräistä netin ruokaryhmistä olen saanut hyviä vinkkejä minulle hieman etäisemmän kasviksen eli lehtikaalin käyttöön: huuhdottu ja silputtu lehtikaali (josta ns. lehtiruodit on poistettu) laitetaan reilun kokoisiin pakastepusseihin, pakastus ja sen jälkeen pakastuneen lehtikaalin nopea murustelu (siinä pussissa) lähes jauheeksi ja pussi takaisin pakastimeen Siitä voi ottaa tarvitsemansa määrän wokkiin, pestoon, smoothieen, taikinaan, keittoihin, muhennoksiin, piirakoihin, salaatteihin jne.
Tämä on kätevää ja helppoa, eli näin saavat viherjauhetta tällaisetkin, joilla ei kuivuria ole, ja esim. kiertoilmauunia emme nyt näinä sähkönsäästöaikoina juurikaan käytä.
Ne lehtiruoditkin tällainen nuuka emäntä käyttää pätkittyinä esim. wokkiin, keittoon tai muhennokseen. Hävikki pienenee siis siltäkin osin. 

Em. heviä olen siis syönyt nyt sekä pääaterioilla että välipaloina. Lisäksi puolukoita. Vaaka näytti samaa lukemaa kuin lähtiessäkin. Kyläpaikassa saamiani herkullisia kotona leivottuja kahvileipiä söin kyllä hyvällä halulla kuten jo lähtiessäni suunnittelinkin  Ruuat olivat kevyitä ja hevipitoisia; ja luulenpa, että nuo ihanat ihmiset huomioivat tämän heille jo aiemmin kertomani kolesterolin kartteludieettiini - tämä tiiviisti ilmaistuna.

Nyt sauvistelemaan. Päivä on mennyt melkein kokonaan tietokoneella. Vapaaehtoistöihin liittyvää lähinnä. 

Merelle, et kysynyt minun mielipidettä vehnätuotteiden vaikutuksesta painoon mutta kerron kuitenkin kokemukseni.
Poisjättäminen ei vaikuttanut painoon millään tapaa. (Mutta elimistöni voi siitä paremmin.)
Ei myöskään gluteenittomaan siirtyminen (mutta suolistoni voi siitä paremmin.)
Mutta tietysti jos syö vehnätuotteitta hirveästi päivittäin, ja vuorokauden kokonaiskalorimäärä sen vuoksi kohoaa suunnattomaksi joka päivä, niin silloin niiden vähentäminen / poisjättäminen vaikuttaa. Ihan kuten minkä tuotteen tahansa, mikäli kokonaiskalorimäärä joka päivä on liian suuri. 
Lihomisen syy voi olla se extra voikimpale leivällä joka päivä tai se extra juustosiivu jne. 

Syötkö säännöllisesti samoihin aikoihin joka päivä vai heittelehtiikö ruoka-ajat miten sattuu? Sillä on varmastikin suurempi merkitys kuin jollain yksittäisellä ruoka-aineella ja jos syö säännöllisesti tasaisin välein niin ei tule niitä ylilyöntejä samalla tavalla kuin kuuden tunnin tauon jälkeen. Ns pätkäpaastot eivät todellakaan sovi kaikille. 

MERELLE vastaan pikaisesti laulutuntien välissä. Tänään (eli joka torstai lomakausia lukuun ottamatta) mulla on nykyään kolme lauluharrastusta: aamupäivällä on seniorilauluryhmä, iltapäivällä on yksinlaulutunti ja illalla vielä kuoro. Aika paljon on tietty laulua samalle päivälle, mutta kuten joku viisaasti sanoi: näinkin voi elämäänsä elää 😁

Kysyit vehnätuotteista. Kylässä syön mitä tarjotaan, eli myös kahvileipiä (oli ne sitten mistä jauhosta vain). Muuten olen lopettanut kotiin kahvileipien ja valk. jauhojen ostamisen ja siinä sivussa myös leipomisen (mies on gluteeniton, enkä saa niitä mielestäni oikein onnistumaan, joten gluteenittomien(kin) leipominen loppui itsestään), en käy juuri kahviloissakaan. Mielestäni en ole käyttänyt kahvileipiä mitenkään valtavasti ennenkään, ehkä muutaman pullan viikossa (ehkä jokatoinen pvä yhden). Tummaa suklaata söin palan iltateen kanssa, nyt sekin on jäänyt, samoin jäätelö. Kun huhtikuussa aloitin sen kolesterolin kartteludieettini, alkuun teki kyllä mieli jäätelöä, mutta kun en syönyt, niin siihenkin totuin lopulta niin, ettei tehnyt mieli jätskiä kesähelteilläkään. Ehkä pari pehmistä tai tuuttia söin koko kesän aikana, joten en ole mikään totaalikieltäytyjä siinäkään suhteessa. Itselleni sopii niin paremmin, että jos koen, että minun tekee joskus mieli jotain tosi paljon, otan sen, ja syön hitaasti ja nautinnolla. Sitten piste, eli en päästä jokapäiväiseksi tavaksi. Alkoholia en käytä siksi, koska ei tee mieli. Lääkäri tai kukaan muukaan ei ole sitä minulta kieltänyt. En mielestäni tarvitse alkoholia mihinkään, niin miksi joisin.

Lis. kehonkoostumusmittausta en ole nyt tehnyt; paino on pudonnut kai noin 3 tai 4 kg. 

Nyt täytyy lähteä laulutunnille. Availin ääntä jo valmiiksi. 

Hevit ovat hyvin samankaltaiset kuin aiempina päivinäkin, ei suuria muutoksia. Voisin kyllä syödä tuoreita kotimaisia vihanneksia enemmänkin. Puolukoita menee reilusti joka päivä.

Heipä hei!

Pullottava vatsa voipi olla hormonaalinen muutos, vatsalihasten veltostuminen tai muuten vaan tavallinen pöhötys, laktoosin aiheuttamaa jne jonka vuoksi tuskin kannattaa niuhottaa 🙈🤔 enää meidän iässä. Lisäksi mm kaalit, salaatit, omenat jne aiheuttavat pöhötystä…

Ollappa Merellen mitoissa, olisin ihan tyytyväinen. Ymmärrän kyllä, että vatsan pönötys ottaa päähän syystä, että itsellänikin iso osa ylimääräisestä kertynyt vatsaan. Olen siis sivulta katsoen paksu 
ja onhan sitä näissä kiloissa muuallakin😒

Tuohon vehnä/leipäkeskusteluun olen jäävi ottamaan kantaa. Yhden asian olen nyt kesän aikana huomannut. Nimittäin kun kesällä ei kaurapuuro maistu, niin leipä, vehnä ja muu leipä,  on lisääntynyt ruokavaliossa.

Aiemmin aamuisin otin kahvin kanssa puuron ja yhden ruisviipaleen päivässä.
Nyt kun puuro on jäänyt pois menee useita leipiä pitkin päivää  ja niiden kanssa leivänpäällisiä, eli minulle se kaurapuuroaamiainen kyllä sopii paremmin.
Miehen kanssa ollaan puhuttu, joko nyt alotettaisiin taas aamupuurot kun säät viilenee mutta toistaiseksi leipä on vienyt voiton.

Tänään on paistanut aurinko. Ihana vähän parvekkeella puuhastella. Sain ystävältä ison sitruksen kun lähtee talveksi etelään. Toivottavasti osaan sitä hoitaa. 

Olen myös hankkinut viinipunaista heinää ja erivärisiä keijunkukkia. Menevät talvellakin kanervien kanssa. Vielä en halua antaa kanerville tilaa vaan nautin muuten väriloistosta.
Ihan kiva kun kukkien värit yhdistyvät ulkona olevien ruskan värien kanssa.

Tämän päivän hevit tomaattipohjainen kastike, omenoita, porkkanaa, mustikoita, puolikas banaani.

Huomasin, että tänne oli tullut uusi oikolukusysteemi, välillä ehdotetut korjaukset natsaavat väillä ei. Mutta siis, ihan kiva juttu.

NASU, lainaus: Minä en jaksaisi laulaa noin monta kertaa samana päivänä!. Kyllä se minuakin mietityttää. Tällaista ei ole ollut kohdallani ennen. Toisaalta kun muistelen työaikojani, silloinhan sitä riensi tukka putkella aamuvarhaisesta iltaan saakka eri paikkoihin, ja väliajat valmisteli uutta työpäivää, välillä rästejä purkaessa meni viikonloputkin... No joo, silloin oli tietysti nuorempikin. Eilen illalla kuorossa eräs mukava uusi laulaja ehdotti, että koeta saada joku näistä lauluharrastuksistasi toiselle päivälle. Lauluryhmiä on hankala siirtää, mutta laulutunnin ehkä. Ei minua sinänsä tuo laulu rasita, pikemmin virkistää, sillä eka ryhmä kestää vain 45 min, laulutunti 22,5 min ja illan kuoro 1,5 t. Eli eivät ole pitkiä kestoltaan, mutta se lähteminen. Aina on vaikeinta saada itsensä kynnyksen yli, oli lähtö sitten mihin vain, vaikka lenkille.

Eilen sattui muuten siinä aamun seniorilauluryhmässä ihan hauska ja yllättäväkin juttu. Mulla on sama laulunope yksinlaulussa kuin tuossa ryhmässä, ja hän ehdotti ex tempore, että laulaisitko AnniKyllikki erään laulun. Hän ei näyttänyt nuottia muille, mutta se suurten tunteiden lauluhan se oli - siis ainakin itse koen niin. Evakonlaulu meni sitten ihan hyvin ja laulamassa ollut kaverini antoi palautetta, että tunnetta ja tulkintaa oli. Pudotettiin ensin 3 sävelaskeleen puolikasta ja loppusäkeistöihin vielä yksi lisää, niin oli helpompi laulaa. Alkupuolella kiristi yläkroppaa, kun ei muista niitä vatsalihaksia... Ja tietysti myös se oikea sävellaji on erittäin tärkeä. Ope sanoi ip:n tunnilla, että hyvin meni. Mutta se siitä, ja heviin.

Nyt pitäisi miettiä viikonlopun ostoslistaa. Lähdemme kohta ajelemaan maalle ja sataa taivaan täydeltä. Oli tarkoitus lähteä puolukkaan. Taitaa jäädä. Katselen menomatkalla olevan vakituisen ostosmarketin vihanneshyllyjä ja valitse sen mukaan. Pensaspapua kai, siitähän tykkään. Pitäisikin googlata kauden tuotteet myös. Googlehaussa vilahti romanesco-kaali, saatan ottaakin sitä. Hu käydään kylän markkinoilla, sieltä kotimaisia omenoita, jos on. Tarjonta on tähän vuodenaikaan hyvä, joten voi valita myös suosikkituotteidensa mukaan. Paprika mulla nykyään tökkii, tai siis vatsa ei oikein tykkää, joten se saa jäädä miehelle. Hän pitää niistä. Itse pidän mm. pikkutomaateista ja perunasta. Porkkanan olen unohtanut ihan suotta, sitä siis. Ehkä otan nyt itselle purjoakin, mies puolestaan ei sipuleita syö. Luulen että iän myötä vatsakin herkistyy eri tavalla, myös hevissä. Yhdelle ei käy kaali, toiselle sipuli, kolmannelle paprika ja neljännelle jokin muu. Miten on teillä?

Nyt lähtöön valmistautumaan. Toivottavasti sade taukoaa jossain vaiheessa viikonloppua ja pääsee puolukkaan. 

Lis. MERELLE, myös minä tykkään tosi paljon pastasta, mutta olen nykyelämässäni ottanut tavakseni vältellä sitä. Vaikeaa selittää lyhyesti, mutta saatan sortua silloin ylensyöntiin, erityisesti jonkin pastacarbonara-tyyppisten ruokien kohdalla.. silloin tulee runsaasti tyydyttynyttä rasvaakin ym. Palaan ehkä tähän myöhemmin vielä. 

Hyvää viikonloppua kaikille hevi-ihmisille!

Minä huomasin, että kun vaihtoi kaikki pastat ja riisit täysjyväversioihin, niin pöhötykset ja vatsanmurinat loppuivat. Lisäksi niitä tulee selvästi syötyä vähemmän, johtuu varmaan korkeasta proteiinipitoisuudesta. Vaaleata leipääkin ostan hyvällä omalla tunnolla, kun ainesosalistassa ensimmäisenä on täysjyvävehnä. Ainakin paahtoleivistä löytyy muutama versio, samoin joidenkin pienleipomoiden tuotteista. Teen kanssa herkkuna minulla on usein digestive-keksi, jossa täysjyväkauraa.
Hevi-puolella tällä hetkellä menossa maa-artisokkakausi. Olin ihan unohtanut tämän herkullisen juureksen, mutta onneksi tuli vastaan ravintolassa tyttären synttärilounaalla.

Palaan taas tänne.
En pysy muuten kurissa hevin kanssa

Alan merkata hevini ylös joka päivä, ei tässä muu auta.
Monena iltana on käynyt niin, että vasta iltapalalla huomaan nauttivani heviä.
Päivä on mennyt ihan toisaalla.
Murunen heviä siellä, toinen täällä.

Hohoijaa...

Nyt puhaltavat muutosten tuulet.
Täällä, kun lueskelee teidän tarinoita, vannon jälleen kerran hevin nimeen.
Nyt on helpompaa, kun kasvikeitot taas maistuvat kesän jälkeen.

Kirjaan tänne päivittäin hevin määrän, kunnes muistan ilman merkkaamista huomioida asian.
Voi mennä kyllä jouluun tai ensi kesään.


Aamupalalla karviaisia 100 g
Lounas, kasviskeitto 
Välipalana banaani
Päivällinen, kasviskeitto
Välipalana 250 g tomaattia 
Iltapalana 100 g puolukkaa

Merkkaan vain siis hevin määrän. En muuta
Toki syön hevin kylkiäisenä muutakin