Kiitos Merelle😄

Mummanan pikkuleipäpurkki kuulostaa vaaralliselta. Yleensä meillä tyhjenee liian nopeasti. Ja verottaja, kuten arvata saattaa olen minä. Mies ottaa yleensä vain yhden, oli mitä vaan.
Osaisipa sen taidon. Mummanalla sentään käy lapset verottamassa.

Kaunis pikkuleipäpurkki työtasolla ja siinä vaikka puna-valkoruutuinen kapea nauha, näyttää mielikuvissani aina hyvältä emännältä. Mistäköhän moinenkin mielleyhtymä johtuu😄

Sain tänään oikein reilusti luonnon valohoitoa aurinkoisella metsäladulla pari tuntia hiihdellessäni 🌞 Lähtiessä ulkomittarissa -14, kahden tunnin päästä takaisin tultua -15 ❄️
Suojaisessa metsässä tällainen verkkainen "sunnuntaihiihtelijäkin" tarkeni hyvin kauniita maisemia ja hangen timantteja ihaillen 🌟

Mökkirannassamme on erikoinen eläinten jälkien polku, kyläkaveri veikkasi, olisiko kauriiden tai villisikojen polku. Niitä kuulemma liikkuu täällä, olen nähnyt vain kauriita joskus viime talvena. 

En muista milloin ruoka olisi maistunut niin hyvältä kuin nyt, kun tulin nälkäisenä hiihtämästä, ja mies-kulta oli tehnyt gluteenitonta lohipastaa ruokakerman, limen, pakasteherneiden ja pikkuporkkanoiden kera, nam. Kävimme myös maakellarista puolukkasurvosta, oli säilynyt hyvin, ei yhtään sitä mustaa pinnalla. Puolukkaa nyt siis syödään myös ja pakastemustikoita. Kaupasta hankimme omenoita, mandariineja, kurkkua ja tomaattia. Niitä välipaloiksi.

Illalla saunaan - ihanaa elämää 😍

Ainakin muutama päivä mennään nyt eineksillä ja vastaavilla, koska kompuroin eilen metsäkävelyllä ja kaaduin vasemman olkapään/käden päälle. Ensin tuntui että selvisin vähällä, mutta pikkuhiljaa alkoi tulla enemmän kipuja ja illalla käskettiin lähteä röntgeniin, kun kysyin ohjeita kiirevastaanotolta. Päivystävän lääkärin mukaan luut kunnossa, mutta ei osannut sanoa varmaksi oliko vaan pehmytkudosten turvotuksen aiheuttama kyynärhermon pinne, joka todnäk paranee muutamassa päivässä, vai onko hermo itse vaurioitunut. Röntgenlääkäri katsoo kuvat huomenna, sitten ehkä vielä ortopedin konsultointi. 'Pitäkää peukkuja.
En tiedä onko mikään koskaan sattunut yhtä paljon kuin se, kun röntgenissä yritettiin väkisin suoristaa kättä kuvaa varten. Jotain positiivista jos hakee, niin osteoporoosista ei näkynyt merkkejä.
Sormet onneksi toimivat myös vasemmassa kädessä, joten pystyn esim. appelsiinin kuorimaan, vaikkakin hitaasti

Pidetään peukkuja👍 Toivottavasti selviät vähällä. Jaa, jos kipu noin kovaa liikutellessa niin ihme, ettei mitään näkynyt.

Kivutonta oloa ja kaikesta huolimatta kivaa sunnuntaita😊😊

Totta, hevistelyssä on paljon kahden käden puuhaa, jos tekee suoraan raakatavarasta. Kaupoissa on onneksi nykyään valmiiksi pilkottuja hedelmiä ja juureksia. Kotimainen kurkku ja tomaatti menevät onneksi huuhtomalla.

Pikaista paranemista! 

Viikonloppuna ei meinaa tulla värisuora täyteen, vaikka määrällisesti on kasviksia uponnut (myskikikurpitsaa kahdessa muodossa, linssikeittoa ja vielä punajuuririsotto tulossa).

• vihreää muutama salaatinlehti ja linssit (harmaanvihreitä vai vihreänharmaita)
• sini-purppuraa ei mitään vai olisko punajuuri?
• punaista tomaatteja tölkistä, paprikaa ja ehkä se punajuuri
• kelta-oranssia myskikurpitsa, porkkana ja kaksi appelsiinia
• ruskea-valkoista selleri, sipuli

Toimistopäivä joten 560g salaattia lounaaksi. Risotonsyönti jäi tälle päivälle.

• vihreää salaattipohja, kurkku ja herneet
• sini-purppuraa mustikat puuron
  päällä ja marinoitu munakoiso salaatissa
• punaista paprikaa, 3
  kirsikkatomaattia ja se punajuuri
• kelta-oranssia porkkana ja
  appelsiinia
• ruskea-valkoista sipuli

Päivän heviraportti
- sini-purppuraa musikkaa piirakssa ja viime yönä mustikkamaitona
- vihreää, yksi pitkä papu broilerisopan jämässä
- punaista pikkutomaatit ja puolukkahillo verilettujen päällä 
- oranssi ja keltaista porkkanaa sopassa
- valkea sipulia sopassa
- oranssi mandariini
- valkoinen/punainen punakuorinen omena kuorittuna

Luin tiedän raporttinne ja kun huomasin, että liian vähän heviä on tälle päivälle, söin kaksi verilettua puolukkahillon kanssa (Puolukkahillo on tyttären tekemää, joten vähemmän sokeria.)

Vihreää on vähän. Pitää taas huomenna ottaa pakasteherneitä sulamaan.

Murtuma kyynärpäästä sitten kuitenkin löytyi, joten yksikätisenä mennään pidempi aika. Pelkällä kantositeellä kun murtuma on suora ja hyvässä asennossa, ensi maanantaina kuvataan uudelleen. Teen tänään keräilytilauksen prismaan, paljon valmiita vihannes- ja hedelmätuotteita ja sekoituksia, niistä tulee värejäkin hyvin.

Kiva tuo värijuttu 🥰

Mulle tulee tänään (ja lähipäivinä?) vihreää perhesalaatista, kurkusta ja ruusukaalista. Oranssia porkkanasta ja mandariinista. Punaista tomaatista ja puolukasta. Keltaista aurinkosalaatissa olevasta ananaksesta.  Lisäksi ns. muhennoksessani on sipulia ja perunaa. 

Eilinen päivä oli lievästikin sanottuna vauhdikas - siis omalla mittapuullani arvioituna. Aamulla 1,5 t ohjattua joogaa, sitten lähisairaalaan vertaistukihenkilötehtäviin, illalla musiikin teorian tunti. Välissä etänä joitakin marttojen kurssien järjestelyhommia puhelimitse. Palkitsin (?) itseni hakemalla illalla noutoruokana sushia ja lorauttelin siihen tavoistani poiketen reilusti suolaista soijakastiketta. Ajattelin, että vaakalukema on tänään tapissaan nesteen kertymän vuoksi, mutta 66,2 se oli. En tiedä, onko fiksua palkita itseään herkuilla, mutta jospa voisin kerran kuussa sallia itselleni tuon "paheen" (siis esim. mitä vain noutoruokaa). Puolustaudun mielessäni (siis itse itselleni) sillä, että alkoholi ei kuulu nautintoaineisiini/itsensä palkitsemiseen.  

Tänään vietän rauhallisen kotipäivän. Iltapäivällä käyn hiihtämässä tai sauvakävelemässä. Täällä on hyvät kaupunkiladut, latu lähtee aivan tuosta nurkalta. Huomenna jälleen 2 t ohjattua jumppaa ja sitten eräs Teams-kokous. Tuossa keskiviikon jumpassa käyn lähinnä siksi, kun tuli ostettua koko vuodeksi kausikortti, ja se toimii porkkanana, että kun on maksanut, pitää jotenkin hyödyntää (säännöllisesti eli vaikka kerran viikossa). Ehkä järjellä ajatellen pitäisi vähentää menoja. 

Kirjastoon saapui kaksi varauksessa ollutta kirjaakin (Saision Passio ja Moriyaman Lumotun metsän sisaret). Ovat lukupiirissämme. Luulin että jompaa kumpaa joutuu jonottamaan, ja siksi varasin kerralla sekä helmi- että maaliskuun kirjan. Näin ei käynytkään, tulivat heti molemmat. Nyt siis saa etsiä aikaa jostain kolosta myös kirjojen lukemiseen. Hassu juttu, että sanon näin.... mmmmm. En jaksa selittää tarkemmin. Mutta nyt kotihommiin.

Hyvää ja värikästä viikon jatkoa!