Jytysissi, kitos kehuista! Olen halannut itseäni.

Pian lopuu potkurikelit. Hanget kantoi eilen melko hyvin, vaikka mun mielestä olis saanut ennen pakkasöitä olla lämpimämpää. Mutta hyvä noinkin ja olihan mulla potkuri varalta mukana , kun pellolla kuljettiin. Tänään eka lenkki n. 6km potkurilla ja iltalenkki jäi varmaan noin 3km kävellen sauvat mukana. Sauvoista ei isoa apua ollut, kun mrntiin metsäpolkua moottorikelkan jälkeä.

Ei näkynyt mustia katajanmarjoja, vain vihreitä ja sinisiä. Siniset putoili herkästi, kun yritin niitä noukkia. Sain mie muutaman tasun pohjalle. Pureskelinkin. Maistuivat pihkaiselle, ei paha.

Äläkä sie ittees laiskaksi kehu. Mahtavaa tuo sinun kotikoun opena olo!

Mullekin on puhelimitse yritetty opettaa ryhmävideokeskustelua. Pöytäkone on vanha eikä siinä ole kameraa. Läppärissä on kamera, mutta läppäri ollut raukkanen kuukausitolkulla salkussaan, ei meinannut millään herätä. Ukkokaveri sitä sitten siivoili jeheyttelija mitä lie muutakin touhunnut.
Sitten, kun kone alkoi toimimaan, tuli opastavalle pojalleni muita juttuja, joten opetukset jäi eiliseltä. Tänään hän ei vastannut puhelimeen kun yritin kysyä jatkoa ohjaukseen tai kokeilua toimimisesta.

Aikojen päästä tämä yli viiskymppinen nuoriherra soitta, etäitä sula asiaa kun olit soittanut. Hän oli avovaimonsa kanssa lentämässä eikä voitu kauan puhua, koska lennonjohto alkoi kaipailla.....tauko...

Ensimmäinen oppitunti ohi, velipojalla ei toiminut kamera. Ääni kuitenkin kuului.
Suku jutut jatkuu varmaan ensi viikonloppuna. Poika lähtee huomenna työreissuun.
Mun mielestä tuo videopuhelun aloitus ei oo mulle hyvä, kun ei komennot tule suomeksi. Pitäis ensteks opiskella kieliäkin, vaan enpä taitais oppia.

Palataan tällekin foorumille myöhemmin.

On kotikoulun ruokis, vartin välitunnitkin me pidetään. Aamu meni mukavasti kun pikkulikalta oli lähtenyt hammas ja siitä piti piirtää ja kirjoittaa päiväkirjaan, ilonaihe, voi mehupilliä pitää tulleessa kolossa.

Minä myös tykkään ratkoa sudokuja. Tämän aamun Lapin Kansan sudoku ei tahdo aueta, ei pitäisi olla vaikea vain kaksi tähteä. Kesken jäi vaikka kaksi tuntia sitä pähkäilin.
Meille kolahtaa postiluukkuun aamulla neljältä sekä Lapin kansa että Hesari. Hesarissakin on aina kaksi sudokua, kun laiskottaa (aika useasti) on minkä parissa aikaa kuluttaa. Huspendi ruukaa ratkoa ristisanatehtävät.

Melkein pilvistä, viitisen astetta pakkasen puolella. Kun tulee lämpöasteita "räjäytän" parvekkeen vappukuntoon. Sitä odotellessa....

Hienolta kuulosta sinun ja pikkulikan koulunkäynti.

Mulle tulee vain kerrn viikossa ilmestyvä paikallislehti. Siinä ei oo sudokuja eikä muutakaan aivovirikettä.

Tänään käytiin koirulin kanssa n. 1t.30min. hiihtolenkki. Matkaa en mitannut, kun en muistanut laittaa sportrakkeria käyntiin. 2 muuta hiihtäjää kahteen kertaan tuli vasraan sekä yksi pariskunta pienen valkoisen koiran kanssa. Onneksi se koiraporukka tuli heti alussa ja olivat pois kävelemässä.

Uskalsin löysätä oman koirani vähän myöhemmin irti. Arvaat varmaan, että vauhtia riitti.

Joko kerroin hostels hommista? Käy lukasemassa +60 v. Vertaistukiryhmä. Muitaakseni siinä ketjussa kirjoitin.

Iltapala syöty ja saunassa käyty. On aika siirtyä unten maille.

Varmaan mukava ja ehkä haastavakin toi hostellireissaaja. Mieti, saat taatusti yöpyä mukavissa paikoissa ilmaiseksi, maistella aamupaloja, testata kuntosaleja, Lukea päivän lehdet aamiaisella ja kertoa ovatko ne helposti löydettävissä, voit pyytää extra pannareita aamiaiselle, täytyyhän sitä tietää saako extraa. Jos ei sulla jo ole, niin laita iPad . Olen huomannut sen olevan hotelleissa paras matkaseuralainen, voi lukea uutiset, päivittää kiloklubin, lähettää kavereille kuvia ym. Fifi on nykyään melkein joka paikassa ja jos ei ole, sopii ilmiantaa.

Tänään maalattiin puhallettujen munien kuoriapikkulikan kanssa Skypellä, hän kotonaan minä kotonani. Hauskaahan se oli, en ole vesiväreillä maalannut varmaan viiteenkymmeneen vuoteen.

Huoliakin on. Nyt Panamassa olevan poikani kaivos siellä jossain viidakon keskellä on terveysviranomaisten käskystä kokonaan suljettu, ulkonaliikusmkieltokin. Kolme tuhatta työntekijää joutuu olemaan päivät asunnoissaan, hotellihuoneen kaltaiset asunnot. Ainoastaan ruokala on auki. Heillä on kuulema kolmen kuukauden varastot ruokaa. Hulluksi kait ne siellä tulee, ei saa tehdä töitä ( ruukataan tehdä aamu kuudesta ilta kuuteen, eli valoisa aika), ainoana ajanvietteenä telkka. Perhe eristyksissä 300 km päässä kaupungissa. Ei kukaan pääse pois kaivokselta, pyssymiehet tiellä, eikä hällä nyt ole autoakaan mukana. Viimeeksi työnantaja veihänet sinne helikopterilla.

Kyllä tämä tästä, onneksi whatsuppi toimii....

Kotikoulun pyöritysviikko on ohi, huokasen, pitkä viikonloppu edessä. Olen minä mainittavan väsynyt ollut tuon viiden tunnin päivittäisen rupeaman jälkeen. Ehkä minä yritän liikaa en kuitenkaanusko, että turhaan. Kovasti vanhemmat kiittelevät päivittäin.

Lusikkaleipätaikina on valmiina, viheliäistä leipoa, mutta aah niin hyviä . Oon ruukannut tehdä niitä yleensä pääsiäiseksi. Pakastan ilman hilloa ja laitan hillon vasta tarjottaessa. Tavallisesti niitä riittää syödä kesään saakka. Marttojen ohjeella. Heh joulupipareitakin on vielä purkissa.

Onnistuttiin saaman kesäksi kolme munivaa kanaa ja kukko. Ollaanko me ahneita kun otettiin nyt yksi kana enemmän kuin aikaisempina kesinä. Onpas taas kesämatkailu sitten jäissä, kanasia tulee huoltaa päivittäin, vettä ja munitusrehua. Oikein tässä jo odottaa suuria, hyvän makuisia munia.

Tuli puhelu. Ysikymppinen asuu kakkoskerroksessa, ilmoitti, että hississä tulee lähetys. Hapankaali-viinirypälesalaattipurkki oli hissin lattialla.
On sovittu, että mennään yhdessä kävelemään pyhien aikana aina kello 14. Hiki ei tule näillä lenkeillä, mutta jutut on mukavia, muisti kuin partaveitsi.

Olet sinä Isla kyllä ihailtavan reipas ulkona liikkuja. Lähetä minulle etänä vähän jotain, jotta minäkin saisin enemmän irti itsestäni. Ihan häpeän saamattomuuttani tuossa ulkoiluasiassa. Miten se on niin vaikeaa, vai miten tuon kääntäisi; miten se on niin helppoa keksiä syitä olla lähtemättä ulos säännöllisesti. "Ulos kävelemäänkö, kun tähelliset hommat on hoitamatta, ikkunat pesemättä, lattiat likaisena, pyykit jälkikäsittelemättä, sukuselvitys kesken, valokuvat kenkälaatikoissa, auto likaisena, koiruli pesemättä, parturoimatta, harjaamatta..."

Virvon, varvon... munakasta pääsiäistä....

Olipas tuo lähetetty hapankaalisalaatti raikasta ja hyvää. Syötiin lammasnakkien ja bataatti-porkkanapaistoksen kanssa.

Tuli, mistä tai keneltä lie, puuhauttava potku persuksiin. On imuri laulanut, moppi huiskinut, pölyrätti pyörähdellyt, silitetty liina on pöydällä, petivaatteet vaihdettu, kukat huollettu, taimia vaihdettu isompiin astioihin ym. Joku funtsii, että normiarkipäivän duuniahan tuo, vaan minä puuhasinkin pitkänäperjantaina mukavahan tuo on siivota, kun näkee ettei tee turhaa työtä. Perähuoneen siniharmaa sohvakin paljastui tumman siniseksi

Kaverin kanssa käytiin eilen ja tänään kävelemässä

Lusikkaleipiä leipoessa ärisin, että pitääkö tuon pellin olla juuri viereisellä seinustalla, askeleen päässä. Siis askeleen päässä, kävelyä? Yes ja vein pellin kolmenkymmenen askeleen päähän. Aina kun irroitin leivonnaisen vein sen pellille. Heureka, tuli hyötyliikuntaa 1,5 km, noin vaan

Aurinkoista lankalauantaita teille kaikille

Hymyä huuleen sait mulle. Jopa oli vauhdikasta touhua.

Vein yhdelle mua hieman iäkkäämmälle ystävättärelle torilta pihanhiekoitushiekkaa ämpärillisen alkuviikosta vai liekö ollut viimeviikon lopulla. Hän soitti eilen ja kysyi olenko käymässä kylällä tänään.
No kävinhän minä, kun toista tuntia oltiin koiran kanssa latu ja hankihiihdolla. Tämä ystävä oli mulle kutonut pihapensaaseen sidottavaksi MUSTARASTAAN. Enhän mie sitä sään armoille voi jättää, si katselee mua tietokoneen vieressä.

Toinen vielä vanhempi naisystävä oli saanut valmiiksi kirjoittamansa runokirjan, jossa oli hänen runojaan v.1959-2010. Sellainen pieni kokoinen, itse sanoi, että vanhan katekismuksen kokoinen. Samalla reissulla hain senkin. Olipa mukava kooste.

Sie taisit touhuillasi saada huolesi poikasi perheestä taka-alalle. Onhan ne huolet siellä päässä, mutta kun asioille ei voi mitään, niin helpottaa, kun touhuaa jotain mukavaa.

Mie en ymmärrä mikä mua vaivaa, kun en meinaa saada itteeni ollenkaan ruotuun. Siksi tämäkin kirjoitus on jäänyt moneksi päiväksi. Kävelen edestakaisin jopa koiran kans lenkille lähdössä. Mieti mihin mentäis, millä vehkeellä, kävelysauvat, potkuri, vai monot ja sukset, hihna vai valjaat, vyötalutin, fleksi vai pelkkä remmi...?..

Sitten kun saan päätettyä oheistoiminnon, niin hyvin menee tunti, jopa kaksikin. Eväitä en ole vielä ottanut mukaan. Koiralle on vähän nameja, kun jonkin verran yritän kouluttaa mm.luoksetuloa, silloin kun ei näy muita liikkeellä ja kun ollaan koiraladulla, joella tai pellolla. Koirahiihtoladullakin pitäisi koko ajan pitää koira kiinni.

Hosrellireissaus ei kyllä lyö leiville. Sain jo alustavia ohjeita ja muuta tietoa. Reissussa ollaan vain 1-2yötä, riippuu yöpymisen hinnasta. Vain yksi reissu kuuluu ohjelmaan. 100€ on max kulukorvaus, eli majoitus maksetaan ja jos satasesta jää, niin matkakorvauksia maksetaan kuitteja vastaan, matkustustavan voin itse valita. Kaikki mikä ei mahdu sataseen, maksan itse. Samoin, jos matkalla on mukana seuralainen, hänen majoituksensa jää meidän kustannettavaksi. Kertomusta reissusta pitäis syntyä 1-2 arkkia, kuvia pitää napsia sieltä sun täältä kohteesta,sisältä ja ulkoa, yhteisistä tiloista ym, samoin lyhyitä videon pätkiä, selfietä unohtamatta. Myös koiran mukana olosta tulee kertoa ja kuvata. Kaikki oikeudet otoksiin luovutetaan Hostel järjestölle.

Jopas tuli tekstiä!!!

Se hyvä puoli tuosta hostellireissaus jutusta on, että saa välillä vaikka virtuaalisesti heittäytyä matkalle. Koko homma saattaa myös keikahtaa pyllylleen, ellei koronavirusta saada aisoihin syksyyn mennessä. Saan tarvitessani kuitenkin upota tulevaisuuden kuvitelmiin

Eikös Merelle olekin lysti juttu toi koiruli potkurissa istumassa. Näin siitä fb:ssä kuvankin, koirulikin näytti nauttivan.

Vaan ei saa hyvää ja halpaa. Otin sitten eilen iltakahveelle leipomani lusikkaleivän, kova kuin kivi. Noita kun kourallisen ottaa ja paiskaa kohti ikkunaa niin kyllä lasit helisee. Vein onneton niitä ysikymppisellekin maistiaisiksi. Apua, jos hältä purukalusto hajoaa niin korvaakohan meidän kotivakuutus? Tietysti sitä miettii, että mistähän epäonnistuminen johtuu ja niin tutussa asiassa. Rasvasta sen täytyy johtua. Ostettiin HALAVALLA leivontamargariinia, 0,89 €/500 g. Se on ehkä tehty sellaisesta öljystä, josta valmistetaan kovamuovia. Hinnan puolesta ei harmita yhtään, vaikka lyönkin koko satsin roskiin. Purukalustoriskejä ei enempää oteta. Se siitä.

Olo on taas kuin olisi istunut Leelian lepotuolissa, sainpahan paukutettua kiukkuni ulos, helppo on hymyillä kun huspendi ja koiruli heräävät, taian antaa molemmille vielä rapsutuksiakin.

Isla, ota se hostellisatanen "avustuksena" johonkin teidän automatkaan liittyvään hostelliyöpymiseen, josta saat kirjoittaa matkakokemuksen kuvineen. Mutta mihin, suunnittelu on parasta puuhaa ja etukäteen nauttiminen.

Radiotoimittaja huokaili, että oli unohtanut panna munat lasten lakkeihin, jotka odottavat sänkyjen alla. Meillä aikoinaan oli pojilla ongelmana kerrossänky. Mihin ylhäällä makaavan pipo tuli laittaa, lattialle, jolloin se on alasänkyläisen muna vai alasänkyyn, jolloin se myös oli kuulema alasänkyläisen muna. Miten se ratkaistiin, milloin mitenkin.

Jos ei rakeita sada niin päivälenkki toteutetaan.... palataan...

Merelle*, kiva, jos jutuistani on iloa!

Surkea ulkoiluilma pitkästä aikaa. Tuulee ja tulee lunta! Lunta ainakin 10 senttiä satanaut jään päälle. Pihalla kallokeli kun ei tiedä millä askeleella jalka lipsahtaa. Sama juttu tielläkin, laidassa paikoin jää lumen alla, siispä otettiin potkuri muorin turvaksi ulkoilulenkille. Vastatuuleen mentiin, ettei liian kauas mennä. Potkurista ei tosiaankaan mitään muuta apua, kuin este kaatumisen. Niin, ja muutaman kerran kaveri ookasi hetken matkaa, mutta pian hyppäsi alas, kun vauhti oli vain mun kävelyä.

Aamupäivällä kun avasin koneen, oli ensimmäisenä EU:n jonkin johtoihmisen lausumana, että ikäihmisten pitäis pysyä sisätiloissa ( poissa muun väestön jaloista, kirjoittajan kommentti) Vuoden loppuun asti. Jos tuos päätös tulee voimaan myös Suomessa, niin saapahan meikäläinen hostel-reissata virtuaalina hamaan tulevaisuuteen asti.

Jyty Jotain tuollaista suunnittelin siitä reissauksesta, vaan eipä ihan onnistu. Mulle annettiin valittavaksi kaksi kohdetta, joista saan valita. molemmat pohjoisessa, koska hakemuksessa ykkösalueeksi valitsin Pohjois-Suomen. Omat reissumme yleensä suuntautuvat etelään päin.

Molemmat kohteen on sellaisia ,joissa en ole aiemmin käynyt. Tosin toinen sijaitsee kylällä, jossa olen muutaman kerran piipahtanut. Eli Äkäslompolo ja siellä Kuerhostel. Lienee samassa pihassa kuin Kuerkievari, joka taas on hotellitason paikka, mutta lienee samaa yritystä.

Toinen valittavista kohteista sijaitsee Ranuan ja Posion puolivälissä valtatien varrella. On vasta liittynyt Hostel-ketjuun. Järven rannalla, joten kalastusta harrastaville mainio paikka. Metsähallituksen maita ympärillä satoja hehtaareja ja metsästäjille varmaan mieluisa. Panin silmät kiinni ja ajattelin syksyä siellä..... sorsastus alkaa elokuussa.... pyssyt paukkuu ja koirat haukkuu.... ainakin mun koirani, joka on haukkuherkkä. Lähimpään kauppaan kohteesta matkaa 43km.

Ilmoitin, että valitsen Äkääslompolon. Sinne siis, jos koronavirus ja maan hallitus sallii

Se sopi järjestäjille, kun tässä on näitä sähköposteja muutama vaihdettu. Perustelut olivat heille sopivat.

Eikös teidän mökki ole jossain Ylläksen kieppeillä?

Eipä tässä tällä kertaa tämän enempää.

Kuerhostellihan vaikuttaa aika kivalta paikalta. Aamiaista, joka sisältyy hintaan, kehutaan kovasti ja ilmainen nettiyhteyskin on. Koirulikin sallitaan. Ihmeen kovat hinnat, hotellitasoa, vaikka yhteiskööki ja muita yhteisiä tiloja.

Meidän mökki on Äkäslompoloon menevän tien varrella. Meiltä on 16 kilsaa molemmille puolille Yllästä. Rautavaaraln kaivoksen tienhaaran jälkeen jokunen kilsa, pitkä alamäki ja pitkä ylämäki mutka, jossa vasemmalla puolella postilaatikoita ja viitta Rautujoen tie. Sen varressa. Eli sanomme, että Hannukaisessa, vaikka Hannukaisen kyltti tulee vasta tiehaaramme jälkeen.

Ei juuri mainittavaa ole kerrottavana. Olen leiponut ja paistanut, paistanut ja leiponut, Kotikoulu Skypellä jatkuu. Ai niin huomenna on 50-v hääpäivä, ikäihmisten eristys, ei siis odotettavissa vieraita, ravintolailtaa tms.

Lumien sulamista odotan kaikkein eniten, pääsis maalle, taimet alkaa olla jo reilun pituisia eli hyvin itäneitä vaan edelleen metri tuota valkoista...

Pyhäpäivää, Beckki alkaa töllöstä katsotaanpa joutessani...