Nyt kävi minullekin niin, että entinen herkku maistui aivan toiselta kuin aikaisemmin! Ostin tänään meille iltapäiväkahvin kanssa leivokset. En ole koskaan pitänyt kovin makeista (äitelistä) leivonnaisista, joten en tietenkään ostanut sellaista tänäänkään. Ja miten kävi?! En pystynyt syömään omaani loppuun. Se oli hyvänmakuista mutta aivan liian makeaa. Huhhuh! :shock:

:lol: Hienoa Johna!

Eiks oo ihan kummallista :shock:
Kaikki hyvä maistuu ällömakealta!!! Ostin vähän aikaa sitten kaupasta kääretortun, tais olla joku kymppikääris. En pystyny syömään kun pienen palan; ukko joutui syömään koko baakelsin.

Mistä tää voi johtua, mistä pallukasta :?: :lol:
Hyvin on nää ohjeet näemmä laadittu :wink:

Valitettavasti suklaa, jäätelö ja tavallinen pulla maistuvat minusta aivan yhtä hyviltä kuin ennenkin... :wink:

Makean maistaminen voimakkaasti johtuu varmaankin pitkälti siitä, että kun syömme pääasiassa järkevää ruokaa, emme turruta makuaistiamme makealla. Silloin vähempikin annos maistuu. Tiedäthän: ensimmäinen suklaapala maistuu taivaalliselta, toinen lähes yhtä taivaalliselta ja siitä se todellinen maistaminen ja nautinto vähenee. Kun syö levyn kerralla, vain luulee, että loppupalat maistuvat samalta kuin se ensimmäinen. Eivät maistu, jos keskittyy maistamaan (vaan mitä esim. ahmiessa muka ehtii edes maistaa?).

Kun syö tarpeeksi ja tarpeeksi usein, ei tule myöskään syötyä makeaa nälkäänsä. Sama juttu - kun ei ahmi, ehtii tajuta, mitä syö ja vähempi riittää.

Huomenta,
Olin perjantain Tallinnassa työporukan kanssa. Tulihan sitä kaikenlaista syötyä ja juotua... Käytiin ihanassa suklaakahvilassa (Vene 6) ja otin kahvin kanssa suklaakakkupalasen. Voi miten pieni pala, ajattelin. Mutta, mutta, se olikin niin tuhtia tavaraa etten olisi pystynyt yhtään enempää syömään. Seurana ollut kermavaahtokin lähes kevensi sitä. Eipä tehnyt laivallakaan mitään jälkiruokaa mieli.
Eikä eilen anoppilassakaan.
Toivottavasti on pitkäaikainen vaikutus tulevaa alkanutta juhlakautta silmällä pitäen.
Tsemppiä kaikille

terkuin

Mullekaan ei enää maistu sipsit. :shock: Säästin pojan synttäreiltä jääneet sipsit ajatuksena, että pitkästä aikaa perjantain namipäivänä herkuttelisin sipseillä. Ja kun otin niitä, niin eipä ne hyviltä maistunutkaan. Jäivät syömättä.

Karkit mulle maistuu edelleen yhtä hyviltä, kuin ennen, mutta en saa läheskään sellaisia määriä syötyä enää, kuin aiemmin. Himo helpottaa nykyään huomattavasti pienemmästä määrästä.

Ennen suurta herkkuani oli juustoleivät. Siis leipää, päälle reilusi rasvaa ja MONTA siivua juustoa. ja oli hyvää. Nykyään jäisi kyllä syömättä, ajatuskin etoo. :? Yksi siivu juustoa leiälle riittää nykyään mainiosti ja sen lisäksi sitten kalkkuna- tai broilerileikettä ja paprikaa tai tomaattia.

Minä uhittelin hetki sitten harmitus/masennuspuuskassani, että kävelen tuosta kadun yli kauppaan ja ostan 200 gramman suklaalevyn ja syön kaiken harmitukseeni. Laskin jo senkin, paljonko tänään menisi plussalle.

Sitten alkoi naurattaa! :lol: :lol: Ajattelin itsekseni: "Mene vain ihan rauhassa ja osta se - et sinä pysty syömään koko levyä kerralla enää!" En ole kokeillut, mutta en varmasti pystyisi. Puolet saattaisi mennä ja jos näin kävisi, se ei olisi mikään katastrofi, sillä päivittäinen vajeeni on yli 800 kcal, joten pysyisin vielä hitusen miinuksen puolella.

Harmitus hävisi tuohon nauruun. :lol:

Itselleni namut vielä maistuvat ihan liiankin hyvin mutta rasvaiset sipsit, leivokset ja "roskaruoka" jo yököttää. Namut tosin vaihtuneet pienempiin määriin, esim. 200g pussi korvautuu parilla lakulla, suklaalevy suklaapatukalla yms. Mutta hävettää tunnustaa, syön namuja lähes joka päivä ops: Siis vaikkapa laku per päivä.. tai pätkis.. Vapaa päivät mun pelastus silla töissä namuja suht vapaasti saatavilla, joten tuleehan niitä sit napsittua. Ja yhden kun ottaa.... se on menoa sitten!

Hehee :lol: Aivan mahtava kielikuva tuo sukkapuikko! Täältä meiltäkin löytyy sellainen. Vaikeakos siinä on sitten syödä terveellisesti kun toinen pystyy syömään kahmalokaupalla mitä tahansa, eikä missään näy. Oon pohtinu, että mistäköhän tuo ilmiö johtuu että jotkut pystyy syömään suuria määriä ruokaa lihomatta laisinkaan ja toiset ei. Monet selittää ilmiötä sillä, että joillakin on vaan vilkkaampi aineenvaihdunta, mut omasta mielestäni tähän vilkkaaseen aineenvaihduntaan on varmasti jokin syy. Ehkä nää sukkapuikot liikkuu enemmän, ehkä he syö säännöllisemmin, ehkä he syö paljon kunnon ruokaa muttei juurikaan herkkuja, ehkä heillä on enemmän lihasmassaa, jollon he myös kuluttaa enemmän. Ken tietää...

Yhdessä vaiheessa aattelin itsekkäästi, että voisin lihottaa tätä meidän sukkapuikkoa ja puolestani itse voisin yrittää pudottaa painoa. En oikein tiedä mistä noinkin pöljä ajatus sai alkunsa ja mitä sillä yritin saavuttaa, mut onneks tajusin ettei siinä taas ollut pienintäkään järkeä. Sen sijaan et yrittäisin lihottaa avomiestä, on parempi antaa sen pysyä solakassa kunnossa (korkeintaan heittää se salille nostelemaan painoja) ja ehkä ottaa vähän mallia sen ruokailutottumuksista.

Taidettiin vähän eksyä aiheesta... Itse asiasta aattelin vielä sanoa, et oiskohan tässä kysymys sellasesta kuin sokeririippuvuus. Jostain olisin kuullut (varmaan joku Dr Phil väläyttänyt), että sokerille voi tulla riippuvaiseksi, mutta jos sokeria ei pariin viikkoon syö, niin sen perään ei enää niin haikailekaan eikä se enää maistukaan niin hyvältä. Eräs mun opettaja joskus kertoi, että muun muassa sellanen ihana herkku kun Nutella voi aiheuttaa riippuvuutta (tää on tullu myös itse havaittua... :roll: ).

Hei,
Olen todella huomannut viime viikolla saman asian. Kävin ensimmäisen kerran aloituksen jälkeen hampurilaisaterialla ja ihmettelin myös miten olen voinut
ennen pitää niistä. Vielä kun suklaa alkaisi tuntua samalta.. no sitä aikaa ei auta muu kuin odotella! :shock:

Alointin tänään kokeilun täällä... mun pitäisi saada 10kg pois kropasta.
Mulle tulee aina illalla hirvee suolasen nälkä, tekis mieli pizza tai sipseja...vaikka ei edes ois nälkä.
miten sen saisin pois ja MISTÄ se johtuu