Liikunta ei nosta peruskulutuksen energia -lukua vaan laskee sitä, koska jokainen merkattu liikunta sisältää samanaikaisen peruskulutuksen. Muutos on pieni, mutta se kuitenkin on olemassa. Peruskulutuksen energiaa nostaa päivän aikana ainoastaan merkattujen ruokien aiheuttama terminen efekti eli kyseisen ruoan sulattamiseen kuluva energia.

Millä rivillä energialaskelmassa sinulla on tuo luku, joka nousee? Rivin ylin luku, eli ravinnosta saatu energia nousee suosituslaskelmassa kun merkkaat liikuntaa, ja sen kuuluukin nousta. Se tarkoittaa sitä määrää, joka sinun pitäisi syödä päästäksesi tavoitevajeeseen.

Peruskulutuksen energia-luku on laskelman toisella rivillä. Miehille 2400 kcal ei ole lainkaan suuri peruskulutus.

sunnuntaina, 28. elokuuta 2011 klo 21:42 juhokuu kirjoitti::
Ruuan käsittelyyn kuluu yli 400 kcal enemmän kuin ennen, vaikka syön vähemmän?

Ei, vaan kun syötit tietosi, laskelmassa ei ollut mukana mitään ruokaa. Ruoan terminen efekti on eri joka päivä, sillä se vaihtelee sen mukaan, paljonko syöt ja mitä syötät ohjelmaan.

Ottaen huomioon ikäni ja sen, että en todellakaan liiku lainkaan muuten kuin urheillessani, niin 2400 kcal on ehdottomasti liian suuri kulutusarvio. Mifflin et al. mukaan BMR ikäiselleni jakokoiselleni miehelle on 1608 kcal. Ns. sedentary-liikuntakertoimilla 1,1...1,3 päästään kulutusarvioon 1770...2100 kcal, mikä vaikuttaakin oikealta siihen nähden, miten aimmin olen saanut painoa putoamaan. Perukulutusarviolla 2400 kcal paisuisin kuin pullataikina välittömästi.

Fyysikon pohjakoulutuksella on mahdotonta uskoa, että ravinnon käsittelyn terminen efekti voisi olla lähellekään 400 kcal, oli syöty määrä mikä hyvänsä.

Ovako kiloklubissa käytetyt laskentakaavat sekä mahdolliset viitteet, mihin ne perustuvat, jossain nähtävissä?

P.S. Vaikka laskelmissa ei olisi ollut aluksi ravintoa mukana (mikä on kyllä outo ajatus), ihmetyttää, miten syöty ravinto voisi edes teoriassa vaikuttaa takautuvasti kulutukseen.

Aina on toki mahdollista, että ohjelmassa tapahtui jokin tekninen häiriö tai että tallensit huomaamattasi jonkin tiedon, joka ei ehkä pidäkään paikkaansa, esim. liian korkean painon. Terminen efekti vaikuttaa vain kyseiseen päivään ja sen huomaa sitä mukaa, kuin syöttää ruokia.

Laskelmat ovat kaikissa ohjelmissa sivistyneitä arvioita. Eri ohjelmat sisällyttävät eri asioita laskelmiinsa, ja jotta eri ohjelmien päivittäiset kulutukset olisivat vertailtavissa, pitäisi tietää, mitä lukemien taustalla on. KK:ssa ne eivät ole nähtävillä mutta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin tapoihin arvioida kulutusta.

Energiatiheys ja energiankulutus on joka tapauksessa arviopeliä - kaikilla.

On todella kummallista, että laskelmien perusteita ja lähteitä ei ole nähtävillä. Käyttäjän pitää vain sokeasti uksko johonkin "mustasta laatikosta" tuleviin lukuihin.

Kulutuslaskelmien perustaksi on olemassa tieteellisesti tutkittua tietoa ja laskentamenetelmiä. Tuntuu oudolta, että täällä ne perustuvat siitä huolimatta vain arvioihin ja yleisesti hyvksyttyinin tapoihin. Suosittelisin kyllä tieteellisten menetelmien käyttöön ottamista niiden sijaan ensi tilassa.

tiistaina, 30. elokuuta 2011 klo 15:05 juhokuu kirjoitti::

Kulutuslaskelmien perustaksi on olemassa tieteellisesti tutkittua tietoa ja laskentamenetelmiä. Tuntuu oudolta, että täällä ne perustuvat siitä huolimatta vain arvioihin ja yleisesti hyvksyttyinin tapoihin. Suosittelisin kyllä tieteellisten menetelmien käyttöön ottamista niiden sijaan ensi tilassa.

Ne tieteelliset laskentamenetelmät ovat myös arvauksia. Ei ihminen ole kone, joka toimii tismalleen tiettyjen kaavojen mukaan, saati sitten vielä että jokainen yksilö toimisi niiden samojen kaavojen mukaan. Kyllä ne ovat suuntaa-antavia, joillekin yksilöille hyvinkin osuvia, mutta eivät absoluuttisia.

Itse myös ainakin käsitin, että Papen mainitsemat yleisesti hyväksytyt tavat arvioida kulutusta ovat näitä tiettyjä tutkimuksiin perustuvia laskukaavoja. Ei kk nyt ihan mielivaltaisesti niitä lukuja heittele.

Perusaineenvaihdunta ja lepokulutus-ketjussa on selvitetty kiloklubin ohjelman laskentaperusteita. Mutta toivoakseni Patrik vielä vastaa tähän, kunhan ehtii, vaikka asiantuntijavastauksia tuossakin ketjussa on jo muutamia.

Mutta tosiaan, terminen efekti on huomioitu pallukoiden koodaamisessa. Itse en kuitenkaan usko tältä istumalta siihen, että vaikutus voisi olla jopa 400 kcal. Saisi vetää melkoiset määrät prodea tuohon määrään, veikkaan. Kuulostaa melko isolta arviolta, kun omalla kohdallani termisen efektin vaikutus pallukoihin on enimmäkseen alle 100 kcal, joskus prodea reilusti syöneenä hieman päälle. Toisaalta en myöskään syö prodea aivan tappiin asti. Kuitenkin enemmän minimisuosituksia. Mutta josko Patrik vähän avaisi tätä lisää.

sunnuntaina, 28. elokuuta 2011 klo 22:17 juhokuu kirjoitti::
Ottaen huomioon ikäni ja sen, että en todellakaan liiku lainkaan muuten kuin urheillessani, niin 2400 kcal on ehdottomasti liian suuri kulutusarvio. Mifflin et al. mukaan BMR ikäiselleni jakokoiselleni miehelle on 1608 kcal. Ns. sedentary-liikuntakertoimilla 1,1...1,3 päästään kulutusarvioon 1770...2100 kcal

Piti vielä tästä kysyä, että miten paljon/vähän urheilet, jos käytät noin pientä liikuntakertointa? Tuo 1,1:hän tarkoittaa, että ei harrasta ollenkaan liikuntaa, ja tuo 1,3 muistaakseni kattaa 1-3 kevyttä harjoitusta viikossa. Mietin vain, onko mahdollista, että olet käyttänyt liian pientä kertointa jolloin kalorimäärä on jäänyt pieneksi, kun taas Kiloklubiin kaikki liikunnat merkatessa olet saanut niiden osalta enemmän "syömisvaraa" suosituksiin?

tiistaina, 30. elokuuta 2011 klo 15:05 juhokuu kirjoitti::
Kulutuslaskelmien perustaksi on olemassa tieteellisesti tutkittua tietoa ja laskentamenetelmiä. Tuntuu oudolta, että täällä ne perustuvat siitä huolimatta vain arvioihin ja yleisesti hyvksyttyinin tapoihin.

Kuten Polenka tuossa jo totesikin, tutkittu tieto ja laskentamenetelmät ovat tosiaan energiankulutuksen osalta aina ja kaikissa systeemeissä enemmän suuntaa-antavia kuin ehdotonta tietoa. Sellaista ei ole toistaiseksi yksinkertaisesti saatavilla.

KK:n laskelmat perustuvat asiantuntijatietoon.

Tieteellinen tieto on perusteltua, julkista ja koeteltua. En tiedä mitä ihmettä on "asiantuntijatieto" ja on täysin käsittämätöntä ja täysin huuhaata, että se voisi olla tieteellistä tietoa pätevämpää.

Mikäli kK:n laskelmat perustuvat tällaiseen "tietoon", ovat ne siis täysin huuhaata.