Hei, olen tässä parin kilon painonpudotuksen myötä huomannut, että suklaa himottaa ihan älyttömästi nykyään. Joka päivä tekisi mieli syödä, kun ennen ei tehnyt ikinä mieli mitään makeaa. Mistähän mahtaa johtua, vai onko vaan korvien välissä tyyliin "olen laihtunut, nyt saan syödä"? Tietoisesti en noin kuitenkaan ajattele.... Harmittaa

Ei tollaset yhden päivän mättämiset oikeesti vaikuta yhtään mihinkään. Mä kävin viime viikolla RAXissa vetämässä pizzaa ja kermaperunoita ( toki myös paaaljon salaattia) ja sitten söin vielä ison annoksen jätskiä eikä painon tippuminen hidastunut yhtään. Viikonloppuna söin kahtenakin päivänä herkullista ( ja kaloripommia) omppupannaria vaniljakastikkeen kera eikä tunnu missään kun pidin huolen siitä että söin muuten ihan normaalisti ja liikuin kanssa elikkä olen ainakin omalla kohdallani todennut ettei mässäilystä tartte tuntea huonoa omaatuntoa oikeesti!

Tässä laihduttaessa saattaa helposti ruveta luuleemaan että kaikki "epäterveellinen" tuo heti kilon kaksi kroppaan lisää. Menkääpäs Hesburgerin jonoon kattomaan niin sielläpä on hoikkia ihmisiä jonossa vaikka kuinka paljon.

maanantaina, 23. maaliskuuta 2009 klo 14:10 pippinkeri kirjoitti::
Hei, olen tässä parin kilon painonpudotuksen myötä huomannut, että suklaa himottaa ihan älyttömästi nykyään. Joka päivä tekisi mieli syödä, kun ennen ei tehnyt ikinä mieli mitään makeaa. Mistähän mahtaa johtua, vai onko vaan korvien välissä tyyliin "olen laihtunut, nyt saan syödä"?

Kuinka tiukkaa dieettiä pidät?

En yhtään tiukkaa, ihan kiloklubin ohjeiden mukaan mennään, ehkä jopa hiukan löysemmin, eli vähän pienemmällä kalorivajeella. Pallot useimmiten vihreitä ja keltaisia, paitsi silloin kun se armoton suklaanhimo iskee...

Mulla on laukussani patukka tummaa suklaata suklaanhimoa varten. Olen päättänyt, että otan palan tai kaksi, jos tekee mieli. Se patukka on ollut jo pari viikkoa laukussani ja puolet olen siitä syönnyt. Yllättävän vähän sitä suklaata on tehnyt mieli, kun sitä on aina tarjolla

Mä sorruin eilen ihan totaalisesti. Söin suklaata ja suklaakeksejä ihan silleen kaksin käsin. Mua otti päähän niin söin ahdistukseen. En tiedä miten saisin nuo tilanteet muutettua?! Vai pitäiskö silloin vaan sallia itselleen syöminen. Nyt yritän päästä taas rytmiin kiinni, mutta tuntuu vaikealta.

Minulla myös välistä iskee mässyttelyhimo, viime viikko menikin sitten vähän pipariksi. Joka päivä tuli syötyä jotain hyvää,karkkia/suklaata/pannaria. Mutta muuten söin normaalisti: paljon kasviksia ja hedelmiä ja kuituja. olen kyllä vähän lusmu siinä mielessä etten aina laita herkuttelujani ylös

Eihän se yksi päivä mitään tee -jossain joskus sanottiin, että jos 90% ajasta on terveelliset elämäntavat, se 10% sikailua ei niiden hyötyjä kaada. Ja se liika kyttääminen on just se, mikä saa sitten joku kaunis päivä sellaisen oksetusmätön aikaan, eli jos vaikka kerran viikossa pitää karkkipäivän, jolloin saa olla herkkupallo punaisena, niin varmaan vähentää todennäköisyyttä, että kerran kuussa syö kolme pakettia keksejä ja pari karkkipussia päälle... Itse olen ainakin pysynyt hyvin tavoitepainossa, vaikka syön silloin tällöin suklaalevyn (ja herkkupallon pirulainen ei sallisi edes soijavanukasta päivään kun ne painaa -ooh- 125g... ), ja punnituksetkin on kerran viikossa juuri siksi, että kun syö jotain pikaruokaakin, niin hetken turvottaa, mutta jos loppuviikko on kuosissa, ei se koko viikkoa puntarilla kummittele! Eli rennosti vaan, niinkuin täällä aina sanotaan: yritetään pitää vaan suurimmaksi osaksi vihertävänä ne pompulat!

Gateta: tosi tyhjentävästi sanottu! Näin se juuri menee.

Himoille ei aina löydy mitään selitystä. Mulla häviää himot, kun lakkaan syömästä herkkuja kokonaan ja ratkean ihan täysin, jos yritän vain vähän syödä. Monille varmaan hallittu herkuttelu toimii, mulla ei.

Onneksi täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella!

Monille varmaan hallittu herkuttelu toimii, mulla ei.

Sitä pitääkin harjoitella ja sitä tässä harjoitellaan kovasti, välillä onnistuu, välillä ei. Ei yhdessä kuukaudessa muuteta 20 vuoden huonoja tapoja, uskomuksia, himoja jne

Aluksi onkin vaikeaa syödä kohtuudella herkkuja, mutta kun siihen tottuu niin on niin voittajafiilis Paljon kivempaa kuin joko tai elämä, usko pois! Tai voihan sitä vaan ohittaa kaikkien asiantuntijoiden mielipiteet olankohautuksella, että ei toimi mulla.. Oletko ihan tosissas kokeillut ja HARJOITELLUT? Itse tein aluksi niin että söin joka päivä suklaapatukan(minun heikkouteni), halusin tai en. Pikkuhiljaa huomasin kuinka viikonloppuna ei tullutkaan enää ahmittua kerralla niin paljon tai kuinka yhtäkkiä aloin unohtamaan sen suklaan..

Ja siis voihan olla, että sinulle ihan oikeasti toimii! Joillakin se kait toimii, on vaan niin ihanaa kun päivään kuuluu herkkuhetkiä