Mukava tietää ettei ole yksin epämääräisten menkkojen kanssa. Tässä kevään mittaan on rampattu gynellä, kun on munasarjakystia metsästetty kissojen ja koirien kanssa. lopputuloksena oli, et ei me nyt niitä löydetty, mutta saattaa niitä silti siä olla.
Pillereitä olen jo pitkään syönyt, mutta rupesivat aiheuttamaan pahoinvointia niin sovittiin, et vaihdetaan renkaaseen. Söin pillerit loppuun ja rupesin menkkoja odotteleen, mut eipä ole kuulunut. Viime sunnuntaina tuli neljä viikkoo täyteen kadonneiden menkkojen odotusta. Ens viikolla aattelin soittaa jollekin, jos ei niitä viä kuulu. Ei sillä et niitä ikivä ois, enkä raskaanakaan voi olla, mut on semmonen "hormooninen"olo melkein jatkuvasti. Pitkittyny PMS tai jotain.
Toisaalta oon jo tottunu, et kroppani krempaa ilman et lääkärit osaa selittää miks. Taidan olla vähän tämmöinen maanantaiaamun kappale

Mulla menkkojen alku lisää painoa pari kg vaikka en sortuisikaan syömään tai juomaan mitään ylimääräistä (mielitekoja on kovia pari päivää ennen menkkoja). Onneksi muutamassa päivässä vuodon alusta paino myös laskee entiselleen.

Nuo pillerit on kyllä yksiä vihoviimeisiä. Mulla matalahormoniset ei sopineet, vaan vuoto alkoi kesken pillerilevyn. Niinpä piti käyttää korkeahormonisia vanhan ajan pillereitä, jotka taas turvottivat, itkettivät ja saivat aikaan jatkuvan ahmimishimon sekä erityisesti makean himoja, joita minulla ei ilman pillereitä ole lainkaan vaan olen enemmänkin rasvaisen ja suolaisen perään. Onneksi ei ole nyt tarvetta ehkäisylle, ajatuskin kauhistuttaa että jos niitä pillereitä joutuisi syömään taas.

"Onneksi ei ole nyt tarvetta ehkäisylle, ajatuskin kauhistuttaa että jos niitä pillereitä joutuisi syömään taas."

Miksi niitä JOUTUISI syömään, jos ei halua? Me olemme nyt yli 1,5v menneet pelkällä kondomilla, kun en voinut/halunnut enää ye-pillereitä syödä (ja minejä en halua kokeillakaan), ja hyvin on pärjätty.

Tämä nyt ei sinänsä liity aiheeseen, pahoittelen.

On kyllä niin ihanan.... aneeminen olo Menkkoja ei kuulunut seitsemään kuukauteen (hormonitasapaino heittää häränpyllyä stressin, ylipainon ja niin monen muun takia, mutta vikaa eivät löydä mistään muusta että voisivat sitä korjata), mutta sitten kaksi viikkoa sitten alko ja nyt vasta tykkää lopetella. Naapuri kyseli mihinkäs jauhosäkkiin putosin kun niin valkoinen (vitsillä tarkoittaa ja sille naureskelin ihan hyvän tuulisena ). No onpahan ainakin yksi asia vähemmän tuomassa stressiä nyt kun suvaitsi toteutua.

Seittemään kuukauteen?!? No ei tää mun yks kuukauteni sit mitään tee...

torstaina, 5. elokuuta 2010 klo 14:22 chien-po kirjoitti::
Seittemään kuukauteen?!? No ei tää mun yks kuukauteni sit mitään tee...

Se on yksilöllistä, kannattaa käydä gynellä jos kuitenkin omat menkat huolestuttaa edes vähän. Itsellä tuo kierto normaaleimmillaankin ollut nuoresta lähtien tosi epäsäännöllinen, parikin kuukautta saattanut mennä väliä. Ja nyt on kaikki ongelmat pakkautumassa päällekkäin, joten se venyttää tätä todella paljon. Älä vertaa aikoja äläkä vertaa mitään muutakaan tämänkaltaista, sinusta ja sinun kehostasihan se on kyse omasi kohdalla Mutta olin vain niin onnellinen että alkoi näin pitkän ajan jälkeen

alkuperäinen kysymys oli paljonko menkat vaikuttaa painoon, mä sanoisin kokemuksesta, että jopa pari kiloa. Nestettähän se, ja lähtee kyllä yhtä nopeasti kun tuleekin. Ikäväähän se on, jos osuu just punnituspäivälle, mutta tärkeämpää kun nestekilot, on se, miten se paino pitkässä juoksussa muuttuu. Puntarilla ei mun mielestä ole mitään tolkkua käydä joka päivä, tai jos käykin, niin ainakaan ei joutua paniikkiin nesteturvotuksesta, vaan seurata vaikka pidemmällä aikavälillä mikä on se oman hormonisyklin vaikutus ns. normaaliin painoon.

Jos kalorivajeet on kutakuinkin samat ja päivittäisiä painoja on merkinnyt jonnekin ylös pidemmältä ajalta, pystyy käyrältä näkemään aika hyvin paljonko on se nesteturvotus ja paljonko painon pitäisi olla ilman sitä turvotusta, jos sillä vaikka lohduttaisi itseään kun vaaka ei kertaluonteisesti näytä sitä mitä piti.

leivän, makeannälkä on hirmuine., Selkeästi hiilihydraattinälkä on aina kierron loppupuolella, olo on kaikin puolin epämiellyttävän pinkeä, turvonnut. Mikä tähän avuksi ? Olo kun johtuu hormoneista, tahdonlujuus on kovalla koetuksella, hyväksi havaittuja konsteja,
" turvallista " syötävää ?

Tälläinen ko. piirre taitaa olla suurella osalla naisia. Itse olen huomannut, että, JOS pystyy olemaan syömättä makeaa, on kuukautiskivutkin huomattavasti pienemmät. Makeanhimo on vaan ihan älytön...

sunnuntaina, 12. syyskuuta 2010 klo 10:59 eup kirjoitti::
Heips!
Minulla on sama "vaiva", mutta en anna sen asian häiritä.
Jos kuukaudessa on muutama herkuttelupäivä, niin mitä sitten?
Kyllä se paino kuitenkin putoaa vaikka ottaisikin välillä vähän rennommin.

Itse olen huomannut saman ja kuten eup sanoikin, muutama herkuttelupäivä ei haittaa. Jos kuitenkin tulee moraalinen krapula, niin pidä toki "vapaa syömispäivä", mutta vain esim porkkanoilla, kirsikkatomaateilla yms. Siis normiruoan lisäksi saat syödä vapaasti, mutta vain noita. Ei toki aina toimi, ite en ainakaan jaksa niin paljo ahmia karkkia yms kun maha on täynnä porkkanoita. Ja sekin auttaa, jos karkkia "saa" ostaa vain vähän kauemmasta kaupasta, ei siis siitä 300 m päästä olevasta kaupasta. Onneks oon vähän ehkä pihi, ja lähikauppa on kallis