Miten tää nyt taas tuntuu niin hankalalta? Aloitin taas uusia opiskeluja, mikä tuntuu ihan mahtavalta, koska pitkästä aikaa pää toimii niin kuin pitääkin. Mutta kun istun kotona tietokoneen ääressä kirjoittamassa, ei tule liikutuksi sitäkään vähää kuin töissä. Juominen ja syöminen unohtuu, kunnes on kiljuva nälkä, muttei tekisi mieli syödä mitään, koska on huono olo. Sitten syön väkisin jotain leipää ja vahingossa liikaa. Ja illalla, kun laitan miehelle ja itselle päivällistä, on taas liian kova nälkä ja tulee syödyksi enemmän kuin kerralla kannattaisi.

Mun tarttis varmaan laittaa ihan kännykkään muistutus lounasajasta, lenkkiajasta, jumppa-ajasta jne. Tai edes kalenteriin suunnitella päivärytmi.

Päätin ostaa aktiivisuusrannekkeen. Uskoakseni se motivoisi siihen 10000:een askeleeseen päivässä.

Mutta nyt: laitan itselleni valmiiksi ison satsin smoothieta ja lähden vähäksi aikaa kirjan kanssa rannalle - kävellen. Tsemppiä muillekin!

Tsempit pike ja onnittelut Gilde .

Tsempit myös Greatberry . Varmaan tuo muistutus ruokailusta kännykkään olisi hyvä keino itsellekin. Huomasin eilen, että en muistanut juoda riittävästi, jolloin tuli vähän huono olo. Myös nälän tunne tekee toisinaan äklöolon ja sitä on vaikea heti tunnistaa näläksi. En tiedä mistä tuollainen ilmiö, koska usein nälkä on nälkä, jonka tunnistaa aivan varmasti, kun suolet kääntyyy mutkalle ja maha mouruaa. Ihan totta, aktiivisuusranneke olisi varmaan hyödyllinen. Täytyy pistää syksyn hankintoihin.

Aamulla en muistanut käydä vaa'alla, mutta parempi voi olla etten mene nyt - epätoivo iskee. Olen edelleen sairaslomalla ja kipuihin on sellaista lääkettä, joka näyttää lisäävän ruokahalua. Lopetan tuon lääkkeen ennen viikonloppua ja yritän mennä buranalinjalla jatkossa. Liikuntaa en vielä voi harrastaa, mikä on ollut tosi ikävää. Eilen aloin taas merkkailla ruokia päikkyyn ja komeat kalorilukemat tuli, joten myönnettävä on, että ei noita kaloreita oikeasti tiedä mutulla.

Tsemppiä kaikille .

Onnea lupaavasta alusta, Gilde

Mä oon samassa veneessä kuin Greatberry ja Repsahtanut taas. Työskentelen yksin joko kotona tai työhuoneella, joten järkevä ruokarytmi on tasan itsestä kiinni – ja senhän nyt arvaa, kuinka hyvin se yleensä menee Ei sitä vaan muista ajoissa, kun keskittyy! Pitäisi ottaa tavaksi ostaa jo edellisenä päivänä ruokatarvikkeet seuraavalle, niin tulisi helpommin ryhdyttyä lounaan tekoon jo ennen kuin on hirveä nälkä. Nälkäisenä ei tee mieli kauppaan ja sitten tulee vaan haalittua lautaselle jotain mitä löytyy valmiiksi ja syötyä jotain munakkaita tai sitä mainittua leipää. Fiksuinta (ja varmaan taloudellisintakin) olisi tehdä ruokaa aina kerralla niin iso annos, että siitä syö monta kertaa, niin ei tulisi törttöiltyä.

Repsahtanut taas, paranemisia sulle! Eiköhän sinne vaa'alle kerkeä sitten kun elämä on taas normaaleilla raiteillaan.

Tänään onkin heti ollut parempi päivä. Tein lounaaksi jättiannoksen smoothieta ja olen nyt syönyt sitä pieninä annoksina pitkin päivää. Kävin myös kävelemässä ja rannalla kirjan kanssa, ja koko päivän on ollut vallan hyvä olo.

Lääkkeet on kyllä viheliäisiä, jos turvottavat tai lisäävät ruokahalua. Minä olen nyt onneni kukkuloilla, kun olen viimein pystynyt syömään, liikkumaan, opiskelemaan ja nukkumaan normaalisti tuon sisäilma-altistuksen jälkeen. Kuinka hyvältä oikea elämä voikaan tuntua!

Tsempit kaikille!

Kiitos Pieni karhu . Jospa pääsen taas normaaliin arkeen. Tuo ruuan laittaminen kerralla useammaksi päiväksi on varmaan fiksua. Minulla ainakin tulee napsittua nälissään kaikkea mahdollista suuhuni ruokaa laittaessa. Niitähän ei tietenkään sitten tule huomioitua ja voi vain ihmetellä, mistä kilot kertyy. Nälkäisenä ruokakauppaan lähteminen on viimeinen virhe.

Noissa lääkkeissä on sellainen positiivinen vaikutus, että nukun niin hyvin, että en muista sellaista aikaa, että nukkuminen olisi näin sujunut. Nukun usean tunnin päikkäreitä ja vielä yöllä 8-9 tuntia. Luulisi, että aineenvaihdunta ei töki liian vähästä unesta .

Tickeriä jouduin siirtämään taaksepäin. Toivotaan, että olisi vain turvotusta niinkuin Greatberry mainitsit. Hyvä juttu, että sulla nyt sujuu .

Onnittelut Gildelle hyvistä pudotuslukemista ja muille tsemppiä!

Me ollaan kyllä piken kanssa ihan samassa veneessä. Vai pitäsikö sanoa samassa suossa.

Mä en ole nyt edes maksanut joten en edes pääse merkkaamaan ruokia. Mutta kun tiedän, että osaan laihduttaa. Tiedän että merkkaamalla (tai itseasiassa merkkaamattakin, jos saan oikean moodin päälle) pystyn laihduttamaan aika "helpostikin" tästä ne 5 kiloa pois. Mutta kun se ei pidä niitä kiloja poissa. Jotenkin en halua taas kerran jojolaihduttaa jotain 7 kiloa ja lihoa takaisin 8 kiloa. Pitäisi ihan oikeasti onnistua omaksumaan sellaiset elämäntavat, että kilot tippuu hiljalleen ja myös asettuu sopivaan lukemaan. Tuntuu olevan liian vaikeaa.

Olin itseasiassa tosi tyytyväinen tähän viikkoon, koska liikuin piiiiitkästä aikaa hyvin. Jätskit kuitenkin näkyi vaaka-lukemassa ja vaaka palkitsi näyttämällä muutaman sata grammaa enemmän kuin viime viikolla. No, ei stressiä tästä, pitää jatkaa liikkumista ja yrittää keksiä niitä pysyviä muutoksia ruokavalioon.

perjantaina, 17. kesäkuuta 2016 klo 10:04 *Satsuma* kirjoitti::
Pitäisi ihan oikeasti onnistua omaksumaan sellaiset elämäntavat, että kilot tippuu hiljalleen ja myös asettuu sopivaan lukemaan. Tuntuu olevan liian vaikeaa.

Niinpä. Ruokapäiväkirja on hyvä työkalu pudotukseen ja niiden uusien tapojen opetteluun (tai muistinvirkistämiseen), mutta ei koko ikäänsä oikein voi jokaista suupalaa merkitä ylös. Mä lopetin ruokapäiväkirjan pitämisen noin vuosi sitten, kun olin saavuttanut ja vähän alittanutkin tavoitepainoni. Ja ihan hyvinhän se on mennyt, paino on sen jälkeen vielä muutaman kilon laskenut ja ruokatavat pysyneet melko terveellisinä (kai se lasketaan terveelliseen ruokavalioon kuuluvaksi, että kävelylenkkiä ryydittää ostamalla kesän toisen jäätelön )

Se mitä oon miettinyt on että millaiset painonvaihtelut on normaaleja. Vapun jälkeen paino nousi parissa viikossa yli neljä kiloa ilman että tietääkseni söin mitenkään erikoisesti tai paljon. Siinä se sitten pysyi tukalan hetken, mutta lähti hiljalleen laskuun. Sitten tuli jyrkempi lasku, yhdessä viikossa kaksi kiloa. Vessassa sai rampata alituisesti. Nyt olen takaisin suunnilleen samassa painossa kuin ennen vappua. Samantyyppinen nopea nousu ja sitä seurannut tukala kausi ja lasku oli syksylläkin. Jos tämä heiluri noudattaisi edes kuukautiskiertoa, niin en jaksaisi ihmetellä

Mulla paino pysyy yleensä tiputtamisen jälkeen puoli vuotta halutuissa lukemissa ilman, että siihen kiinnittää huomiota. Sen jälkeen paino lähtee hiljalleen nousuun. Näin on käynyt nyt useamman kerran. Malliesimerkki jojolaihduttajasta.

Yksi oleellinen selitys itsellä on työstressi, tiedostan sen. Mutta en ole oppinut miten pitää stressi kurissa ja samalla myös syömiset fiksuina ja liikunta mukana kuvioissa. No, jatketaan opettelua.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Nyt mulla on tää aktiivisuusranneke viimein ranteessa ensimmäistä päivää. Kyllä tää nyt ainakin motivoi: aloin tehdä steppijumppaa jalkapalloa katsoessa, kun tälle päivälle ei enää ostoskierroksen jälkeen oikein mahtunut lenkkiä.

Muutenkin miehen kanssa otettiin nyt yhteinen tavoite terveempiin elämäntapoihin ja kevyempään oloon. Riitelyksihän se alkuun meni, mutta josko lopputulos olis kuitenkin parempi.

Nyt pitää näpytellä tämän päivän syönnit ylös ja katsoa, kannattaisiko vielä laittaa smoothie. Onneksi teessä ei ole juuri kaloreita!

No tee on kyllä mahtavaa. Sitä voi litkiä loputtomasti kalorien heilahtamatta Vaikka joukkoon lorauttaisi tilkan maitoakin, niin siitä ei vielä paljonkaan kerry. En oo kovin innokas vedenjuoja, mutta teetä menee kyl senkin edestä.

Greatberry,on varmaan mukavampaa parantaa elämäntapoja yhdessä kuin yksin, joten kiva jos miehen kanssa löytyi jotkut yhteiset sävelet asiasta. Vaikea on itse elää herkuttomasti jos toinen vetelee jotain jäätelöä vieressä. Meillä ei oo miehen kans mitään yhteisiä tavoitteita, mutta oon huomannut että mies käy säännöllisemmin lenkillä nyt kun mäkin aloitin juoksuohjelman. Ennen ensimmäistäkään harjoitusta se kyl ilmoitti, että ei aio alkaa lenkkeillä mun kanssa Enpä kyllä itekään haluaisi pariskuntalenkkejä, joten ei haittaa.