Olen 51 vuotias. Olen eläkkeellä. Harrastukseni on musiikki. Tavoitteni on laihdutus ja terveellisempi elämä. Aloitin laihdutuksen tammikuun 11 päivä v. 2008.

Hei!
Olen 43 v. kahden murrosikäisen lapsen äiti. Lisäksi perheeseeni kuuluu mieheni ja kaksi karvakorvaa, koira ja kissa.

Nuorempana olin vakaasti sitä mieltä että minusta ei tule lihavaa, olin aina langanlaiha ja todella ankara syömiseni suhteen. No olihan minulla nuorena bulimiakin vaikkei sitä kukaan koskaan saanut tietää. Selvisin siitä ihan itse kun tajusin tilanteen vakavuuden. Toisen lapsen synnytyksen jälkeen sain kilot pois ennätysvauhtia ja ne pysyivätkin poissa vähän aikaa kunnes tulivat takaisin. Jälleen sain n. 10 kg pois nopeasti, kunnes noin vuoden jälkeen tulivat jälleen takaisin. Sen jälkeen olenkin ollut laihiksella vähän väliä. Jos totta puhun niin vähän epäilen onnistunko tälläkään kertaa

Harmittaa kun vaatekoko on 42, kun se saisi olla 36 tai 38 korkeintaan. Urakkaa siis riittää. Usen olen sortunut siihen että haluan tuloksia ja pian. Olenhan joskus onnistunutkin mutta siihen se aina on lopahtanut. Toivottavasti tämä olisi viimeinen laihikseni, yritän nyt opetella syömään jälleen järkevästi!

Hei!

Olen 28-vuotias vajaan vuoden ikäisen tytön äiti. Ennen raskautta sain pudotettua muutaman kilon mutta painoa oli silti liikaa ja raskauden aikana sitä tuli reilusti lisää. Synnytyksen jälkeen muutama kilo putosi helposti kun unohdin syödä lapsen hoidon ohessa mutta kun aloin taas syödä normaalisti, alkoi myös herkuttelu eikä siitä tullutkaan loppua.

Olin muutama vuosi sitten mukana kiloklubissa ja silloin laihduin muutaman kilon sen avulla. Nyt päätin kokeilla uudelleen, koska muistin kiloklubin olevan minulle sopiva tapa laihduttaa, olen yrittänyt kaikenlaista aikaisemmin ja jos olen kieltänyt itseltäni jotain niin ennen pitkää repsahdan.

Olen noudattanut kiloklubin ohjelmaa nyt pari viikkoa ja olen jo saanut reilun kilon pois ja olen todella tyytyväinen tähän alkuun. Kun kirjaan kaikki syömiset tunnollisesti ohjelmaan, ei tule syötyä ylimääräisiä herkkuja koska niille ei ole enää tilaa. Tämä on aivan mahtavaa koska minun on aina ollut todella vaikea hillitä itseäni.

Nyt aion onnistua ja päästä ihannemittoihin.

Moi vaan!

Tulin tännekin esittäytymään, aloitin jo päiväkirjankin tuolla. Olen nyt viikon verran ollut tässä Kiloklubin systeemissä ja kirjannut syömisiä ja liikkumisia. Huomenna on ensimmäinen varsinainen "kontrollipunnitus". Aloitusmitat viikko sitten olivat 81,7kg, vyötärö 86cm ja lantio 116cm. Pituus on 172cm. Ikää 31 vuotta. BMI 28.

Kiloja on tullut tässä kolmenkympin kieppeillä sitä luokkaa, että voin sanoa olevani ylipainoinen. Liikuntaa olen harrastanut sesonkiluontoisesti, tätä ennen viimeksi viime syksynä. Minulla on kotona crosstrainer-laite, jota käytän ahkerasti. Myös kevyemmät 2,5kg käsipainot ja raskaammat 8,5kg painot löytyy. Suurin osa kuntoilustani tapahtuu siis kodin olohuoneessa. Lisäjippona käytän CLA:ta. Ruokavalio tietysti pallukoiden mukaan.

Ongelmakohtana minulla on takapuoli ja reidet. Niistä sentit tuntuvat yleensä lähtevän nihkeimmin.

Tavoitteet:
1. Saavuttaa alle 80kg:n paino.
2. Vyötärönympärys 80cm ja alle.
3. Painoindeksi normaaliksi eli paino 72-73kg.
4. Lantionympärys 100cm. Tämä viimeinen tuntuu vielä aika kaukaiselta. Viimeksi lantion ympärykseni oli alle 100 loppuvuonna 2002 eli 5,5 vuotta sitten.

Ensimmäinen viikko on mennyt hyvin. Toivon, että olisi yhtä helppoa jatkossakin, mutta aion joka tapauksessa pysytellä tällä linjalla kävi miten kävi!

Tsemppiä kaikille muillekin painon pudottajille!

Hei!
Ajattelin esittäytyä täällä, kun olen jo kirjoitellut muissa keskusteluissa jonkun aikaa ja ollut kylläkin jo noin kuukauden KK jäsen, mutta alkuun olin hyvin huono kirjaamaan mitään ylös. Sitten tajusin ettei siinä ole järkeä, kun kerta näin hieno ohjelma on kehitetty ja otin niskasta kiinni itseäni.

Olen hippasen päälle 40, kahden lapsen äiti, tosin lapset ovat jo muuttaneet opiskelujen takia kotoa. Onneksi seurana on mies ja koira.

Keräsin lasten syntymien jälkeen hiljalleen 30 kg ylipainoa. Vuosi sitten sain pudotettua 12 kg, mutta viime kesänä tuli varkain takaisin 5 kg Painonpudotusinto lässähti täysin. Mutta lohdullista oli etten kerännyt enempää kiloja itseeni. Paino keikkuu nyt 82 kilon tuntumassa.
Olen 173 cm pitkä joten BMI on siis 27,4 (?)

Tarkoitukseni on:
Pudottaa painoa 65-70 kiloon eli BMI normaaliksi
Vyötärönympärys 80 cm (nyt 90)

Siinähän sitä on yhdelle naiselle projektia

Tere!

Olen tässä klubeillut parin viikon ajan, joten kai se on aika minunkin esittäytyä.

Olen 43-vuotias terveydenhuoltoalalla työskentelevä jojoilija Helsingistä.
Olen ollut ylipainoinen koko ikäni. Laihduttanut olen vähintään oman painoni verran, joka oli tätä urakkaa aloittaessani 115,5kg. Joka kerran kun itseäni otan niskasta kiinni on lähtöpaino noin 5kg enemmän kuin edellisellä kerralla. Lähes kaikki kuurit on tullut kokeiltua Atkinsista painonvartioihin ja takaisin.
Viime vuonna loppukesästä kävin jonkin aikaa näilläkin sivuilla, mutta.... Loukkasin jalkani ja liikunta jäi, syksy oli muuten niin hektistä aikaa,ettei vaan keskittynyt siihen mitä suuhun laittoi...
Olin jo luovuttamassa kokonaan.
Minulla oli kuitenkin niin huono olo kilojeni kanssa, joten sain taas itseni vauhtiin ja nyt olen todella onnellinen että sain.
Olen pudottanut huhtikuun lopusta 4.5kg ja jo nyt tuntuu olo paljon kevyemmälle. Liikkumaankin olen jo päääsyt jonkin verran. Se ei todellakaan ole itsestään selvä asia kun minusta on kyse.
Parasta kaikessa on se, että tajusin syöneeni aivan väärin ennen. Liian vähän rasvaa, tiukkoja kuureja jne. SÖIN LIIAN VÄHÄN!!
Nälkä ei ole ollut kiloklubin ohjeilla!
Tästä on hyvä jatkaa.

Kaikille kanssa sisarille ja veljille toivotan hyvää kesää ja tsemppiä omiin projekteihinne!

Hei vaan hei!

Olen oikeastaan roikkunut täällä Keventäjissä jo viime vuodesta, mutta tammikuun jälkeen tuli useamman kuukauden mietintätauko. Nyt olen taas tarttunut urakkaan, toivottavasti paremmalla menestyksellä! Olen 23-vuotias opiskelija, ja kummasti sitä näköjään opiskelijankin tulotasolla onnistuu näyttämään "hyvin syöneeltä".. Lähdin 71 kilosta, tällä hetkellä 69,4 kg ja BMI 24,9. Normaalipainon ylärajalla-lievän ylipainon alarajalla olen jojoillut tässä jo jonkin aikaa, nyt olisi tarkoitus saada pysyttyä siellä normaalipainossa, 60-64 kg olisi vallan hyvä.

Tärkein syy täällä olooni on kuitenkin varsinaista painonpudotusta enemmän normaalin ruokasuhteen opettelu, liikunnan lisääminen pysyväksi osaksi elämää, oikeiden ravintoaineiden saanti oikeassa suhteessa ja yleinen hyvinvointi. Kahdenkympin jälkeen painoa alkoi kertyä ihan salakavalasti, ja kolmessa vuodessa tulikin kymmenisen kiloa lisää - asialle on ihan hyvä tehdä tässä vaiheessa jotain, ennen kuin kiloja on tullut toiset kymmenen... Liikuntaa olen peruskoulusta lähtien suorastaan vihannut. Kotoa muuttaminen, itsenäistyminen ja vaativa opiskelu ovat saaneet turvautumaan jääkaappiin ja karkkikauppaan vähän liian usein, syömishäiriöoireiluakin on ollut, ja vaikka en olekaan onnistunut varsinaisesti laihtumaan, olen vihdoin onnistunut selättämään tunnesyömisen, mistä olen enemmän kuin iloinen.

Ensimmäisellä yrityksellä se ajatustyön määrä, mitä tämä homma vaatii, yllätti minut täysin. Ja sitten, kun on oivaltanut jotain tärkeää, se pitäisi myös sisäistää ja toimia sen mukaan, ei siis ihme, että on tarvittu ne viisi kuukautta tämän kaiken sulatteluun Mutta nyt tuntuu siltä, että olen onnistunut ohjaamaan aivoni oikeille raiteille, kunnollinen syöminen alkaa onnistua itsestään ilman hirveiden karkki- ja sipsihimojen kanssa taistelua joka kauppareissulla. Tästä se lähtee taas.

Moikka!

Aloitin tänään klubissa... , olen 37 vuotias, kolmen lapsen äiti ja juuri valmistunut lähihoitajaksi. Perhepotretti valmistujaisjuhlista taas kolautti ja kovaa...painoa on kertynyt aika lailla! Just kävin vaa´alla ja 87.6 kg!!!!neljä kiloa tullut salakavalasti viimeisen kahden kuukauden aikana. Olen liikkunut aina paljon, silti kiloja on tullut, varsinkin kolmannen lapsen jälkeen. Olen syönyt järkevästi, käyttänyt rasvattomia maitotuotteita, kasviöljyjä, syön paljon kasviksia, mutta myös herkut on viime vuosina maistunut, stressi, väsymys, äidin kuolema ym. niin ei ole hirveesti tullut laskeskeltua mitä syö. Jospa tässä klubissa ollessa tulis kirjaistua vähän tarkemmin mitä syö ja alkais saamaan painoa alas, ennen kuin alkaa terveys mennä...onneks vielä on verensokerit ja paineet olleet normaalit, suvussa sekä sydän- ja verisuonitauteja, että diabetestä, joten senkin takia on aloitettava muuttamaan omaa elämäntapaa Iso urakka on edessä, mutta hiljaa hyvä tulee...

Olen ollut kiloklubissa jo vuoden alusta, mutta en ole vielä esittäytynyt.

Olen parikymppinen nuori nainen etelä-suomesta. Painonpudotus ei ollut päällimmäisenä mielessä, kun tänne liityin vaan terveemmät elämäntavat.
Tähän asti olen viettänyt viimeiset kolme vuotta vapaa-ajastani television ja tietokoneen äärellä. Söin aina mitä huvitti, koska en lihonut kovin helposti, mutta tietty pikkuhiljaa painokin nousi puolisenkymmentä kiloa.
Olen normaalipainoinen, mutta vuoden alussa kuntoni oli rapistunut, en oikein jaksanut tehdä mitään enkä innostua mistään, kun söin miten sattuu. Täällä kiloklubissa tähtään lähinnä vihreisiin palloihin ruokapäiväkirjassani. Kun ne alkavat tulla rutiinilla, siirryn liikuntaosion pariin. Liikuntaa olen toki alkanut harrastaa, mutta en ohjelman mukaan tarpeeksi.

Tsemppiä kaikille ponnisteluihin ja hyvää ja liikunnallista kesää!

Heippa kaikki!

Minultakin tämä virallinen esittely on jäänyt väliin, vaikka aluksi kävinkin kaikenlaista kirjoittelemassa. Olen siis 26-vuotias nainen ja istumatyöntekijä Helsingistä. Aloitin kiloklubittamisen tämän vuoden tammikuussa ja tuloksia on tullut jonkin verran. Tosin aluksi paino lähti nopeasti laskuun, mutta nyt olen jo melkein kaksi kuukautta jojoillut muutaman kilon kimpussa. Tuttua? Ensimmäiseen tavoitteeseen ja normaaliin painoindeksiin on vielä nelisen kiloa matkaa ja välillä ei tahdo kärsivällisyys riittää kun on rehkinyt koko viikon salilla ja ollut kiltisti eikä vaaka silti anna armoa. Vartalo on kyllä alkanut hiljalleen muokkautua myös liikunnan ansiosta, mutta tässäkin kohtaa ihmettelen sitkeää vyötärönympärystä, joka ei meinaa suostua alle 80 cm:n. Suurin muutos on ilman muuta ollut uudenlainen suhtautuminen ruokaan ja herkutteluun ja pakko kai se on uskoa, että hiljaa hyvä tulee. Myös vaatteissa ja yleisessä olotilassa olen huomannut selkeän eron. Olen viime päivinä yrittänyt kuitenkin rehellisesti miettiä olenko viime aikoina sallinut itselleni liikaa herkkuja rentouden nimissä ja huomasin, että on hyvä katsoa myös taaksepäin sellaisia viikkoja, jolloin paino putosi. Sellaisen huomion ainakin tein, että syömäni vihannekset ja hedelmät olivat paljon monipuolisempia ja että olen nyt ehkä vähän jämähtänyt muutamiin, joita syön rutiininomaisesti. Toisekseen, jossakin vaiheessa olen alkanut vähän laiskaksi sellaisten harvojen päivien merkaamisessa, jolloin olen vetänyt kunnon överit kaikenlaista. Aiemmin merkkasin uskollisesti myös ne 4000 kalorin päivät niin kauhealta kuin se tuntuikin. Mietin myös pitäisikö punnituspäivää muuttaa maanantaista joksikin muuksi, koska tällainen sabotaasi tapahtuu yleensä viikonloppuna jos on tapahtuakseen. Vai onko se taas itsensä huijaamista? Olen muuten ensimmäistä kertaa tehnyt elämänmuutoksesta ja laihduttamisesta näin julkista eli kertonut Kiloklubista ja tavoitteistani kaikille kavereille, perheelle ja työkavereille. Jotenkin se saa uskomaan, että epäonnistuminen ei ole vaihtoehto!

Jaksamista elämänmuutokseen myös muille!