Zenya, tuo sun olotila on ihan samaa mitä mulla on myös välillä. Juurikin liikunnan määrän ja tehon lisääminen tekee välillä kropasta väsähtäneen. Muutenkin sun tilanne kuulostaa todella tutulta. Taidetaan kumpikin olla oikeassa ryhmässä.

Mulla on muuten tapana käydä vaa'alla joka päivä ja tänään vasta koinkin hämmästyksen: 58,4! Siis mulla olisi enää 1,4 kg siihen mun ultimate-unelmapainoon, josta olen haaveillut monta vuotta! Ja juurikin reilu viikko sit päätin, että vaa'an lukema ei enää ole niin merkityksellinen tässä koko hommassa. Vyötärö oli myös pienentynyt: 64,5 cm. Kummastakin reidestä oli lähtenyt 0,5 cm. Ehkä se on tuo kesäloma, mikä ovella kolkuttelee, mikä saa mun kropan vihdoin toimimaan niin kuin pitäisi! Enää kuusi työpäivää!

Onko muilla käytössä lisäravinteita? Miehen innoittamana vuoden alussa otin käyttöön proteiini- ja palautusjuomat. Proteiinijuoman hörppäsen salin jälkeen ja palkkarin raskaan aerobisen jälkeen. Usein nuo raskaat aerobiset on siihen aikaan illasta, että en enää syö sen jälkeen niin tuo palkkari sopii hommaan kuin nenä päähän omasta mielestäni. Olen todella huono syömään enää kahdeksan-yhdeksän aikaan illalla mitään. Käytössä siis mulla MyWhey ja My Recovery. Oma kokemus on ollut kummastakin tosi positiivinen. Palaudun huomattavasti nopeammin noiden avulla kuin ilman niitä. Ja ne maistuukin ihan kohtuulliselta.

No niinpä taidetaan olla oikeassa ryhmässä Thema!

Mulla on ollut jo vuosia käytössäni Herbalifen tuotteita, ne toimii todella hyvin treenin tukena. Ja koska niissä on myös kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet, plus että voi käyttää muutenkin painonhallinnan tukena, oon siks tykännyt noista ja tuntuu etten muuta enää halua käyttääkään. Makukin on pirtelöissä oikeasti hyvä, joten ei tarvii kakoen juoda. Lisäks oon käyttänyt vitamiineja ja kuitu-yrttitabuja välillä normaaliruoan tueksi. Ainoa miinuspuoli noissa on, että ne on aika kalliita, joten opiskelijana mulla ei oo usein niihin varaa. Kuitenkin heti kun on niin yleensä niitä ostan koska ne on jo ikään kuin osa elämää

Mun mielestä kaikki ravintolisät ym. on kyllä hyviä ja jokaiselle varmasti löytyy omat suosikit. Ravinnosta on joskus niin vaikeaa saada esim. tarpeeksi protskua jos paljon lihaksia treenaa. Ja olin muuten kerran yhdellä ravitsemusluennolla, jossa sanottiin että jonkun tutkimuksen mukaan ihmisen täytyis syödä päivän aikana 4000 kalorin edestä ruokaa, jotta vois saada aivan kaikki tarpeellinen ruoasta. Kun ruoka on nykyään niin ravintoköyhää ja vaikka ei oliskaan, pitäis silti syödä niin monipuolisesti Eli, peukutan ravintolisien perään

Lomamatkalta palattu, huomenna rytinällä arkeen uuden työn kera. Odotukset ainakin on korkealla, nyt kun olen päässyt yli siitä että mulla ei olekaan pitkää kesälomaa.

Itse käytän ravintolisänä satunnaisesti hamppuproteiinia, ja kasvisruokavalion takia b12-vitamiinia tabletteina. Enemmän luotan kuitenkin siihen, että järkevällä syömisellä (mistä kirjoitin jo aikaisemmin) pääsee riittävän hyviin ravintoainemääriin.

Kuluneella viikolla en ole kiinnittänyt huomiota syömisieni terveellisyyteen (mm. makeita jälkkäreitä on uponnut moninkertainen määrä normaaliin verrattuna) mutta toisaalta käveltyä on tullut varmasti useita kilomertejä päivittäin. Vaa'alla en ole käynyt reissusta palattua, ehkä huomenaamulla voisi, tosin nyt on kohtalainen menkkaturvotuskin.

Kuntosalilla vaihtui juuri kesäaikataulut, mikä tulee vaikuttamaan (uuden työn lisäksi) mun liikuntaohjelmaan jonkin verran. Katsotaan nyt mihin se vakiintuu, mutta tarkoitus olisi käydä viikoittain kahvakuulassa, kehonhuollossa, pari kertaa lenkillä ja pari kertaa salilla.

huoh. Täällä on väsy. Eilen alotin kokopäivätyöt, eli 7.5h jaloillaan oloa ja kävelyä paikasta toiseen, herätys on puoli 5 aamulla... Siihen päälle kolme kilometriä suuntaansa pyörällä työmatkaa. on muuten jalat poikki, kun äkkiseltään tuommoinen tulee. pyörällä oon ajanut viimeksi kunnolla vissiin yläasteella, eli melkein 10v sitten. on pikkasen takapuoli hellänä..

Niin ei siis oo jaksanut urheilla yhtään. viimeksi viime viikon torstaina kahvakuulasin, sit oli muutto ja nyt nuo työt. mitenhän kauan menee että jaksaa taas jotain muutakin?

Sannni, vähän sama fiilis täällä, aloitin tällä viikolla kesätyön joka on aika suoraan sanottuna p***seestä näin kolmen päivän perusteella ja lisäksi tuntuu syövän kohtuuttomasti aikaa ja energiaa.:/ Eilen kyllä heiluttelin vähän kahvakuulaa kotona ja nyt ajattelin lähteä lenkille, tuo on kuitenkin istumatyötä niin rasitus on enemmän henkistä kun fyysistä. Jaksamista sulle! Yleensä kuitenkin varsinkin fyysisessä työssä ekat viikot on pahimmat, ennen kun (keho) tottuu.

Sannni ja nyyti91, tsemppiä töihin! Ymmärrän nyyti91 sua hyvin, koska on todella raskasta olla työssä, missä ei viihdy. Onneksi tuo ei kuitenkaan ole mikään ikuisuuden kestävä juttu, jos kyse on kesätyöstä. Joskus kun itseä ottaa päähän työkuviot niin pyrin ajattelemaan, että se on vain työtä eikä sitä mun ns. omaa elämää. Ja tässä muutaman vuoden aikana olen oppinut erottamaan työ- ja yksityiselämän toisistaan eli työt ei enää seuraa mua kotiin millään tapaa. Onneksi! Luulen, että liikunta alkaa maistua teille kummallekin siinä vaiheessa kun työt alkaa rutinoitua eikä ne enää vaadi niin paljoa energiaa sitten.

Tuo kuumuus vie musta voimat! Koirankaan kanssa en viitsi kauheasti lenkkeillä, kun 10 min jälkeen koira jo läähättää siihen malliin, että parempi olla tekemättä pitkiä lenkkejä. Jospa panostan ryhmäliikuntoihin ja saliin... Ja salille mä kuitenkin kävelen joten siinä on mulle lenkkiä tarpeeksi näillä säillä.

Kiitos Thema. Nyt tuo työ alkaa jo näyttää paremmalta kun mm saatiin mun tietekonesysteemit oikeesti toimimaan ja alan jo päästä rytmiin kiinni. Ke iltana olin varma että otan seuraavana päivänä loparit mutta yön yli nukuttua alko tilanne taas kerran näyttää paremmalta.

Lenkillä kävin taas tänään, 3x5min reipasta juoksua, kun ei pitkänmatkanjuoksu tällä kertaa huvittanu. Ja eilen jumpassa, joten tälle viikolle jo kolme kertaa liikuntaa.

Ruokavaliomuutos tuntuu tähän mennessä toimivan erittäin hyvin, joskin menkkaturvotus ei ole vieläkään vähentynyt ja alkoholia on tällä viikolla kulunut normaalia enemmän stressin vuoksi (näillä lienee yhteys ). Ruokapäikkyä en oo ehtiny pitämään mutta jatkuva nälkä on vähentyny mikä oli tarkotuskin.

huhhuh täällä on eka työviikko takana. joka paikka on ihan kipeenä, varsinkin jalat. ajattelin olla stressaamatta tuosta liikunnasta, liikunpahan sitten kun joka paikkaa ei kolota ja illalla jaksaa tehdä jotain muutakin kun nukkua. Kun vaan sais iltaherkuttelut taas kuriin..

lauantaina, 8. kesäkuuta 2013 klo 09:05 Sannni kirjoitti::
huhhuh täällä on eka työviikko takana. joka paikka on ihan kipeenä, varsinkin jalat. ajattelin olla stressaamatta tuosta liikunnasta, liikunpahan sitten kun joka paikkaa ei kolota ja illalla jaksaa tehdä jotain muutakin kun nukkua. Kun vaan sais iltaherkuttelut taas kuriin..

Tiedän tunteen. Mä ajattelisin niin että jos on muuten tilapäisesti stressaava tilanne (kuten uusi työ tai erikoisen kiireinen tenttikausi tms.) niin kaikkein viimeseks kannattaa enää ottaa paineita liikunnasta, ruokavaliosta tms. Toki onhan se niinkin että terveellinen ruoka ja liikunta parantaa jaksamista, mutta ajatuksella jos ei jaksa niin ei ole pakko. Ja jos tosiaan kyse on lyhytaikaisesta kuormituksesta, niin ei viikon tai parin karkinsyönnillä tms. kuitenkaan saa aikaan mitään peruuttamatonta pahaa.

ooz, tervetuloa mukaan.

Onpa ollut kivaa, kun on pitkästä aikaa päässyt juoksemaan Tälle viikolle tuli kolme juoksulenkkiä, 2 x 3km ja 1 x 5km (ja viime lauantaina ja sunnuntaina kävin myös juoksemassa, eli tuli juostua viitenä päivänä putkeen). Tänäänkin oli tarkoitus käydä, mutta mies lähti töihin ja sillä tiellä on edelleen, enkä minä vaunujen kanssa oikein voi juosta :/ No ensi viikolla sitten.

Paino on edelleen 6-8kg enemmän kuin ennen raskautta, mutta mitat ovat pienentyneet aika paljon, ja mahduin muutama päivä sitten farkkuihin, joita olen käyttänyt juuri ennen raskautumista eli ollessani pienimmilläni vuosiin. Toki ne ovat vielä liian tiukat, mutta tammikuussa ne eivät menneet edes kiinni, siis lähellekään, joten jonkinlainen erävoitto kuitenkin Jospa tuo painokin tuosta joskus tajuaisi lähteä laskusuuntaan.