Mulla on koko selkä niin jumissa ja kipeä että jouduin ottamaan siihen eilen särkylääkettä...hups! Joo, ihan terveellinen harrastus tää on...

Mä sain selkäni rikki hierojalla. En pysty kumartumaan ilman ikävää tunnetta alaselässä. hieno homma. Oli kyllä rotevakätinen kaveri, sain myös käsivarteeni nyrkin kokosen mustelman kun vähän liian kovaa painoi olkapäitä hieroessa. Saas nähdä miten mavet huomenna hoituu.

Bmi tällä hetkellä tasan 25. Satakin grammaa pois, niin normaalipainossa ollaan, vihdoin!

Aion jatkaa laihduttamista, nykyinen ahmimishäiriön kerryttämä paino on liikaa omalle kehotyypilleni. Olen 160cm ja tänään aamupaino 64kg. Tahtoisin vielä kymmenen kiloa pois, sillä juuri 54-55kg painossa olen aina voinut kaikista parhaiten. Olen ollut tuota laihempikin syömishäiriöaikoinani, mutta nykyään terveys menee aina etusijalle! Tavoittelen keveämpää kehoa jonka kanssa liikkuminen olisi sulavampaa ja mukavampaa kuin nyt on.

Auts ripsikissa, toi kuulostaa pahalta Mun hieroja on kyllä ihan paras, heti hieronnan jälkeen tuntui paljon paremmalta. Oli myös kiva kuulla että tällainen treenaamisen aiheuttama jumitus lähtee helpommin aukeamaan kuin staattisesta kuormituksesta johtuva. Ja ranka oli kuulemma joustava, mitä ikinä se tarkoittaakaan..

APUA.. TARVITSEN APUA!! Oon nyt pari viikkoa yrittänyt lopettaa ajattelun laihduttamisesta ja keskittyä terveellisyyteen. Oon liikkunut - aloittanut juoksun uudestaan, käynyt uimassa, kävelylenkeillä, tehnyt pilatesta ja käynyt pari kertaa salilla. Olen pyrkinyt pitämään viikossa 1-2 lepopäivää, jolloin otetaan rennommin. Olen nukkunut hyvin, väh. 8 tuntia joka yö. Olen syönyt 90% terveellisesti. Säännölliset ruoka-ajat, paljon kasviksia ja marjoja. Proteiinia joka aterialla. Hyviä rasvoja oliiviöljyä ja pähkinöitä. Olen myös herkutellut, mutta herkuttelu pysynyt kohtuudessa ja ei ole päivittäistä.

Mutta mun puntari näyttää jatkuvasti plussaa Musta alkaa tuntua että 8 kk:n päästä painan taas yli 80 kg tällä menolla. Masentaa Ilmeisesti mun pitää olla tosi tiukka ollakseni normaalipainoinen. Vaan kasviskeittoja ja joka päivä pitää vissiin hikiliikkua etten liho Ei mitään iloa elämässä saa olla Oon tuntenut oloni nyt tosi hyväksi, mut pitää alkaa kiristää

Nyt oli jo itekin pakko tulla vähän 'hehkuttelemaan' vaikka yleensä täällä foorumin puolella oon lähinnä lukijan osassa.

Viime torstaina tapahtui kamalia asioita perherintamalla. Oon elämäni suurimpien ja vaikeimpien päätösten ja kysymysten äärellä. Terveellistä elämää oon opetellut (taas) heinäkuun puolestavälistä lähtien, mutta torstaina monen tunnin sairalaassa palloilun jälkeen tuumasin avopuolisolle, että nyt kun päästään kotiin, lämmitetään pitsa ja käydään hakemassa kaupasta karkkia.

Viimeinen asia mitä siinä vaiheessa mietin oli kalorit tai laatupallerot. Mutta puolikkaan pakastepitsan jälkeen tuli olo, että huh nyt loput odottelemaan jääkaappiin (vielä puol vuotta sitten pakastepitsoja saattoi mennä kaks parin tunnin sisällä...) ja hetken sulateltuani karkkiakaan ei tehnytkään mieli vetää koko pussillista vaan pari silloin tällöin piisasi. Tulihan tuota illan mittaan syötyä kuitenkin mutta ei lähellekään niin paljon kuin ennen ja kaikkea ei tarvinnut vetää naamaan samantien.

Nyt kun sitten muutaman päivän päästä taas on tajunnut, että elämän on jotenkin päin jatkuttava kaikesta huolimatta niin on kauhean onnellinen olo siitä, että itsensä vetäminen ähkyyn ei tuokaan enää samanlaista tyydytystä kuin ennen ja että "terveet elämäntavat" alkaa olla niin selkäytimessä, että vain pari laatupalleroa ei oo olleet vihreänä torstain jälkeen vaikka eilen vasta olikin ensimmäinen päivä keskiviikon jälkeen kun syömiset taas merkkailin.

Tajusin, että ehkä tällä kertaa on mahdollisuus ensinnäkin päästä sinne tavoitepainoon vaikka se ei enää mikään ykkösjuttu elämässä ole (jonne matkaa siis n. 7 kiloa ) ja sitten vielä pysyä siellä. Ja että oikein ja hyviä raaka-aineita syömällä saa paljon paremman olon kuin rasva/sokeriähkyllä. Ja se jos mikä tuo lohtua ja iloa. Että vaikka minkälaiseen paikkaan joutuis, niin terveellisten elämäntapojen ei tarvitse loppua - vihdoinkin oon tässä tilanteessa! Niistä saa - ja ehkä täytyykin - vähän lipsua ja hellittää otetta jos elämän prioriteetit menevät uusiksi mutta sitten jossakin vaiheessa huomaakin että niistä ei tahdokaan luopua kuin päiväksi

elinairene
Nostit esiin tosi hyvän pointin, koska juurikin terveet elämäntavat karkottavat lohtusyömisen. Yleensä vihanneksissa ja hedelmissä on vitamiineja, jotka torjuvat esim. masennusta aika tehokkaasti. Myös energia on laadullisesti parempaa, joten jos yrittää lohtusyödä itsensä sokerihumalaan, se ei välttämättä onnistukaan ihan perinteisin keinoin.

Oma tapani reagoida stressiin on ollut runsas tupakointi ja siihen päälle ihan järkyttävä määrä joko alkoholia tai suklaata. Kuka tahansa arvaa, että kostautuu viimeistään seuraavana päivänä, eikä suinkaan helpota oloa. Nyt kun aloitin urheilun, eli joka toinen päivä teen lihaskuntotreenin ja välipäivinä juoksen lenkin, tuntuu siltä että ylimääräinen stressi purkautuu sitä kautta. Myös ruokahalu on parempi. Viikonloppuisin pidän "lomaa", koska mies ja lapsi tätä arvostavat, mutta jaksaa heidänkin kanssaan touhuta kun on koko viikon syönyt terveellisesti ja liikkunut. Jotenkin mieliala pysyy paljon korkeammalla.

Olen tässä miettinyt, että vaikka mulla laihdutustavoite onkin niin on periaatteessa ihan sama, laihdunko enää tästä, koska olo tällaisena on hyvä ja reipas.

Nyt on ongelma. Olen saavuttanut tavoitepainon, tai ainakin olen todella lähellä sitä, vain 3 kilon päässä. Vatsamakkara on edelleen olemassa!!! Ärsyttää Punttitreeniä olen mieheni opastuksella ja avustamana harrastanut jo pidempään ja lihakset on selvästi kehittyneet ja jopa näkyvät muualla kropassa, mutta maha on löysä. Eli millä ruokavaliolla saan viimeisenkin makkaran irtoamaan tästä kehosta? Syön kaikkea, paitsi pasta, riisi peruna ja leipä on nyt kiellettyjen listalla.

keskiviikkona, 10. syyskuuta 2014 klo 13:41 jauhosäkki kirjoitti::
Eli millä ruokavaliolla saan viimeisenkin makkaran irtoamaan tästä kehosta? Syön kaikkea, paitsi pasta, riisi peruna ja leipä on nyt kiellettyjen listalla.

Miten on sokerin ja alkoholin laita? Siinä on meinaan vatsamakkaran parhaimmat kaverit. Edellisten lisäksi karsi ainakin ne kokonaan pois. Kannattaa myös suosia mahdollisimman puhdasta, lisäaineetonta ruokaa. Kasviksissa painota vihanneksia ja marjoja, hedelmiä vähemmän.

Ruokavalion lisäksi kannattaa miettiä treeniä ja lepoa. Tee salitreenin lisäksi aerobista: viikossa 1-2 peruskestävyystreeniä ja 1-2 kovatehoista harjoitusta esim. intervalleina puree nimenomaan vatsarasvaan.

Ja se lepo! Nuku riittävästi. Tää on mun mielestä kaiken rasvanpolton ( ja erityisesti vatsarasvan) a ja o.

Tsemppiä!

Sokerin olen jättäny kokonaan pois ja alkoholia en myöskään kovin usein käytä, muutaman kerran vuodessa pää täyteen
Banaani on mun suurinta herkkua , eli se jää nyt kokonaan pois ja muutkin hedelmät vähemmälle! Niissähän sitä sokeria tietty onkin. Täytyy tehdä koirien kanssa joku lenkeistä kovaa kävellen, koska vielä en uskalla lähteä juoksemaan. Harmittaa, kun tykkäisin ohjatusta jumpasta, mutta rahakukkaro ei sallia moista harrastusta ainakaan tällähetkellä
Nyt olen onneksi saanut puoli vuotta nukkua rauhassa, kun ei ole tarvinu töissäkään olla Kiitos kovasti musta joutsen vinkeistä! Eli hedelmät vähemmälle ja jokunen hikilenkki viikkoon lisää