Moi kaikki, siirrän tämän ketjun osastoon Painonhallinta, jonne se sopii paremmin kuin Aloittelijoihin.

Muoks. Huomasittehan, että vuorotyöläisten ruokailuhaasteista keskustellaan myös ketjussa Vuorotyöläisen ruokailurytmi?

Mulla vaan sellanen ongelma, että asun pienellä pienellä paikkakunnalla, ja tää ei ohjattua liikuntaa oo ku iltasin ja tyylii yks ryhmä per ilta, arkisin..

Painonpudotusen kannalta tärkeämpää kuitenkin on se mitä syöt kuin se miten liikut.
Itse tein vuosikaudet kolmivuorotyötä enkä koskaan ole kokenut syömisiä tai niiden rytmitystä vaikeana. Vaikeimpia oli aamuvuorot kun piti aamupala syödä niin aikaisin, ilman ei uskaltanut lähteä kun ei tiennyt koska lounalle ehtii. Yövuoroissa jaksotin päivän niin, että söin aamupalan kun päivällä heräsin. Haasteellisin oli tietty öiden aloituspäivä, mutta silloin soin itselleni yhden ylimääräisen välipalan ihan suunnitellusti.

Joo , liikunnan harrastamisen suhteen on etua kun asuu isommassa kaupungissa . on noita aamujumppiakin tarjolla . Mutta toisaalta esim. lenkkeillähän voi mihinaikaan tahansa .

Minulle vuorotyö on hankala ruokailun suhteen siksi , että joskus työvuorojen aikana ei ehdi syödä kunnolla . Sitten tulee tarve ahmia työvuoron jälkeen . Toinen ongelma on yövuorojen aiheuttama väsymys , joka myös altistaa naposteluun . Suurta apua olen kuitenkin saanut siitä, että koitan ylläpitää säännöllista 3-4 tunnin välein syömista oli mikä työvuoro tahansa . Ja olen lisännyt kasvisten käyttöä nii, että esim. yövuoroissa koitan syödä hedelmiä ja salaattia jopa 2 tunnin välei , niin pysyy myös virkeämpänä.

Vuorotyö ei tuo mukanaan suinkaan pelkkiä haittoja . Hyvää on se , että minulla on mielestäni ollut aikaa liikkua . kun oli tarhaikäisiä lapsia , vein iltavuoroon mennessä lapset päiväkotiin aamu-ulkoiluun ja ehdin itse sitten lenkille tai jumppaan ennen työvuoroa . Jos olisi ollut säännöllinen päivätyö, olisin tuskin saanut työpäivän jälkeen enää lähdettyä mihinkään.

Työni on myös itsessään sellaista , että siihen liittyy liikkumista ja erilaisia työasentoja . Ei tule niin helposti noita istumatyöläisen selkävaivoja . Ja kun työ on haastavine työasentoineen kropalle aika vaativaa , on tullut myös tarve pitää kuntoa yllä . Selkä oli kyllä tovilla silloin kun keskivartalon lihaskunto oli huono.

Hoitajissa ja lääkäreissä on muuten yllättävän paljon niitä, jotka syövät todella epäsäännöllisesti , tupakoivat ja huolehtivat omasta kunnostaan olemattoman vähän . Sitten on aika paljon kyllä sitä toistakin ääripäätä, syömishäiriön partaalla huojuvaa terveysterroristia , jotka saattavat yövuoronpäätteeksikin lähteä jumppaan . Itse koitan pysyä tuossa keskitiellä , kumpaakin ääripäätäkin on tullut jo kokeiltua .

Vuorotyön ihanuus! Niin tuttua MItä tehdä silloin kun on itse tehnyt iltavuoron ja lähdössä klo. 22 kotiin vain tullakseen taas klo. 7 seuraavana aamuna töihin ja puhelimessa on mieheltä viesti: "tekis mieli mäkkäriin, mitä haluaisit?" tai yövuorossa työkaveri haluaa tilata pitsan. Tai on tekemässä pitkää vuoroa ja käy työkaverin kanssa kahvilla, voi kai sitä nyt itseään vähän hemmotella pullalla kun on sentään tämä pitkä vuoro... Ei siinä paljon tarjolla olevat salaattiannokset kiinnosta
No noita edellä mainittuja tapauksia ei kyllä onneksi tule kuin ehkä kerran kuussa tai harvemmin, mutta kuvaavat hyvin myös kamppailua jonka käyn suoraan töistä kaupassa käydessä muutaman kerran viikossa. Kyllähän sitä voi salaattia, hedelmiä ja vähärasvaista lihaa koppaansa kerätä, mutta kun on väsynyt eikä normaalia päivärytmiä ole, niin kummasti se karkkihyllykin siellä kassan vieressä houkuttaa...

Ja silti, vaikka haasteitakin on, en vaihtaisi tätä työtä mihinkään muuhun

Täällä minäkin näitä pohdin ja mietin. Oikeastaan kaikkien vuorojen kohdalla tulee ongelmia syömisten kanssa hyvin helposti. Syödäkö aamupalaa kotona ennen töihin lähtöä vai vasta töissä (vai ihan vähän molemmissa?) samoin iltapalan kanssa. Lounaat/päivälliset otan yleensä itse mukaan koska olen kasvissyöjä ja työpaikallani usein tehdään vain lihaversiota. Yövuorot ne vasta ovatkin hankalia kun aina tekee mieli napostella. Nyt olen pyrkinyt ottaa mukaan vain hedelmiä. Pyrin syömään kunnolla juuri ennen töihin lähtöä mutta kyllä se nälkä vaan yön aikana muutamaan kertaan iskee...pitää lueskella täältä millaisia ratkaisuja muut ovat keksineet.

Heips

Täällä kanssa yksi vuorotyöläinen.. Yleensä kolmivuorotyötä, mutta nyt heinäkuun teen pelkkiä yövuoroja, katsotaan kuinka akan syömisten käy ..

Kaipa jokaisen tulee löytää oma rytminsä, mutta itse ainakin yötyöläisenä käännän vain päivärytmin ylösalaisin. Ruoat merkkaan aina sille vuorokaudelle jolla olen alkanut, koska "minun vuorokautenihan" vaihtuu kun herään illalla. Eli illalla syön aamupalan ja aamulla "iltapala" menee edellisen päivän piikkiin. Toimii ainakin minulla
tsemiä muillekin yökyöpeleille ja 3-vuorolaisille.

Oon ollu kohta vuoden poissa töistä, virkavapaalla avokin työkomennuksen vuoksi.

Lokakuussa meen takaisin töihin ja oon tässä mietiskelly aiempia "työsyöntejäni"...

Aamu- ja iltavuorot meni pääosin hyvin.
Aamuvuoro: aamupala n. klo 05, jos menin pyörällä protskujuoma n. klo 0640, välipala töissä n. klo 0830, lounas n. klo 11-13, illallinen n. klo 17 ja iltapala ysin jälkeen.
Iltavuoro: aamupala n. klo 08, lounas ennen vuoroon menoa ja illallinen n. klo 1730 ja iltapala kotiin mentyä. Eli itseasiassa, nyt huomaan, välipalat jäi aika vähiin, niitä pitää lisätä syksyllä, et ei tuu liian pitkät ateriavälit...

Mut yövuorot sitte... Ne suurimmat murheenkryynit! Ekaan yöhön mennessä päivä meni normikaavan mukaan. Ennen töihin menoa yleensä nukahin hetken ja aloitin päivän alusta, eli "aamupala" n. klo 20. Sitte n. klo 23 käytiin kahvilla ja söin jotain. Ja neljän pintaan aamulla sama. Yleensä yössä mua etoi kaikki ruoka, jäätelö ja hedelmäpommi-jogurtti maistu parhaiten Eli syömiset oli tosi huonoa... Aamulla kotona olis pitäny syödä jotain ennen nukkumaan menoa, mut mut... Mahd. pian oli päästävä nukkumaan! No, tästä on hyvä parantaa syksyllä
Tosin, en tykkää tehdä öitä, ku palaudun niistä tosi huonosti/hitaasti... Niin nyt olis jo vähä sovittu, et teen mahd. vähän niitä, et jaksan olla töissä muissa vuoroissa sitte

Ja tosta "kiireestä" töissä... Kuinka paljon siitä on "itseaiheutettua"? On varmasti tilanteita, että ei vaan ehdi syömään, mullakin on, en sitä sano etteikö olis.
Mutta, jos se on jatkuvaa, niin silloin pitää alkaa asialle tehdä jotain. Onko meillä liian vähän henkilökuntaa, liian hoidettavia potilaita siihen nähden? Enkö osaa itse organisoida töitäni niin, että tauoille jää aikaa? Voinko jättää jonkun asian seuraavan vuorolaisen tehtäväksi, vuorotyössä kun ollaan?

Itse lähdin aina lounaalle työpaikan ruokalaan, kun tilanne sen salli. Eli oikeastaan joka vuorossa. Oonko huono hoitaja, ku sitten toinen työkaveri valittaa vuoron lopussa, että ei ole ehtinyt syömään? No en ole. Usein tää työkaveri ei vaan ole osannut organisoida töitään, niin, että olisi mennyt jossain välissä tauolle.
Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä yksin. Jos yksi menee syömään, muut huolehtii sillä aikaa, että potilailla on kaikki hyvin. Ja potilaallekin voi sanoa "ei". Ei kaikkiin asioihin tarvi suostua. Ne ei ole hotellissa

Aika karun kuuloista tekstiä tuli loppuun, ku luin läpi. En ehkä osaa kirjoittaa ajatuksiani oikein, mutta toivottavasti saatte langan päästä kiinni

Kai sinä jossain välissä ehdit syömään. Pidetäänhän töissäkin taukoja välillä.
Vai etkö sinä malta ruokataukoa pitää?yöllä syömisestä voi tulla helposti tapa(vapaapäivinäkin heräät yöllä syömään) ja se lihottaa ihan varmasti.