Tuo krapula tulee minulle jos nukkuu liian vähän, ts. viimeisestä yöstä lähdettyä ei voi nukkua miten paljon huvittaa, jotta rytmi kääntyisi takaisin ja krapula on varma.

Kollega väittää että öisin ei saa syödä, ettei kroppa mene sekaisin ja se lienee totta. Kun kittaa kahvia reilusti yli litran vuoron aikana, menee pakki sekaisin vaikka mitä söisi. Ja itse asiassa koko keho turpoaa, vatsa erityisesti, vaikka yrittäisi hallita sitä evästely/juopottelupuolta. Pitäis paneutua kuuntelemaan kehoaan, vaikka nykyinen omenamuoto vihjaakin, ettei siihen voi luottaa...

Ei voi voittaa.

Elimistö kyl menee ihan sekaisin yövuoroista... Mutta koitan olla syömättä mitään 6 tuntiin ja yritän juoda..mutta ei tää vessassa juokseminenkaan mukavaa ole...vatsa näyttää pallolta ja perästä ääni vaan kuuluu.. Parempi olla painoo tippunu öiden jälkeen.. Nyt siis 84.5kg

Riggetti, sinä sanoit sen mitä minä en uskaltanut, perästä kuuluu ja ilmaa kerää. Vähemmän tulee onneksi syötyä öisin kun ei ole kanttiini auki ja pitää omat eväät tuoda.

Vakiyökkönä mä syön mä syön työssäni säännöllisesti. kahvilla eka kerran n. 21-22 syön "välipalan" Ennen töihin lähtöä olen syönyt lämpimän ruuan. Salaattiaterian syön puolen yön jälkeen ja aamupala (joka on rahkaa+marjoja tai leipä + jogurtti tai puuro maitolasin kanssa) syön viiden hujakoilla aamulla. Sit nukkumaan kotio ja syön seuraavan kerran "aamupalani" muiden päivällis aikoihin.

Eka yötä ennen syön vuorokaudessa enemmän ku suositus on, mutta vikayön jälkeen väsyneenä ja kiukkusena en ehdi syömään sitä suositeltua viittä kertaa, joten siinä ne kompensoituu. Ehtisinhän mä ehkä syödä myös vika yön jälkeen, mutta ei mun kanssa kukaan tuu toimeen jos en nuku vähintään 5-6tuntia, eli heräilen "aamiaiselle" vasta välipalan aikoihin. Tämä toimii mulla, takana miinustettuja kiloja 24 Ja vettä juon noin 3litraa vuorokaudessa muutenkin, joten yötyö ei tee poikkeusta.

Luin hyvä terveys lehdestä yötyöstä. Lääkäri kirjoitti tähän malliin syömisistä:
Ruokailu olisi hyvä rytmittää vähän samaan tapaan yövuoroissa, niinkuin päivävuoroissakin.
Alkuyöstä ruisleipää tai muuta hitaasti imeytyvää hiilihydraattia.
Kunnon lämminateria, esim kevyt keitto puolen yön paikkeilla. Saa olla tukevampi, jos työ fyysisesti raskasta.. Aamulla ennen nukkumaan menoa normaali aamupala.
Aineenvaihdunta hitaampaa yöllä, eli ruoka sulaa hitaamiin ja voi aiheuttaa herkästi vatsavaivoja, ilmaa, ummetusta... ja jos juo paljon yöllä, neste kertyy kudoksiin ja turvottaa.

Lukaiskaahan asiantuntijan kirjoittama Artikkeli: vuorotyö hankaloittaa laihduttamista

Vuorotyöstä on lisäksi keskusteltu aikaisemminkin monissa ketjuissa. Hakuruutuun kannattaa kirjoittaa
vuorotyö*

Olisi hyvä, jos joka kerta ei aloitettaisi uutta ketjua vaan haulla ensin kokeiltaisiin josko löytyisi jokin aiheeseen sopiva vanhempi ketju. Keskusteluketjujen määrä pysyisi sillä tavalla edes jotenkin hallussa. Lähes kaikesta mahdollisesta täällä on kuitenkin jo keskusteltu, joten voit löytää vastauksen ongelmaasi vanhemmistakin keskusteluista.

Yövuorot on kyllä mun suurin ongelma.. Työpaikallani valvotaan aina yksin, joten kun aika käy pitkäksi (eli usein) niin syön Tämä yö meni aika kivasti mutta heti kun rupesi väsyttää kävin jääkaapissa hakemassa ruisleivät minkä päälle paljon sulatejuustoa ja jälkkäriksi makupalan Miten saan pidettyäni itseäni kurissa yövuorossakin?

Ketjua tässä olen lueskellut ja uutena kiloklubilaisena oli jokseenkin "rentouttavaa" huomata että usealla muullakin on samat ns ongelmat kuin minullakin...
Itse olen hoitoalalla töissä ja kun vuorotyöhön vielä lisätään miehen vuorotyö ja 3 alle kouluikäistä lasta niin johan siinä onkin jo soppaa tarpeeksi. Ruokailurytmit tahtovat mennä koko ajan sekaisin ja välillä töissä on sellaisia päiviä että ei kerkeä kunnolla syömään vaan sitä äkkiä hotkaisee seisoaltaan jotakin. Ja sitten kun se nälkä kesken päivän yllättääkin, niin sitä ottaa käteensä sitä mitä ensimmäisenä saa.

Entäs liikunta sitten... tuleehan sitä töissä liikuttua urakalla, mutta se muu liikunta onkin sitten hakusassa. Useimmiten työvuorot miehen kanssa ovat erilaiset ja kun kotia pääset niin huomaat olevasi yksin lasten kanssa. Ei siinä tule mikään kuntosali mieleenkään (varsinkin kun lastenvahditkin ovat niin kiven alla, kun asutaan melkein keskellä ei mitään). Useimmiten se liikunta on sitten riehumista lasten kanssa tai rauhallista kävelyä (ja osittaista sinkoilua lasten perässä). Mutta toisaalta sitä sitten osaakin arvostaa niitä hetkiä kun saa oikeasti yksin lähteä vaikka sauvakävely-lenkille.

lauantaina, 20. maaliskuuta 2010 klo 03:46 lilona kirjoitti::
Yövuorot on kyllä mun suurin ongelma.. Työpaikallani valvotaan aina yksin, joten kun aika käy pitkäksi (eli usein) niin syön Tämä yö meni aika kivasti mutta heti kun rupesi väsyttää kävin jääkaapissa hakemassa ruisleivät minkä päälle paljon sulatejuustoa ja jälkkäriksi makupalan Miten saan pidettyäni itseäni kurissa yövuorossakin?

Mä sain yövuorojen syömiset kuriin ihan sillä, että lisäsin normaalia ruokaa.. Hedelmiä, rahkaa jne. sekä tietenkin myös ihan oikeaa ruokaa. Mulla kävi usein niin, että huomasin mässyttäneeni puoli paketillista keksejä tai karkkia, nyt jos alkaa makeaa tehdä mieli, tiedän sen olevan oikeasti nälkää, joka ei tunnu nälältä ja syön silloin ruokaa/välipalan...

Täällä myös hoitoalan vuorotyöläinen, tosin vaan aamu- ja iltavuoroa, mutta silti töissä ruokaileminen on haastavaa. Aika hyvä pointti on tuo, ettei ruokaansa saa syödä rauhassa: muistan eräänkin kerran lämmittäneeni ruokani 4 kertaa, ennenkuin sain syödä sen Arvatkaa oliko jo vähän kuivanutta siinä vaiheessa...

Nyt kun olen vielä hoitovapaalla, ruokarytmi on säännöllinen, mutta muutaman keikan olen tehnyt töihin ja niinä päivinä, kun olen iltavuorossa, jää toinen lämmin ateria syömättä, minkä seurauksena on HIRVEÄ nälkä. Eli sitten kun olen kotona joskus klo 21. jälkeen, alkaa päivällinen/iltapala. Jos söisin lounaan kotona, sen voisi melkein laittaa aamiaisen piikkiin ja toinen lämmin ruoka töissä menisi välipalan piikkiin. Onhan meillä hoitsuillakin lakisääteiset tauot, mutta haluaisinpa tietää, pitääkö niitä kukaan ihan aikuisen oikeesti. Enpä muista milloin olisin saanut pitää kahvitaukoni. Ja se ruokataukokin jää jostain syystä aina liian lyhyeksi. Että lisää liksaa kiitos...Oikeasti vähän pelottaa miten käy, kun palaan takaisin töihin...ettei vaan tule kilot takaisin...